Koronan kysynnän ja tarjonnan laki – onko näin?

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru muistutti kansalaisia siitä, että hallitus on nyt käyttänyt lähes kaikki mahdolliset valtuudet, joita sillä on käytössään ravintoloiden täyssulkua ja koulujen etäopetussuositusta lukuun ottamatta. ” Jos nämä nykyvaltuudet eivät edes riitä, niin onko sitten edessä seuraavaksi poikkeusolot”, Kiuru väläytti. (Il, 7.1.2021)

Erityisesti terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden varmistaminen ja ajan voittaminen kolmansille rokotteille ovat hallituksen tavoitteita, kertoi pääministeri Sanna Marin (Yle, 8.1.2021). Tavoitteisiin pyritään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) voimakkaasti ajamilla rajoitustoimilla, jotka kohdistuvat muille kuin STM:n hallinnonalalle. Kuinka Kiurun johtaman STM:n hallinnonalan koronavaltuudet sote-henkilöstön rokotevelvollisuuden ja koronan pikatestien arvonlisäveron poistamisen lisäksi on hoidettu?

Kiurun ”1000 tehohoitopaikkaa”

Keväällä 2020 ministeri Kiuru toi julki STM:n tavoitteen nostaa tehohoitopaikkojen määrä tuhanteen. (Yle, 1.4.2020) Mika Valtonen, Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja, tuki 1000 tehohoitopaikan tavoitetta. ”Hallituksen lupaamat tuhat tehohoitopaikkaa saadaan varmasti kasaan. Tarvittaessa saadaan enemmänkin paikkoja. Pullonkaulana on tehohoidon osaava henkilöstö. Heitä koulutetaan nyt”, sanoi Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkärinä toimiva Valtonen keväällä 2020. (Lääkärilehti, 27.3.2020)

”Suomessa on tavallisesti 300 tehohoitopaikan lisäksi noin 200 tehostetun valvonnan paikkaa”, sanoi STM:n lääkintöneuvos Timo Keistinen.” Ylen kokoamassa taulukossa tehohoitopaikkoja oli maksimissaan 667. (Yle, 1.4.2020) ”Nyt on hyvä tilanne” totesi Keistinen maaliskuussa 2020, kun tehohoidossa oli 62 potilasta, enimmillään 83. (Yle, 1.4.2020)

Tehohoidon valtakunnallisen COVID-19-koordinaatioryhmän raportista ilmene, että keväällä ja kesällä 2020 tehohoitoon perehdytettiin 1 488 hoitajaa. Avustavina hoitajina toimimaan perehdytettiin 483 hoitajaa. Epidemian vaikeimmassa vaiheessa huhtikuun 2020 puolivälissä tehohoitokapasiteettia oli jo kasvatettu voimakkaasti, ja sen täyttöaste jäi alle puoleen. (Duodecim, 2021;137(4):375-382)

Kysynnän ja tarjonnan -laki

Matemaatikko Daniel Bernoullin kysynnän ja tarjonnan oivallusta mukaillen terveydenhuollon tarjontaa tulisi muokata kysynnän eli sairastavuuden mukaan. Eli sitä enemmän tarjotaan sairauden hoitoa mitä enemmän koronatautiin on sairastavuutta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkärin, Asko Järvisen, mukaan terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi ”koronaviruksen osalta puhutaan ennen kaikkea tehohoidon kapasiteetista ja sen riittävyydestä”. (IL, 29.11.2021) ”Suomessa on kunnissa ja sairaanhoitopiireissä valmiit suunnitelmat, miten paikkamääriä tarvittaessa voidaan lisätä” sanoo Kuntaliiton hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta. ”Erityistilanteissa pystytään nostamaan kapasiteettia mukauttamalla toimintaa ja siirtämällä henkilöstöä ja petejä 25 tai 50 prosenttiakin”, kertoi STM:n lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä. (IL, 29.11.2021) Henkilöstön riittävyys on haaste.

Tänä talvena teho-osastopaikkojen kapasiteetti on kuitenkin vain noin 250 kaikille tehohoitoa tarvitseville potilaille. (IL, 25.11.2021) Koko maassa on tehohoidossa talven aikana ollut 20.12.2021 enimmillään 62 potilasta. (HS, 9.1.2022)

Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan pelkästään HUSissa on valmius nostaa 80-90 tehohoitopaikkojen määrää 2,5 -kertaiseksi eli 200-300 paikkaan. (17.12.2021) HUSin sairaaloissa oli 10.1.2021 yhteensä 153 koronapotilasta, joista 22 tehohoidossa (MTV, 10.1.2022)

Tehohoidon valtakunnallisessa COVID-19-koordinaatioryhmässä olevat yliopistosairaaloiden tehohoitolääkärit vaativat lisää rajoituksia, jotta koronaepidemiaa saadaan hillittyä. (IL, 20.12.2021) Vaikka juuri he kaikki ovat niitä, joilla on valta lisätä tarjontaa ja koordinoida valtakunnallista tehohoitoa? Eli vastata kysyntään. Mutta jostain syystä näin tapahdu?

STM ja tehohoitolääkärit vaativat rajoituksia yhteiskuntaan ja pyrkivät siten vähentämään koronan sairaanhoidon kysyntää. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vaatii päätöksessään OKV/1960/10/2021 (OKV, 29.11.2021), että tällaiset rajoitukset tulee perustella tutkimukseen tai näyttöön perustuvalla vaikutusarvioinnilla rajoitusten epidemiologisesta merkittävyydestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. ”Lausumani perusteluista on luonteeltaan yleinen ja koskee myös asiantuntijaviranomaisten lausuntoja ja toimenpidesuosituksia” täsmentää Pöysti. Hän jatkaa, että valtiosääntöinen oikeasuhtaisuus ja suhteellisuusperiaatteen vaatimukset tulee perustella ja arvioida perusoikeuskytkentäisissä vapauksiin liittyvissä asioissa. (HS, 1.12.2021) Useampi hallinto-oikeus on tänä talvena perunut viranomaisten rajoituspäätöksiä juuri perusteiden puutteiden vuoksi. (IS, 10.1.2021; IL, 9.1.2021)

”Koronaan ei voida ikuisesti suhtautua toisin kuin muihin tauteihin”

Koronapotilaiden tehohoito on maksanut Suomessa epidemian alusta lähtien 56 600 000 euroa. Tehohoitojaksoja on joulukuun 2021 alkuun mennessä ollut 1470. Vuorokausi tehohoitoa maksaa noin 3 500 euroa ja koronapotilas on tehohoidossa keskimäärin 11 vuorokautta. Keskimääräinen lasku yhden tehohoitoa vaativan koronapotilaan osalta on noin 38 500 euroa. Lisäksi mahdollinen muu sairaalahoito ja toipilasaika tuovat lisäkustannuksia, kerrotaan valtakunnallisen COVID-19-koordinaatioryhmän raportissa. (KYKS, 1.12.2021)

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on ottanut koronan varjolla lisävelkaa noin 20 miljardia euroa ja Marin lupasi kunnille ratkaisuja jo koronan alkuvaiheessa. ”Miljardiluokan tukipaketilla haluamme viestiä kunnille, että tuemme niitä merkittävästi koronakriisissä. Hallituksen tavoitteena on turvata kaikkien keskeisten peruspalvelujen järjestämisen edellytykset kriisin aikana ja sen jälkeen, jolloin tarvitaan paljon lisää apua tilanteesta kärsiville ihmisille”, totesi kuntaministeri Sirpa Paatero. (VM tiedote, 8.4.2020) Lopulta kunnat saivat valtiolta noin 1,4 miljardin euron ylimääräisen tuen. (KL, 20.5.2021) Miten nämä eurot on käytetty?

Vielä keväällä 2020 niin STM, Suomen tehohoitoyhdistys kuin tehohoidon lääkärit lupasivat, että Kiurun lupaus 1000 tehohoitopaikasta voidaan toteuttaa helposti, jopa ylittää. COVID-19-koordinaatioryhmän raportti (1.12.2021) kertoo, että ”epidemian vaikeimmassa vaiheessa huhtikuun 2020 puolivälissä tehohoitokapasiteetin täyttöaste jäi alle puoleen”. Ja silloin tehohoidossa oli enimmillään 83 potilasta. Jokin tässä ei täsmää toistuviin väitteisiin terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittumisesta?

Terveydenhuoltojärjestelmä ei ole epidemian aikana ollut ylikuormittunut, kuten Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) johtaja Mika Salminenkin on todennut. (THL, 26.8.2021) Koko epidemian aikana sairaalakapasiteetista yli 80 prosenttia on ollut muiden kuin koronapotilaiden käytössä.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu hybridiksi: julkinen-, yksityinen- ja kolmas sektori. Vain noin kolmannes kunnista on hyödyntänyt yksityisen tai kolmannen sektorin palveluja mitenkään. (Yle, 15.12.2021)

HUSin valmiusyksikön ylilääkärin Eero Hirvensalon mielestä koronapotilaat kuormittavat sairaaloita vielä useita vuosia. Hän esitti, että koronapotilaiden hoitamista voidaan tehostaa hybridimallin mukaisesti, ”jos on paljon toimijoita, toimintaan varattu rahoitus, koulutus ja tahtotila, niin se onnistuu”, Hirvensalo summaa. (Yle, 28.12.2021)

THL:n Mika Salmisen mielestä ”Koronaan ei voida ikuisesti suhtautua toisin kuin muihin tauteihin” (TS, 30.12.2021). Vaikka Salmisen mukaan koronavirus saattaa lisätä yhteiskunnan tautitaakkaa vielä vuosia rokotteista huolimatta, niin rajoitukset eivät voi jatkua ikuisesti.

Koronan kanssa on opittava elämään, sanoo farmakologian tohtori Clive Dix. Jatkossa ”meidän pitää hoitaa tautia, ei viruksen leviämistä”. Eli riskiryhmien suojaaminen vakavalta tautimuodolta pitäisi olla tuleva tavoitteemme, esittää Dix. (Guardian, 8.1.2022)

Terveydenhuollon tarjonta on kiistatta ministeri Kiurun päätösvallassa. Oma hallinnonala. Jos tehohoitoon olisi käytetty edes 50 miljoonaa euroa, vaikka kuntien ylimääräisestä 1,4 miljardin euron tukipaketista, niin sillä olisi pystytty kaksinkertaistamaan tehohoidon kapasiteetti. Missä ovat uudet, innovatiiviset, hybriditoimijoiden avaukset, kuten monitoimijarakenteinen koronasairaala? Miksi ne vaietaan hiljaisiksi?

Kiuru pyrkii rajoittaman kysyntää eli taudin leviämistä. Hän itse on halunnut, että vain julkinen sektori hoitaa koronan. Siksi julkisen sektorin terveydenhuolto kuormittuu. Ja juuri Kiuru vaatii lisää toisten hallinnonalojen rajoituksia. Selvittämättä asiallisesti toimien perusteita tai lainmukaisuutta.

Kysynnän ja tarjonnan ajattelun mukaan voidaan tietysti panostaa kysyntään eli lisätä rajoituksia. Toinen vaihtoehto on panostaa tarjontaan eli sairaanhoitokapasiteettiin kysyntää vastaavasti. Fiksu tekisi varmaan molempia.

+1
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu