Roskapaperitalous tiensä päässä?

Vuonna 1971 Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixon irrotti dollarin kullasta ja sen jälkeen sikäläinen keskuspankki on vapaasti voinut painaa seteleitä ilman, että niillä olisi mitään ”oikeata arvoa”. Samalla käynnistyi uusi aikakausi, jolloin rahasta tuli politiikan tikkukarkki, jota ojennettiin oikealle ja vasemmalle piittaamatta siitä, kuka ja mikä synnyttää rahan. Lopulta ihmisille näyttää hämärtyneen setelimäärän ja vaurauden ero.

Vielä nuoruudessani raha maksettiin suoritteesta ja suoritteella oli rahan avulla vaihtoarvo. Raha korvasi pussillisen jauhoja, kapan perunoita taikka nelikon suolasilakkaa. Kun raha digitalisoitiin ja se muuttui seteleistä biteiksi ja kun setelit hiljalleen poistuvat, niin raha ei lopultakaan ole mitään. Omia rahojaan ei voi huonoina aikoina edes nostaa pankista ja laittaa sukanvarteen, vaan kaikki nollautuu, jos talous ”buutataan”.

Virtuaalivarallisuus on johtanut tilanteeseen, jossa palkka ja etuudet ovat numeroita, joita työnantaja tai KELA kirjaa saajan tilille. Jos joltakin loppuu raha, tase korjataan pyytämällä lupa lisätä uusia lukuja omaan taseeseen (laina) ja piiri pieni pyörii. Euroopan ja Yhdysvaltojen talous toimii kuin pitkän kuminauhan varassa. Sitä venytetään vuosi vuodelta, mutta jossakin vaiheessa vetäjän (lainaajan) ote pettää ja kuminauha iskeytyy lainan antajan silmille.

Tämä on kuin hoitajamitoitusfarssi, jossa säädetään ”hieno laki” ja täytetään vaalilupaukset, mutta lupausten toimeenpanijana on se eduskunta, joka valitaan 2023. Vastuu kaikesta sysätään muilla ja nautitaan vastuuttomasti lainarahan tuomasta ”hyvinvoinnista”.

Paskaako kaikki? Anteeksi sananvalintani, mutta Li Andersson on sen määritellyt poliittisesti korrektiksi ilmaisuksi.

Paperi- taikka digitaalirahan oikea arvo määräytyy sen vakuuden mukaan ja kun vakuus on poistettu, rahalla ei ole arvoa. Miljoonan vakuutena on eniten merkitsevä ykkönen. Jos se poistetaan, arvo on  nolla. Tällä hetkellä tilanne lienee jo se, että Fort Knoxin kullan palauttaminen dollarin (rahan ja lainojen) vakuudeksi nostaisi kullan arvon yli 60.000 dollariin unssilta.

Odotankin mielenkiinnolla sitä päivää, kun Kiina tai Venäjä ottaa käyttöön kultaan sidotun kansainvälisen valuutan. Se tulee olemaan länsimaisen roskapaperitalouden ja Euroopan hyvinvoinnin loppu.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu