Koronariskin kanssa on opittava elämään ja yhteiskunta on pidettävä auki

Suomi on onnistunut hyvin tavoitteissaan suojata ikäihmisiä ja riskiryhmiä sekä turvata terveydenhuollon kantokyky koronaepidemian aikana. Koronavirukseen on Suomessa kuollut ihmisiä selvästi vähiten pohjoismaista. Virologi Olli Vapalahti sanoi jo tammikuussa (YLE, 16.1.2021), että yllätys on ollut tavallaan se, että virus ei ole ollut niin tappava. Ja että juuri sen takia se on ollut poliittisesti hankala tapaus.

Koronarajoitusfetismi jyllää

Tiedossa ei ole, että korona olisi sulkenut yhtään ravintolaa, tai elokuvasalia, tai harrastuspaikkaa. Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen rajoitusmääräykset ovat sulkeneet kaikki koronaepidemian aikana suljetut paikat tai toiminnot. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) johtaja Mika Salminen sanoi jo keväällä 2020, että ”kyllä tätä on liioiteltu ihan järjettömästi” (YLE, 8.3.2021). Kesän aikana yhä useampi THL:n korona-asiantuntija on lausunut julkisuudessa, että rajoitukset eivät perustu epidemiologiseen tarpeeseen. (YLE, 2.6.2021) Voidaan oikeutetusti kysyä, ovatko perustuneet enää pitkään aikaan, jos ollenkaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), ministeri Krista Kiurun johdolla, on perustellut epäreiluina pidettyjä rajoituksia epidemiologisella tilanteella. THL on Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) koronaepidemian tutkijaryhmän raporttiin (30.6.2021) antamassaan lausunnossa todennut, että ”koronavirus on aiheuttanut Suomessa vähemmän kuolemantapauksia kuin keskimäärin arvioidaan tapahtuvan influenssakautena vuosittain”.

Epätasapuoliset rajoitukset

Noin 80 prosenttia suomalaisista tyrmää hallituksen koronarajoitukset epätasapuolisina, kertoo SITRA:n tutkimus (7.7.2021). Rajoitukset kohdentuvat epätasaisesti niin ihmisten eri ikäryhmiin kuin elinkeinoelämäänkin sekä alueellisesti että toimialoittain. Ville Ranta kysyi osuvasti: Onko sinullakin koronarajoitusfetismi? (IL, 23.2.2021)

Tutkittua tietoa rajoitusten vaikutuksista Suomessa ei ole. Poliittis-ideologinen kaupankäynti hallituspuolueiden välillä epäreiluista rajoituksista soveltuu hyvin heikosti kriisijohtamiseen. Pääministerin johtaman hallituksen tulisi koota yhteen eri hallinnonalojen näkemykset ja johtaa toimintaa kokonaisvaltaisesti. Pääministeri Marin on kuitenkin valinnut improvisaation (Mörttinen, 2021) tien, vaikka Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (vp, 2.11.2017), määrittelee Suomelle valtioneuvostotason kriisijohtamiseen kokonaisturvallisuuden mallin.

Yhdenvertaiseen kohteluun

Suomessa ei pitäisi olla mahdollista tehdä koko kansaan vahvasti vaikuttavia rajoitustoimia vain poliittis-ideologisen mutun perusteella, ilman analyysiä ja näyttöä toimien tehokkuudesta ja ilman vertailua niiden aiheuttamiin kokonaishaittoihin yhteiskunnassa. Jos näyttöä ei ole, pitäisi pysyttäytyä vain niissä toimissa, jotka tiedetään hyviksi: pese kädet, yski ja aivasta hihaan, pidä etäisyyttä ja pysy sairaana kotona.

Virus jyllää aikansa ja sittenhän tauti on käyty läpi. Terveydenhoito voi hetkellisesti kuormittua, mutta tehohoitopaikkojen riittävyys ei ole missään vaiheessa ollut uhattuna. Vain hyvin pienelle määrälle ihmisiä tauti on kohtalokas, ihan kuin muutkin virusinfektiot voisivat olla. Koronaan liittyviä kuolemia on Suomessa ollut noin 650 vuodessa, ja alle 1000 kaiken kaikkiaan. Joka vuosi influenssaan kuolee noin 500 – 2000 ihmistä. Influenssan tai vaikkapa RS-virusepidemioiden takia ei kuitenkaan kouluja, ravintoloita, matkustus- tai tapahtuma-alaa suljeta tai rajoiteta eikä yli 70-vuotiaiden edellytetä pysyvän erillään muista, kotona sisätiloissa. Niin ei pitäisi korona-aikanaan tehdä.

Koronaan liittyvistä kuolleista yhdeksän kymmenestä on yli 70-vuotias. Jotkut sairastavat vaikean tautimuodon ja toipuvat pitkään, ihan kuin muissakin taudeissa. Koronatartunnan positiivisen tuloksen saaneista on kuollut noin yksi prosentti, mikä on suhteellisesti sama määrä kuin jokavuotisten kuolemien määrä. Kuolleisuus on kesäkuun alusta ollut lähellä nollaa. Suomessa kuolee vuosittain noin 55 000 ihmistä eli noin prosentti väestöstä. Se on normaalia luonnon kiertokulkua.

Hallituksen koronastrategia on mallia: julista, höpötä, improvisoi

Nyt viimeistään tulisi epäreilut rajoitukset poistaa ja avata yhteiskunta. Hallituksen olisi tullut jo epidemian alussa käydä keskustelu siitä millaisen koronariskin kanssa olemme valmiita elämään. Ja mikä on se riskiraja, jonka yhteiskuntana hyväksymme. Ennen koronaakin elimme elämää, missä meidän oli siedettävä riskejä, muun muassa liikenteessä.

Riskejä on aina. Riskienhallinnan perusperiaatteisiin kuuluu, että määritetään siedettävä minimiraja, minkä yhteiskunta on valmis sietämään eri riskejä niin, että kaikki yhteiskunnan toiminnat voidaan toteuttaa. Tämä olisi ymmärrettävä viimeistään nyt, ja olisi siirryttävä pois viruksen demonisoinnista. Pelottelu viruksella on johtanut mustavalkoiseen auki-kiinni rajoitusmenettelyyn. Menettely on muodostunut haitalliseksi sadoille tuhansille ihmisille, lomautetuille, työttömille ja niille toimialoille, joihin rajoitukset ovat pahiten kohdistuneet.

Kohti uutta normaalia

Myös THL:n arvostetut koronalääkärit (IL, 8.6.2021, YLE, 19.7.2021) tukevat nyt tällaista siirtymistä normaaliin, jossa myös koronan terveysturvallisuus olisi hyväksytyllä riskillä otettu huomioon. Kansainvälisessä tiedemaailmassa tästä on keskusteltu koko epidemian ajan. Suomessa tämä keskustelu on toistaiseksi tukahdutettu. Kansainvälisten ja suomalaisten tutkimusten tulokset ja niihin perustuvat kriittiset mielipiteet on meillä leimattu koronaidealistisiksi ja mielipiteiden esittäjät on maalitettu koronavastaisina.

Koronaan tulee suhtautua kuin influenssan, eli vakavasti, mutta vaarantamatta yhteiskunnan toimintoja. Syksyn tullen yhteiskunnan tulee pysyä auki. Edessä oleviin viruskierron ajoittaisiin epidemioihin ja paikallisiin ryppäisiin varautumisen tulee olla sellaista, että kokonaishäiriö ja –vahinko yhteiskunnalle on mahdollisimman vähäinen.

Missä hallituksen strategia kohti uutta normaalia?

Hallituksella tulisi olla jo strategia valmiina selkeine tavoitteineen, riskitasoineen, indikaattoreineen ja toimenpiteineen. Ja sen tulisi olla julkinen niin, että ihmiset ja eri organisaatiot voivat seurata sitä. Ilmenevät epidemiaryppäät saadaan hallittua paikallisviranomaisten toimesta testaa, jäljitä ja eristä -politiikalla sekä ajoittaisilla, paikallisesti rajatuilla toimenpiteillä. Valitettavasti hallituksessa asia on vasta keskustelun asteella.

Ihmisille koronasietämiseen ohjeeksi riittää: pese kädet, yski ja aivasta hihaan, pidä etäisyyttä ja pysy sairaana kotona. Ne jotka haluavat käyttää maskia, voivat sitä käyttää, mutta mihinkään maskipakkoon tai maskiraivoon ei ole syytä mennä. Suomen demokratiassa ovat voimassa perustuslailliset ihmisoikeudet (731/1999), joihin kuuluvat myös oikeus käyttää tai olla käyttämättä maskia tai ottaa tai olla ottamatta koronarokotus. Jos joku jättää käyttämättä maskia tai ottamatta rokotusta, sairastuu tai ei, se on hänen henkilökohtainen valintansa. Ei muiden ihmisten eikä yhteiskunnan tule ottaa siitä omantunnon tuskia. Get over it!

+4
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu