Koronan kanssa on opittava elämään ja yhteiskunta on pidettävä auki

Omikronvariantti tuskin jää koronaviruksen viimeiseksi tunnetuksi versioksi. ”On nähty, että tämä koronavirus käyttäytyy niin, että silloin tällöin ilmestyy uusi variantti, joka on ominaisuuksiltaan toisenlainen kuin aikaisemmat, ja syystä tai toisesta se syrjäyttää aikaisemman”, pohti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen. ”Tähän pitää kyllä varautua, että se tulee tapahtumaan varmaan monta kertaa tulevaisuudessa” jatkoi Salminen. (STM, 21.12.2021)

Elävä vai kuollut strategia?

Kirjassaan ”Strategia on kuollut, Eläköön tulevaisuus!” (Edita, 2006) Helena Åhman ja Jyrki Runola määrittelevät strategian siten, että se ”kertoo, mihin menemme, miksi juuri sinne ja miten”. Heidän mukaansa strategia on kuollut, kun strategiaa on hankala hahmottaa, se ylläpitää pysyvyyttä sekä olemassa olevaa vanhaa ajattelua.

Elävä strategia on ymmärrettävä, konkreettinen, yksinkertainen ja se saa aikaan muutosta. Päätösten pitäisi tulla etukäteen eikä jälkikäteen. Strategian toimeenpanon seuraamiseksi tarvitaan selkeät, yksinkertaiset mittarit, aikamäärät ja rajat, joiden säännöllisellä mittaamisella kerätään dataa, tietoa ja seurataan onnistumista.

Nämä elävän strategian osat puuttuvat hallituksen strategiasta täysin. Siksi hallituksen hybridistrategia eri versioissaan on kuollut strategia.
Joulukuussa 2021 hallitus veti paniikissa jo hätäjarrusta (vp STM/2021/278, 22.12.2021). Kuvaavaa hallituksen jälkijättöiselle ja sekavalle toiminnalle on se, että rajoitusten kiristämisen ohessa hallituksen oli määrä osittain rajoittaa koronapassin käyttöä kolmeksi viikoksi 28.12.2021 alkaen.

”Asia poistettiin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelystä minun pyynnöstäni, koska asiassa on vielä avoimia oikeudellisia kysymyksiä” oikeuskansleri Tuomas Pöysti viestitti. (HS, 28.12.2021) Eli hallitus käsitteli kokouksessaan Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valmistelemaa asiaa, joka ei ollut lainmukainen ja jonka piti tulla voimaan samana päivänä. Samana iltana hallitus hyväksyi lainmukaiseksi muutetun asetuksen (STM, 420/2021/22.12.2021).

Kuukauden sisällä oikeuskansleri Pöysti on antanut kaksi kertaa ankaran moitteen hallitukselle toistuvista päätösten perustelujen puutteista sekä päätöksenteon avoimuuden ja julkisuuslain noudattamisten laiminlyönneistä. (OKV/1960/10/2021, 29.11.2021 ja OKV päätös, 21.12.2021) Saman on aiemmin tehnyt eduskunnan oikeusasiamies Maija Sakslin ainakin viisi kertaa (EK OA, dnro 3432/2021).

STM:n suoritusta voi pitää heikkona ja kritiikkiä perusteltuna. Varsinkin, kun epidemiatilanne on jatkunut jo puolitoista vuotta. Ja tuloksena on jälleen vain kuollut strategia!

Joko olisi elävän kokonaisvaltaisen strategian aika?

Pääministerin johtaman hallituksen tulisi koota yhteen eri hallinnonalojen näkemykset ja johtaa toimintaa kokonaisvaltaisesti. Koronaepidemian alkaessa pääministeri Marin valitsi improvisaation tien (Mörttinen, 14.1.2021), vaikka Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (vp, 2.11.2017), määrittelee Suomelle valtioneuvostotason kriisijohtamiseen kokonaisturvallisuuden mallin. Pääministeri Marin sivuutti sen.

Valtioneuvosto (VN) asettaa lähiaikoina ministerityöryhmän, jonka tehtävänä on koronatoimenpiteiden poikkihallinnollinen yhteensovittaminen ja tiedonvaihdon varmistaminen. Ministerityöryhmässä käsitellään poliittisia linjavalintoja ja kannanmäärittelyjä sekä asioiden valmistelua, jotka ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa. Ministerityöryhmän puheenjohtajan toimii perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. (VNK/745/2021/22.12.2021)

Koronaryhmään tulee mukaan myös työ- ja elinkeinoministeriön työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä. Pääministeri Marin myönsi poikkihallinnollisen yhteistyön olleen “haaste”. (HS, 23.12.2021)

Hallitus perustaa poikkihallinnollisen työryhmän valmistelemaan useamman ministeriön toimialaan kuuluvia asioita lähes kaksi vuotta epidemian alkamisen jälkeen. Vaikka esimerkiksi rajoitustoimenpiteet ovat kohdistuneet pääosin nimenomaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialoille, niin niiden edustajat eivät aiemmin ole olleet mukana valmisteluissa. VN:n kokonaisturvallisuuden kriisijohtamisen malli pitää tämän poikkihallinnollisen elementin automaattisesti sisällään, jos sitä olisi käytetty.

Kansa ansaitsee elävän strategian ja yhteiskunnan auki

Siihenkin pitää Salmisen mukaan ”suhtautua realistisesti, että tauti ei maailmasta tule katoamaan”. “THL:kin on jo nostanut esiin kysymystä, että onko nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä valmis siihen, että tämä tauti on tullut jäädäkseen? Ei ehkä ihan niin kuormittavana kuin tällä hetkellä, mutta kuitenkin sellaisena, että se vaatii panostusta”, Salminen pohdiskeli. ”Onko sitten se keino, millä tätä tautia hallitaan, se että joka syksy on edessä uudet rajoitukset?”, hän arvioi. (STM, 21.12.2021) Tämän hetken normaali on se, että virusta on maassa. Siksi sen kanssa on opeteltava elämään, niin että Salmisen kuvaama tilanne toistuvista rajoituksista vältettäisiin.

Suomessa ei ole tutkittua tietoa rajoitusten vaikutuksista. Kokonaisvaltainen, elävä strategia pitäisi sisällään myös tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seurannan niin, että dataa analysoimalla oppisimme kohdentamaan rajoituksia tarkemmin, ja oikein. Tätä myös oikeuskansleri peräänkuulutti hallitukselta joulun alla antamassaan päätöksessä (OKV/1960/10/2021, 29.11.2021).

Noin 80 prosenttia suomalaisista tyrmää hallituksen koronarajoitukset epätasapuolisina, kertoo SITRA:n tutkimus. Rajoitukset kohdentuvat epätasaisesti niin ihmisten eri ikäryhmiin kuin elinkeinoelämäänkin sekä alueellisesti että toimialoittain. (SITRA, 7.7.2021).

Viruksen kanssa on vain opeteltava elämään yhteiskunta auki. THL:n koronalääkärit (IL, 8.6.2021 ja YLE, 19.7.2021) ovat esittäneet kokonaisvaltaista keskustelua siirtymisestä ”normaaliin”, jossa myös koronan terveysturvallisuus olisivat otettuna hyväksytyllä riskillä huomioon. Kansainvälisessä tiedemaailmassa tästä on keskusteltu koko epidemian ajan. Suomessa tämä keskustelu on tukahdutettu.

Hallituksen olisi tullut jo viimeistään kesällä 2020 käynnistää keskustelu siitä millaisen koronariskin kanssa olemme valmiita elämään. Mitkä ovat ne riskirajat, jonka yhteiskuntana hyväksymme. Ja keskustelun pohjalta olisi tullut valmistella pääministerin johdolla kokonaisvaltainen, kaikki hallinnonalat käsittävän koronastrategia. Ennen koronaakin elimme elämää, missä meidän oli siedettävä riskejä. Riskejä on aina.

Koronaan tulee suhtautua vakavasti, mutta vaarantamatta yhteiskunnan toimintoja. Yhteiskunnan tulee pysyä auki. Edessä oleviin viruskierron ajoittaisiin epidemioihin ja paikallisiin ryppäisiin varautumisen tulee olla sellaista, että kokonaishäiriö ja –vahinko yhteiskunnalle on mahdollisimman vähäinen. Tämä on meidän kaikkien epidemia.

Tämä olisi ymmärrettävä viimeistään nyt, ja olisi siirryttävä pois viruksen demonisoinnista ja pelkästään terveydenhuollon kuormituksen tarkastelusta yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Pelottelu viruksella on johtanut mustavalkoiseen auki-kiinni rajoitusmenettelyyn. Menettely on muodostunut haitalliseksi sadoille tuhansille ihmisille, lomautetuille, työttömille ja niille toimialoille, joihin rajoitukset ovat pahiten kohdistuneet.

Hallituksella tulisi valmistella strategia selkeine tavoitteineen, riskitasoineen, indikaattoreineen ja toimenpiteineen. Ja sen tulisi olla julkinen niin, että ihmiset ja eri organisaatiot voivat seurata sitä. Ilmenevät epidemiaryppäät saadaan hallittua paikallisviranomaisten toimesta testaa, jäljitä ja eristä -politiikalla sekä ajoittaisilla, paikallisesti rajatuilla toimenpiteillä.

Valitettavasti hallituksessa asia ei ole edes keskustelun asteella. Poliittis-ideologinen sulle-mulle kaupankäynti rajoituksista hallituspuolueiden välillä ei sovellu kriisijohtamiseen.

Siis, oliko tällainen viruksen hyväksyttävien riskien hallintaan pohjautuva malli syksyllä Marinin uusi normaali, mutta keinot väärät? Koronan vaikutukset ja hallintatoimet tulisi suhteuttaa koko yhteiskunnan kokonaisuuteen. Siitä olisi pitänyt keskustella enemmän ja aiemmin.

+3
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu