Koronakriisi vai ei – jokin ei nyt täsmää?

Pääministeri Sanna Marinin mukaan koronaepidemia on Suomen pahin kriisi sotien jälkeen. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru pelottelee, että olemme ”veitsenterällä”, ”nyt on kiire!”.

Vuonna 2020 koronavirustauti aiheutti 558 henkilön kuoleman. Se on yksi prosentti kaikkiaan 55 500 menehtyneestä. Eniten kuolemia aiheuttivat verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet ja muistisairaudet, joihin menehtyi kolme neljäsosaa kuolleista. Nämä taudit myös kuormittavat eniten terveydenhuoltojärjestelmäämme. Alkoholiinkin kuolee kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin koronaan eli 1700 vuodessa. Koronakuolemissa mediaani-ikä on 84 vuotta, kun kaikkien menehtyneiden keski-ikä on 75 vuotta. (Tilastokeskus, 10.12.2021)

Kuolemantapausten valossa korona ei ole kansanterveydellisesti vaarallinen tauti. Ei, vaikka tänä vuonna koronatautiin kuolee noin 900 henkilöä. Sekään ei poikkea keskimääräisestä 500–2000 influenssaan kuolleiden määrästä. Mikä koronakriisi Suomessa on? Jokin tässä ei nyt täsmää?

”Kuolleisuus on huono mittari, jos halutaan seurata epidemian kulkua”, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen. Syynä on se, että ”kuolemat keskittyvät ikäihmisiin, jotka ovat muutenkin lähellä elinkaarensa päätä.” Myöskään tartunnat eivät Järvisen mukaan kerro pandemian kulusta. ”Iso osa tartunnoista kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Tartuntamäärien estäminen siellä ei estä isossa määrin vaikeaa tautia. Paras mittari on sairaanhoito” sanoo Järvinen. (IL, 11.12.2021) Siis katsotaan sairaanhoitoa.

Kiuru ja ”1000 tehohoitopaikkaa”

Koronapotilaiden hoitokapasiteettiin lasketaan tehohoito ja tehostetun valvonnan hoito, joiden hoitojen ero sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvos Timo Keistisen mukaan on liukuva. Koronaviruksen seurauksena STM:n tavoitteena on ollut nostaa sekä tehohoitopaikkojen että tehostetun valvonnan paikkojen yhteislukumäärä tuhanteen. ”Suomessa on tavallisesti 300 tehohoitopaikan lisäksi noin 200 tehostetun valvonnan paikkaa”, sanoo Keistinen.”Nyt on hyvä tilanne” totesi Keistinen maaliskuussa 2020, kun tehohoidossa oli 62 potilasta, enimmillään 86. Ylen kokoamassa taulukossa tehohoitopaikkoja on maksimissaan 667. (Yle, 1.4.2020)

Sairaalapaikkojen kokonaismäärää on vähennetty Suomessa lähes 40 prosentilla vuodesta 2000 tehokkuuden parantamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi. OECD:n tilastojen mukaan Suomessa on 1,4 sairaalapaikkaa EU:n keskiarvoa vähemmän tuhatta asukasta kohti. Esimerkiksi Norja on samalla tasolla, Ruotsissa, Tanskassa ja Britanniassa paikkoja on vähemmän. (IL, 29.11.2021)

Olisiko pandemioita varten pitänyt jättää enemmän sairaalapaikkoja? Ei ja ei, vastaavat lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä, STM:stä, ja Kuntaliiton hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta. Sairaalapaikkojen vähentäminen on ollut mahdollista lääketieteen ja hoitomuotojen kehityksen myötä. (IL, 29.11.2021)

He ovat samoilla linjoilla Asko Järvisen kanssa. ”Koronaviruksen osalta puhutaan ennen kaikkea tehohoidon kapasiteetista ja sen riittävyydestä”. ”Suomessa on kunnissa ja sairaanhoitopiireissä valmiit suunnitelmat, miten paikkamääriä tarvittaessa voidaan lisätä” sanoo Koivuranta. ”Erityistilanteissa pystytään nostamaan kapasiteettia mukauttamalla toimintaa ja siirtämällä henkilöstöä ja petejä 25 tai 50 prosenttiakin”, komppaa Pikkujämsä. (IL, 29.11.2021) Henkilöstön riittävyys on haaste.

Jo maaliskuussa 2020 ministeri Kiuru lupasi korottaa Suomen tehohoitopaikat 1000 paikkaan. (IS, 19.3.2020) Suomessa teho-osastopaikkojen kapasiteetti on kuitenkin edelleen noin 250-300 kaikille tehohoitoa tarvitseville potilaille. (IL, 25.11.2021)

Koko epidemian aikana sairaalakapasiteetista yli 80 prosenttia on ollut muiden kuin koronapotilaiden käytössä. Terveydenhoitojärjestelmä ei ole missään epidemian vaiheessa ylikuormittunut koronapotilaista, kuten Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) johtaja Mika Salminenkin on todennut. (THL, 26.8.2021) Ei ylikuormittunut edes maaliskuussa 2020, kun tehohoidossa oli enimmillään 86 koronapotilasta (THL, 11.12.2021) Ja silloin tehohoitopotilaiden painopiste oli Etelä- ja Varsinais-Suomessa, kun nyt paine on jakautunut tasaisemmin koko maahan. (MTV, 14.12.2021)

Kriisi vai ei?

Siis millainen kriisi meillä Suomessa onkaan? Kun tärkeimmät mittarit, eli sairaalakuormitus ja tehohoitopaikat, riittävät ja kapasiteettia voidaan lisätä joustavasti. Jokin tässä ei täsmää?

Koronapääministeri Krista Kiuru STM:n tukemana on diktaattorin lailla mielellään sanelemassa rokotuksista, testauksista ja rajoituksista välittämättä niiden perusteluista ja vaikutuksista laajemmin yhteiskuntaan. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on moittinut STM:tä ja THL:sta tavoista perustella päätöksiään ja lausuntojaan (OKV/1960/10/2021, 29.11.2021). Kattavat tieteelliset perustelut ja tieteelliset viittaukset sekä useisiin luotettaviin lähteisiin pohjautuvan tiedon käyttö on puuttunut. Lääketieteelliset lausunnot tulee käydä läpi myös oikeudelliselta ja yhteiskunnalliselta kannalta, ennen kuin ne julkaistaan tai esitellään päätettäviksi. Myös eduskunnan oikeusasiamies Maija Sakslin on useaan otteeseen moittinut hallitusta, STM:tä että THL:sta toimien perustelujen puutteista. (EK OA, dnro 3432/2021)

Ministeri Kiuru on saanut suitsutusta hyvästä esiintymisestään 14.12.2021 A-studiossa. Hyvin päättäväisesti hän vaati toimenpiteitä ja lisää henkilöstöä ”talkoisiin”. Hän korosti, että ”nyt on kiire!” Syyllinen ”hidastelulle” löytyi omista alaisista eli THL:stä, mutta ei omasta johtamistoiminnasta.

Mutta mikä oli ehkä viestiteknisesti Kiurun parhaan esiintymisen sisältö? Ensinnäkin voidaan kysyä THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin (IL, 15.12.2021) lailla, että kiire -”mihin?” Se jäi epäselväksi.

Samoin voidaan kysyä, että miksi Kiurun vaatimia henkilöstön lisäresursseja ei ole otettu käyttöön aiemmin, jos meillä on kriisi? Koska ministeri Kiuru itse on sen estänyt. Yksityisen terveydenhuollon osallistuminen koronatorjuntaan on ollut ministeri Kiurulle ja STM:lle ”punainen vaate”. (IS, 16.12.2021) Näin kertoi myös Annika Saarikko Kauppakamarin vaalitentissä 15.12.2021.

Kun Kiuru vastusti yksityisen sektorin osallistumista maskien hankintaan, niin se johti jo keväällä 2020 maski-gateen. STM torjui yksityisen sektorin avun tarjoukset ja tyrkkäsi vastuullaan olevan asian hallitsemattomasti Huoltovarmuuskeskukselle.

Kiuru itse on halunnut, että vain julkinen sektori hoitaa koronan. Siksi julkisen sektorin terveydenhuolto kuormittuu, vaikka Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu hybridiksi: julkinen-, yksityinen- ja kolmas sektori.

Työterveyshuollon piiriin kuuluu noin kaksi miljoonaa suomalaista, 2000 alan ammattilaista. Yksityisen sektorin toimijat ja työterveyshuolto ovat rokottaneet vasta noin 180 000 rokoteannosta, kun rokotteita on annettu 8,9 miljoonaa annosta. (IL, 15.12.2021) Vain noin kolmannes kunnista on hyödyntänyt yksityisen tai kolmannen sektorin palveluja mitenkään. (Yle, 15.12.2021)

Samoin Kiurun koronastrategialla 6.9.2021 vähennettiin testausta eikä rokotettuja, eli 70-80 prosenttia väestöstä, ole testattu syksyn aikana. Tilastoja tulkittiin virheellisesti siten, että kyseessä on rokottamattomien ja nuorten levittämä tauti, kun rokotettuja ei testattu. (Yle, 1.12.2021) Joulukuun 10 päivänä sekin muuttui, kun Kiuru tormakkaasti ilmoitti, että kaikkien onkin päästävä testiin eli perui oman ohjeensa.

Rokottamattomien taudille on erikoista, että syyskuussa neljännes koronapotilaista oli rokotettuja, lokakuussa kolmannes ja marraskuussa 47 prosenttia eli noin puolet. Helsingissä viikolla 45 rokotettuja potilaista yli puolet oli rokotettuja, kertoi ministeri Kiuru (Yle, 10.12.2021) Erikoista on myös se, että kun lokakuussa koronaan menehtyi 118 ihmistä, heistä 64 prosenttia oli rokotettuja. (THL, 13.12.2021) Tilastojen valossa näyttää siltä, että kyseessä onkin meidän kaikkien suomalaisten epidemia.

Suomessa ei ole koronan ylikuolleisuutta, sairaalakuormitus ja tehohoito eivät ole ylikuormittuneet, yksityisen ja kolmannen sektorin terveysalan henkilöstöresurssit ovat vielä laajasti hyödyntämättä ja tehohoidon potilaista yli 80 prosenttia on muita kuin koronapotilaita. Mitkään keskeiset kriteerit eivät tue väitettä koronakriisistä. Jokin tässä ei täsmää?

Valtioneuvoston kokonaisturvallisuuden kriisijohtamisen strategian mukaisesti hallituksen lainsäädännön ja strategisen ohjauksen päätökset tulisi tehdä kaikkien ministeriöiden yleisistunnossa. Nyt ne koronaa koskien tekee kuitenkin ministeri Kiuru ja STM poukkoilevalla, lyhyellä varoitusajalla ja myöhässä jo tapahtuneeseen reagoivalla strategialla. Viestinnässä pelotellaan ihmisiä ja woke-kulttuurin mukaisesti kärjistetään ääripäitä. Suomen ylimmät laillisuusvalvojat ovat toistuvasti moittineet hallitusta, STM:tä ja THL:sta päätösten ja esitysten heikosta perustelusta. Ministeri Kiuru tekee päätökset totalitarismista tutuilla perusteilla.

Eli pidetäänkö meillä ideologis-poliittisin perustein yllä koronakriisin vaikutelmaa, missä maalataan uhkakuvia, demonisoidaan virusta, pelotellaan ja syyllistetään ihmisiä? Aivan kuten Sanna Marin on blogissan aikanaan kuvaillut. (10.8.2010) Ja siitä johtuvat myös räiskyvät ristiriidat THL:n ja lääkäriasiantuntijoiden kanssa. Onko ”kriisi” sittenkin hallituksen oma johtamis- ja poliittinen kriisi, mutta ei koronakriisi?