Lapsen oma etu edellä

Kaikki lasta koskevat toimet tulee tehdä ensisijaisesti lapsen edun mukaisesti. Terveiden 12-15 –vuotiaiden lasten ja nuorten rokottamista ja rajoituksia on tarkasteltava eettisesti ensisijaisesti lapsen oman edun kannalta. ”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon … toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.” (L 60/1991)

Toteutuuko lapsen etu rokotuksissa?

Maailman terveysjärjestön (WHO) ei suosittele laajamittaisia terveiden lasten koronarokotuksia. ”Tällä hetkellä emme suosittele yleistä 12-17-vuotiaiden rokotusohjelmaa suureksi osaksi siitä syystä, että tieteellisessä todistusaineistossa on vielä jonkin verran epävarmuutta” kertoo rokotejohtaja Kate O’Brien (WHO, 28.7.2021)

Suomen hallitus kuitenkin päätti 5.8.2021, että ehdollisen myyntiluvan saaneita Covid-19-rokotteita tarjotaan jatkossa kaikille 12-15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tilanteessa missä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antamassaan lausunnossa todennut, että ”koronavirus on aiheuttanut Suomessa vähemmän kuolemantapauksia kuin keskimäärin arvioidaan tapahtuvan influenssakautena vuosittain”. (OTKES, 30.6.2021) Kausi-influenssa ei ole terveille lapsille ja nuorille vaarallinen. Onko korona?

Milloin rokottaa 12-15 vuotiaita Suomessa?

Helmikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynekilta kysyttiin, että millainen koronaviruksen tai sen muunnoksen pitäisi olla, että lasten rokottaminen tulisi ajankohtaiseksi? Nohynek vastasi, että “sellainen, että lasten sairastuminen olisi yleisempää ja vakavampaa kuin nyt”. (YLE, 5.2.2021)

Tilanne lasten ja nuorten kohdalta ei ole muuttunut mitenkään helmikuusta. Ei myöskään lasten oma etu. Rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista (STM, 5.8.2021).

Ikä on suurin koronataudin riskitekijä ja lasten ja nuorten riski on matala (THL, 12.8.2021). Lasten ja nuorten saavat lähes sadan prosentin suojan jo iästä, ei rokotteesta.

Lapset ja nuoret sairastuvat vähemmän herkästi koronatautiin kuin aikuiset ja sairastuessaankin sairastavat sen lievempänä. Koko koronaepidemian aikana Suomessa on joutunut viisi lasta tehohoitoon koronataudin takia. Yhtään alle 20-vuotiasta ei Suomessa ole kuollut koronatautiin. (THL, 10.8.2021) Suomessa on reilu miljoona alle 20-vuotiasta.

Britannia ja Norja ovat päättäneet pidättäytyä yleisestä 12-15 vuotiaiden rokottamisesta ja rokottaa ikäryhmässä vain riskiryhmiin kuuluvat. (IT, 7.8.2021) Suomessa riskiryhmiä jo rokotetaan.(THL, 16.8.2021)

”Eihän siitä haittaakaan ole” –periaate ei ole lapsen oma etu

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) on arvioinut, että on kuitenkin parempi rokottaa lapsia kuin jättää rokottamatta. Sen lisäksi, että rokote estää vakavaa tautimuotoa, se on askel kohti normaalia elämää. (MTV, 12.8.2021)

Kansallisen rokotusstrategian eteenpäin vieminen ei ole lapsen oman edun mukaista eikä riittävä peruste terveiden lasten ja nuorten ikäluokkien rokottamiselle. Se tuskin on lakisääteisesti säädetyn lapsen oman edun ensisijaisuuden edellytys (A 24/2010).

Rokottaminen ja rajoitukset

On vaikea nähdä, kuinka terveiden lasten rokottaminen estää vakavaa tautimuotoa, kun ei sitä ole heillä esiintynyt tähänkään mennessä? Lasten ja nuorten normaalia elämää korona ei estä. Sen estää hallituksen ja viranomaisten epäoikeudenmukaiset, lapsiin ja nuoriin kohtuuttomasti kohdentuvat rajoitukset.

Kuten uusimmat alueviranomaisten (Avi) lasten ja harrastusten vapaa-ajan harrastusten rajoitukset leviämisvaiheen alueilla. Avi:t noudattavat hallituksen jälkeenjäänyttä lainsäädäntöä ja hybridistrategiaa, vaikka tilanne on merkittävästi muuttunut.

Pääministeri Marinin hurskastelua

Pääministeri Marinin hallitus on linjannut, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten tulee olla viimesijainen keino viranomaisten rajoitustoimissa. Kuulostaa hurskastelulta, koska hallituksen olisi pitänyt päivittää sekä lainsäädäntö että strategia hyvissä ajoin ennen neljättä aaltoa.

Lainsäädäntö ja strategia ovat hallitukset konkreettisia toimenpiteitä johtamisessa, eivät puheet. Ja hallitus vain lomaili. Eli Suomessa ei voi olla koronakriisi. Mutta lapset ja nuoret kärsivät.

Lapsi itse päättää rokotuksesta. Miksi?

Viranomaiset korotetusti painottavat, että ”Alaikäinen voi itse päättää rokottamisesta, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään rokotuksestaan. Jos nuori ei halua tai ole kykenevä itse päättämään rokotuksestaan, koronarokotteen antamiseen tarvitaan huoltajien suostumus. Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista.” (L 785/1992, 7 §)

Professori Puolimatka toppuuttelee, että “Lasten oman terveyden näkökulmasta ei ole perusteltua käynnistää laajamittaisia perusterveiden 12-15-vuotiaiden rokotuksia. Kun laajamittaisia rokotuksia toteutetaan kouluissa, lapsia voidaan ryhmäpaineen avulla ohjailla ratkaisuun, joka on heidän oman terveytensä kannalta epäviisas.”

Professorin näkemystä puoltavat tiedot, että koulujen lukujärjestyksiin on laitettu luokka kerrallaan toteutettavat rokotustapahtumat. Ovatko ne lapsen oikeuksia kunnioittavia, lapsi- ja perhemyönteisiä tapahtumia, koska lapsen ja nuoren on vaikea poiketa ryhmätoiminnasta. (VNK, 8:2021)

Kenellä oikeus päättää lapsen kypsyystaso?

STM:n ohjeen mukaan lapsen kypsyyden arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on saanut pistonanto-oikeuden, mutta jolla ei välttämättä ole erikoisosaamista lapsen tai nuoren kypsyyden määrittämiseen. (L 785/1992, 7 §) Eikä huoltajilta tarvitse edes kysyä. Eikä rokottamisesta tarvitse heille edes ilmoittaa! (785/1992, 9 §).

Esimerkiksi huoltoriidoissa minkään ikäisellä lapsella (alle 18-vuotias) ei ole päätösvaltaa esimerkiksi siitä, kumman vanhemman luona hän asuu. Alaikäisen mielipidettä tulee kysyä ja se tulee ottaa huomioon iän ja kehitystason mukaisesti, mutta päätösvalta on joko vanhemmilla tai huoltajilla. Huoltoriita tulee ratkaista aina lapsen oman edun mukaisesti. Huoltoriidassa lapsen mielipiteen selvittämisen katsotaan edellyttävän erityisosaamista ja se vaatisi pitkällisiä keskusteluja asiaan perehtyneen ammattilaisen kanssa.

Koska lapsen ei katsota kykenevän itse arvioimaan omaa etuaan ja tekemään päätöstä edes sellaisessa muutettavissa olevassa asiassa kuin hänen asumisensa tai luonapitonsa vanhempien luona, miten hän voisi päättää peruuttamattomasta asiasta kuten rokotus? Onkohan lainsäätäjä miettinyt asioita loppuun asti?

+4
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu