Kansa ansaitsee elävän koronastrategian ja yhteiskunnan auki

Pääministeri Sanna Marinin hallitus julkisti 6. syyskuuta uuden hybridistrategian koronan hallitsemiseksi. Tavoitteena on pitää yhteiskunta auki. Epidemian tasoa arvioidaan tautitaakan eli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuormittumisen sekä rokotusten etenemisen mukaan. Kokonaisharkinnassa käytetään myös tartuntamääriä ja ilmaantuvuuslukuja. (HE, 6.9.2021) Toimenpiteet aloitetaan heti, lupasi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (STM, 6.9.2021).

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lääkärin, Asko Järvisen, mielestä on hienoa se, että hallitus on myöntänyt, ettei vanha strategia ole toiminut. Muuten Järvinen on arvostellut strategiaa siitä, että se on sekava, keskeneräinen, epämääräinen ja konkretia puuttuu. (IS, 18.9.2021)

Elävä vai kuollut strategia

Kirjassaan ”Strategia on kuollut, Eläköön tulevaisuus!” Helena Åhman ja Jyrki Runola määrittelevät strategian siten, että se ”kertoo, mihin menemme, miksi juuri sinne ja miten”. Heidän mukaansa strategia on kuollut, kun strategiaa on hankala hahmottaa, se ylläpitää pysyvyyttä sekä olemassa olevaa vanhaa ajattelua.

Elävä strategia on ymmärrettävä, konkreettinen, yksinkertainen ja se saa aikaan muutosta. Päätösten pitäisi tulla etukäteen eikä jälkikäteen. Strategian toimeenpanon seuraamiseksi tarvitaan selkeät, yksinkertaiset mittarit, aikamäärät ja rajat, joiden säännöllisellä mittaamisella seurataan onnistumista.

Nämä elävän strategian osat puuttuvat hallituksen strategiasta täysin. Siksi hallituksen hybridistrategia on kuollut strategia.

STM on täydentänyt jo valmiiksi myöhässä olevaa strategiaa uusilla testaus- ja jäljitysohjeilla – 10 päivää strategian julkistamisen jälkeen. Se on muuten saman aikamäärä, jona ulkoministeriö elokuussa äkkilähdöllä lähetti virkamiehet Afganistaniin, sai eduskunnan koolle kesken loman, lennätti sotilaiden suojajoukon Kabuliin ja takaisin, ja evakuoi 414 ihmistä.

STM:n suoritusta voi pitää heikkona ja kritiikkiä perusteltuna. Varsinkin, kun epidemiatilanne on jatkunut jo puolitoista vuotta. Ja tuloksena on vain kuollut strategia!

Lainsäädäntö muuttamatta, hallituksen ohjauskeino

Hallituksen keinot epidemian johtamiseksi ovat lainsäädäntö ja strateginen ohjaus. Tartuntatautilaki on ajastaan jäljessä ja aiheuttaa hankaluuksia viranomaisille samalla kun sekavat, päällekkäiset strategiat ja STM:n ohjauskirjeet sotkevat tilannetta lisää.

Hallituksen selkeä tavoite on vähintään 80 prosentin rokotekattavuus yhteiskunnan avaamiseksi. Mutta lakipykälissä tästä ei mainita mitään, huomauttaa HUS:n Järvinen (US, 7.9.2021) Ei myöskään monia muitakaan kuolleen strategian määrittelemättömiä käsitteitä. Lakipykälät vaativat edelleen, että merkittävien rajoitusten taustalla pitää olla esimerkiksi terveydenhuollon ylikuormittumisen uhka tiettyine tartuntamäärineen, Asko Järvinen sanoo (Lääkärilehti, 8.9.2021).

Kajaanissa hallituksen kuollut strategia konkretisoitui, kun Kainuun soten yhtymähallitus asetti täydet rajoitukset (1.9.2021 § 266). Maanantaina 6.9 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus keskeytti rajoituspäätöksen ja purki kaikki rajoitukset. Ne eivät olleet oikeasuhtaisia ja välttämättömiä, vaikkakin lain ja STM:n ohjeiden mukaisia. Kajaanin sairaalassa ei tapahtuma-aikaan ollut yhtään potilasta. (Kaleva, 9.9.2012)

Kansa ansaitsee elävän strategian eli yhteiskunnan auki

Suomen kansa ansaitsisi jo elävän strategian. Varsinkin kun on käynyt ilmi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on jo 2.9. päivätyllä muistiollaan esittänyt, että rajoitukset olisi voitu tautitilanteen perusteella poistaa jo syyskuun alusta. THL:n esitys sisältää myös oikeusopillisen tarkastelun, niin kuin eduskunnan oikeusasiamies on edellyttänyt (OA, 28.7.2021).

THL:n lääketieteellis-epidemiologinen arvio on linjassa tilanteen kehittymisen kanssa. THL on todennut jo keväällä, siis viisi kuukautta sitten, että ”koronavirus on aiheuttanut Suomessa vähemmän kuolemantapauksia kuin keskimäärin arvioidaan tapahtuvan influenssakautena vuosittain”. (OTKES, 30.6.2021)

”Tapausmäärät ei merkitse samaa kuin aikaisemmin… Tärkein mittari tällä hetkellä. Niitä on kolme: sairastuvuus, miten paljon ihmisiä joutuu sairaalaan. Sitten tietysti kuolleisuus. Ja sitten rokotekattavuus.” kertoi THL:n johtaja Mika Salminen. (YLE Ykkösaamu, 4.9.2021)

Sairaaloiden potilastilanne ja kuolleiden määrät ovat pysyneet matalana jo toukokuun alusta lähtien – viisi kuukautta. Potilaita on tasaisesti noin 100 ja kesällä kuolleiden määrä oli 43 ihmistä (THL, 7.9.2021). Samaan aikaan hukkui 81 ihmistä. Ovatko kiristyvät rajoitukset, kuten Kajaanissa, enää oikeasuhtaisia ja välttämättömiä?

”Hypoteettinen olettamus” 80 prosenttia mittarina

Viiden sairaanhoitopiirin ylilääkärit lähettivät elokuussa kirjelmän hallitukselle. Heidän mukaansa Suomessa ei ole näköpiirissä laajamittaista sairaanhoidon kuormitusta, vaikka koronapotilaita tulee olemaan sairaaloissa koko talven ajan (IS, 9.9.2021) Israelin ja Islannin kokemusten jälkeen on tullut selväksi, että rokotukset eivät muodosta laumasuojaa.

Kun rokotukset alkoivat, rokotteen piti suojata vain vakavaa tautimuotoa vastaan. Kuinka laumasuoja voisi muodostua, jos rokotteen ei koskaan pitänytkään estää tartuntoja eikä luoda laumasuojaa?

Viiden sairaanhoitopiirin ylilääkärit kritisoivat sitä, että hallitus kuuntelee lääkäreitä ja THL:sta yhä vain huonommin (IS, 9.9.2021). Hallitus on viimeistään nyt heittänyt virustilanteen lääketieteellis-epidemiologiset perusteet romukoppaan ja tekee päätöksiä poliittis-ideologisin perustein. Ja se näkyy kuolleena strategiana, mutta erityisesti käytännön sairaanhoidon sekavuutena ja tarpeettomina rajoituksina kansalaisille.

Hallituksen vaatimus 80 prosentin rokotekattavuudesta on hataralla pohjalla. Rokotekattavuutta ei ole mainittu lainsäädännössä. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista ja se on määritelty lainsäädännössä. Kuinka lailla määrittämätön ja lääketieteellis-epidemiologiseen tietoon perustumaton, Salmisen mukaan ”hypoteettisen olettamuksen” (STM, 26.8.2021), vaatimus voi olla oikeasuhtaisuuden ja välttämättömyyden ehtona rajoitusten poistamiselle?

+1
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu