Koronastrategian rajoitusten paradoksi

Pääministeri Sanna Marinin hallitus julkisti 6. syyskuuta uuden hybridistrategian koronan hallitsemiseksi. Tavoitteena on pitää yhteiskunta auki. Epidemian tasoa arvioidaan tautitaakan eli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuormittumisen sekä rokotusten etenemisen mukaan, toteaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Kokonaisharkinnassa käytetään myös tartuntamääriä ja ilmaantuvuuslukuja. Hallitus ja STM pitävät tiukasti kiinni kaikkien testaamisesta. (HE, 6.9.2021) Asko Järvisen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lääkärin mielestä on hienoa se, että hallitus on myöntänyt, ettei vanha strategia ole toiminut (IS, 7.9.2021)

Tautitaakka pääkriteerinä

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lausunut, että ”koronavirus on aiheuttanut Suomessa vähemmän kuolemantapauksia kuin keskimäärin arvioidaan tapahtuvan influenssakautena vuosittain”. (OTKES, 30.6.2021) Koronaepidemia ei siis näyttäydy kausi-influenssaa vakavampana tautina.

”Tapausmäärät ei merkitse samaa kuin aikaisemmin… Tärkein mittari tällä hetkellä. Niitä on kolme: sairastuvuus, miten paljon ihmisiä joutuu sairaalaan. Sitten tietysti kuolleisuus. Ja sitten rokotekattavuus.” kertoi THL:n johtaja Mika Salminen. (YLE Ykkösaamu, 4.9.2021)

Tautitaakka kriteerinä – rajoitukset on purettava

Kesäkuukausina vuonna 2021 hukkui 81 ihmistä; lapsia, nuoria, aikuisia ja iäkkäitä (SUH, 3.9.2021). Perusterveydenhuolto ruuhkautui helteen takia, kun aurinko paistoi. (IS, 13.7.2021)

Samaan aikaan koronaan kuoli vain 43 ihmistä. Keski-ikä yli 70 vuotta. Koronatauti ei ruuhkauttanut terveydenhuoltoa missään päin Suomea. (THL, 10.9.2021)

”Meidän tilannehan oli se, että ei me oikeastaan vielä rajoilla oltu” kommentoi Salminen toimittajan kysymystä terveydenhuollon kapasiteetin kuormittumisesta koko epidemian aikana. (Ykkösaamu, 4.9.2021) Eli perustuslain ja perustuslakivaliokunnan vaatimus rajoitusten oikeasuhtaisuudesta ja välttämättömyydestä terveydenhuollon kapasiteetin suojelemiseksi ei ole täyttynyt koko epidemian aikana.

Kun kriteerinä pidetään tautitaakkaa, Suomessa ei ole lääketieteellis-epidemiologisia perusteita rajoitustoimille. Siksi rajoitustoimenpiteet tulisi purkaa heti. Itse asiassa rajoituksia ei THL:n ja Salmisen lausuntojen perusteella ole voinut puolustaa lääketieteellis-epidemiologisilla perusteilla koko epidemian aikana.

Rokotusfetissi jyllää

Hallituksen päätökset perustuvat poliittis-ideologiseen harkintaan eivätkä tieteellisiin faktoihin. Hallituksen selkeä tavoite on vähintään 80 prosentin rokotekattavuus, mutta lakipykälissä tästä ei mainita mitään, huomauttaa HUS:n Järvinen (US, 7.9.2021) Lakipykälät vaativat edelleen, että merkittävien rajoitusten taustalla pitää olla esimerkiksi terveydenhuollon ylikuormittumisen uhka tiettyine tartuntamäärineen, Asko Järvinen sanoo (Lääkärilehti, 8.9.2021).

THL:n johtajan Mika Salmisen mukaan esitetyt arviot ja syyt virustartuntojen kasvulle tai taittumiselle ovat ”täysin hypoteettista spekulaatiota”. ”Me ei oikeasti tiedetä” vastasi Salminen toimittajan esittämään väitteeseen, että rokottaminen tai mahdollisesti kausivaihtelu vaikuttaisivat tartuntojen kääntymiseen laskuun. (STM, 26.8.2021)

80 prosentin rokotekattavuus – mielivaltainen raja

Terveystotalitarismin kannattajat ja rokotefetissi –ajattelijat painottavat rokottamista ainoana keinona saada laumaimmuniteetti Suomeen ja siten yhteiskunta auki. Vaikka Oxfordin yliopiston rokotetutkimusryhmän mukaan niin sanottu laumasuoja ei ole saavutettavissa rokottamalla (Guardian, 10.8.2021) Myös Islannin ja Israelin kokemukset todistavat, että rokottamalla ei saada laumasuojaa (IL, 9.8.2021)

Rokotukset eivät ole keino, millä korona pyyhitään historiaan, muistuttaa biolääketieteen professori Alexander Edwards. “Rokotteet säilyvät keskeisinä työkaluina, mutta ne eivät yksin riitä”. (IL, 27.8.2021) Toisin sanoen ”asiantuntijatkaan” eivät tiedä miten rokotteet vaikuttavat viruksen käyttäytymiseen.

Hybridistrategian mukaan rajoitukset tulisi purkaa heti

80 prosentin rokotekattavuuden merkitys nojaa asiantuntija-arvioihin, joihin kuuluu THL:n mallinnus epidemian kehityksestä syksyllä. (IS, 7.9.2021) Salmisen sanoin siis ”hypoteettisiin spekulaatioihin”. “Hieman kärjistäen voisi sanoa, että perusteeksi rajoitusten ylläpitämiselle ei riitä se, että rokotuskattavuus ei ole yli 80 prosenttia”, tiivistää Asko Järvinen (Lääkärilehti, 8.9.2021).

Rajoitusten ja rokotteiden todellista vaikuttavuutta ei tiedetä. Päätökset eivät perustu tieteelliseen ja näyttöön perustuvaan tutkimustietoon vaan hypoteettisiin spekulaatioihin.

On paradoksaalista, että hallituksen itsensä laatiman hybridistrategian tautitaakan kriteeristön ja lakiin perustumattoman rokotekattavuuden vaatimuksen perusteella koronarajoituksia ei voi pitää oikeasuhtaisina eikä välttämättöminä. Perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiaisen mukaan nykymuodossaan rajoitukset ovat laittomia (Verkkouutiset, 29.7.2021). Tällaisessa tilanteessa rajoitukset tulee poistaa välittömästi, kun välttämättömyyden edellytys poistuu.

Irti yleisvaarallisen taudin luokittelusta

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on jo pari kuukautta sitten esittänyt keskustelua koronan poistamisesta yleisvaarallisten tartuntatautien listalta. Luokituksen muutos lopettaisi tartunnan saaneiden ja altistuneiden jäljityksen ja karanteenit. (KP, 12.7.2021)

Poistamalla koronan luokitus yleisvaaralliseksi taudiksi ratkaistaan monta kysymystä. Rajoitukset poistuvat. Hoitohenkilöstön taakka helpottuu. Matkailu vapautuu. Yritystoiminta ja talous elpyvät. Sairaanhoitopiirit päättävät itse toimenpiteistään paikallisen tarpeen mukaan.

Tanska teki jo näin (IS, 10.9.2021). Englanti poisti rajoitukset jo kaksi kuukautta sitten. Miksi Suomen hallitus on koko ajan pahasti myöhässä?

+3
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu