Kansa raatorehellisesti tyrmää hallituksen koronarajoitukset epätasapuolisina – mikä on Suomessa hyväksyttävä koronariski?

Suomen rokotuskattavuus on ylittänyt EU-komission asettaman 70 prosentin rajapyykin, missä yli 18-vuotiaat ovat saaneet ensimmäisen rokotteen (HS, 30.6.2021). Suomen virallisen koronarokotestrategian päämäärä on ehkäistä vakavaa tautia, estää kuolemia, säästää elinvuosia ja pitää yllä terveydenhuollon kantokykyä.

Koronaan liittyviä kuolemantapauksia on Suomessa alle 1000 ihmistä 18 kuukaudessa joista vain 19 alle 49 vuotiailla (THL, 6.7.2021). Luvut eivät ole suuria, mutta koronaa ei pidä vähätellä. Asia on otettava vakavasti, kuten keskuudessamme kiertävä kausi-influenssa, mihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 500-2000 ihmistä. Viimeksi tällä viikolla Iso-Britannian pää- ja terveysministerit (BBC, 6.7.2021) ovat painottaneet tätä samaa lähestymistapaa, myös toiminnan tasolla.

Koko yhteiskunnan kattava strategia tarpeen – nykyinen on kapea-alainen

Hallituksen strategia on vahvasti sosiaali- ja terveysministeriön sanelemaa, vaikka koronaviruksen vaikutukset ulottuvat kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Se on enemmän yhden ministeriön strategia, kun sen pitäisi olla koko suomalaisen yhteiskunnan strategia. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) koronalääkäri Hanna Nohynekin mielestä (HS, 30.6.2021) Marinin hallituksen olisi pitänyt miettiä strategisessa suunnittelussaan myös miten eletään koronan kanssa, mikä on se riskiraja, joka on hyväksyttävissä? Sitä olisi tullut pohtia toki jo vuosi sitten, kesällä 2020.

Suomen strategiassa ei ole asetettu prosenttilukutavoitetta. Strategia on myös siten epäonnistunut, että siitä puuttuvat selkeät indikaattorit, mittarit, aikajanat ja raja-arvot millä seurataan tilanteen kehittymistä.

Riskienhallinta osana kokonaisvaltaista strategiaa

Riskienhallinnan tavoitteena on tukea johtoa kokonaisvaltaisessa päätöksenteossa mahdollisimman häiriöttömän toiminnan mahdollistamiseksi. Riskienhallinta on toiminnassa seurauksiltaan merkittäviksi ja kielteisiksi arvioitujen seikkojen ja tapahtumien järjestelmällistä määrittelyä ja niihin ennalta tapahtuvaa varautumista. Merkittäviä riskejä ovat ne, jotka vaikuttavat johdon päätöksentekoon tai voivat vaikuttaa toimintaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Riskienhallinnan periaate on, että suurimpiin riskeihin puututaan ponnekkaimmin, koska ne aiheuttavat eniten ei-toivottuja seuraamuksia. Pienimpien riskien kohdalla johto päättää mitä riskejä siedetään ja milloin niihin puututaan. Eli määritetään hyväksyttävät riskirajat, koska kaikkia riskejä ei voida eliminoida.

Perinteisen riskienhallinnan tyypillinen ilmentymä on kapea-alainen, auki-kiinni rajoitusten ja kieltojen toimenpidepaletti sekä ”varmuuden vuoksi” –tekeminen. Näin hallitus on toiminut muun muassa etäkoulu –päätöksissä. THL:n koronalääkäri Mika Salmisen mukaan (YLE, 8.3.2021) etäkoulupäätöksiä tehtiin ”ikään kuin varmuuden vuoksi”, vaikka THL:ssä tiedettiin jo huhtikuussa 2020, että koululaiset ovat pienintä riskiryhmää, eikä etätyöskentely vähennä koululaisten saamia tartuntoja, vaan jopa päinvastoin (OTKES, 30.6.2021). Ja näin tehdään edelleen etäopiskelun haittavaikutuksista huolimatta.

Rajoitukset riskienhallinnan välineenä

Rajoitukset ovat yksi, mutta vain yksi, riskienhallinnan väline epidemian torjunnassa. Ne pitää suhteuttaa taudin tappavuuteen ja yhteiskunnallisiin kokonaisvaikutuksiin muiden riskien tavoin. Niiden tulee lisäksi perustua lakiin ja olla oikeasuhtaisia ja välttämättömiä.

Kansa raatorehellisesti tyrmää täysin hallituksen koronarajoitukset epätasapuolisina, kertoo SITRA:n tuore tutkimus (7.7.2021) Rajoitukset kohdentuvat epätasaisesti niin ihmisten eri ikäryhmiin kuin elinkeinoelämäänkin sekä alueellisesti että toimialoittain. On erinomaisen vaikea mieltää miksi Suomessa ravintoloiden toimintaa ja harrastustoimintaa rajoitetaan kun tartunnat ovat Pietarissa. Hallituksen työkalupakissa pitää olla muitakin työvälineitä epidemian taltuttamiseksi kuin pistää kaikki kiinni tai pitää kaikki auki.

Tavoite ei voi olla ”tartuntoja nolla”, ja vasta sitten voimme palata elämään ilman rajoituksia. Kun koronakuolemat ja -tartunnat vähenevät, tulisi koronan riskienhallinnan välineiden painotusta muuttaa. Sairastumisia ja kuolemantapauksia tulee painottaa riskimäärittelyssä tartuntojen määrän asemasta. Näin toimitaan kausi-influenssan kanssa. Samalla hallituksen tulisi määritellä hyväksyttävät yhteiskunnan koronan riskirajat. Rajoitusten aiheuttama hinta ihmisten hyvinvoinnille ja sosiaaliselle elämälle sekä työntekijöille ja yrittäjille kasvaa.

Hallitus elää edelleen kädestä suuhun sen mukaan mitä asioita sosiaalisessa mediassa tai lehdistössä nostetaan esille. Tulipaloja sammuttaen. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on joko perinteistä tai olematonta Yli vuoden kestäneen koronaepidemian oppeja on hallituksen strategiassa otettu heikosti huomioon. Risto Siilasmaa twiittasi (31.1.2021), että kunnianhimoton ”toimitaan niin kuin ennenkin”- ajattelu näkyy viranomaisten ja poliitikkojen toiminnassa valtioneuvoston koronaepidemian hoidosta.

0
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu