Marinin ja Kiurun ihan omaa sumeaa logiikkaa

Tutkija Oskari Niskanen on todennut, että sumea logiikka on matemaattisen logiikan laajennus, jossa logiikan väitelauseen totuusarvo voi saada arvokseen reaaliluvun riippuen siitä, kuinka merkittävästi väitelause on totta. (TYO, 5/2020). Sumea logiikka korvaa ongelman mallinnuksessa ja ratkaisussa kaksiarvoisen (esimerkiksi hyvä-paha, pieni-suuri) logiikan ja monimutkaiset matemaattiset mallit yksinkertaisilla, ihmisen todellista päättelyä muistuttavilla kielellisillä malleilla.

Sumean logiikan sovellusalueita ovat asiantuntijajärjestelmät, ihmistieteet sekä älykkäät säätö- ja informaatiojärjestelmät. Käytännön elämässä sumeaa logiikkaa sovelletaan muun muassa teollisuudessa, pankkien järjestelmissä ja Internetissä. Sumean logiikan käyttö ei tarvitse peruskoulutietoa laajempaa osaamista matematiikasta. (TYO, 5/2020) Se soveltuu parhaiten sellaisten ongelmien mallintamiseen ja ratkaisemiseen, joihin liittyy informaation epätarkkuutta, sumeutta sekä vaillinaisuutta. Eikö koronan kanssa ole tämä tilanne? Olisiko sumean logiikan käytöstä apua hallituksen koronan johtamisessa?

Influenssa on nuorille vaarallisempi kuin korona

Esimerkkinä voi tarkastella koronataudin rokottamista. Influenssa on nuorille vaarallisempi kuin korona, sanoo Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen. Hänen mukaansa lapsille ja nuorille influenssa aiheuttaa useammin vakavan taudin kuin koronavirus. (MTV, 2.11.2021)

Tilastokeskuksen mukaan influenssa on vuosina 2000-2018 aiheuttanut noin 25 alle 15-vuotiaan lapsen kuolemaa. (MTV, 2.11.2021) Suomessa koronaan ei ole kuollut yhtään alle 30-vuotiasta (THL, 2.11.2021).

Me hyväksymme 10 nuoren liikennekuoleman vuodessa (Liikenneturva, 2.11.2021) Valtioneuvosto valmistelee lakiesitystä ajokortti-iän alentamisesta, vaikka onnettomuusriski kasvaa ikärajan alentuessa (Liikenneturva, 5.11.2021)

Julkusen mukaan kausi-influenssavirukset aiheuttavat vuosittain arviolta 500-2000 ylimääräistä kuolemaa. Sekä influenssaan että koronaan sairastuneista arviolta 1-2 prosenttia joutuu sairaalahoitoon.

Julkusen mukaan korona on kuitenkin iäkkäille influenssaa vaarallisempi, vaikka myös influenssaan 2000-luvulla kuolleista 80 prosenttia oli täyttänyt 75 vuotta. (MTV, 2.11.2021) Puolessatoista vuodessa Suomessa koronaan on menehtynyt noin 1200 ihmistä. Vuonna 2020 koronaan menehtyi 534 henkilöä ja Covid-19-tautiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84, kun kaikkien kuolleiden mediaani-ikä oli 81. (Tilastokeskus, 12.5.2021)

Marinin ja Kiurun versio sumeasta logiikasta

Lasten ja nuorten rokottaminen on esimerkki pääministeri Sanna Marinin ja perhe-ja peruspalveluministeri Krista Kiurun omasta sumeasta logiikasta. Kaikki lapset ja nuoret aikuiset eivät saa influenssarokotetta, vaikka influenssa on nuorille vaarallisempi kuin korona. Sen sijaan nuorille tyrkytetään ja painostetaan koronarokotetta. Rokottamattomia nuoria myös syyllistetään. ”Ottamalla rokotteen autat ratkaisevalla tavalla taltuttamaan Suomen koronavirusepidemian tässä ja nyt!” sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki siirtää vastuun koronan taltuttamisesta lapsille ja nuorille. (26.8.2021)

Vastuu kuuluu kyllä Marinin hallitukselle ja Kiurun sosiaali- ja terveysministeriölle, ei lapsille ja nuorille! Herää kysymys miten realistinen kokonaistilannekuva hallituksella on niin koronan kuin rajoitustoimenpiteiden vaikutuksesta Suomen yhteiskuntaan?

Rokottamisstrategia on sumea mutta ei välttämättä looginen

Hallituksen ihan oma tulkinta sumeasta logiikasta ilmenee myös rokottamisessa. Kausi-influenssarokotteen annoksia on tilattu saman verran kuin viime kaudella, 1,7 miljoonaa vain riskiryhmiin kuuluville. (Yle, 2.9.2021) Lääkintöneuvos Heikki Pälveen mukaan ”influenssarokotteet ovat vähän hakuammuntaa. Niiden teho vaihtelee vuosittain vain jostain 30 prosentista yli 70 prosenttiin” (Yle, 5.11.2021).

Kesäkuun loppuun mennessä Suomeen on tullut noin 7 miljoonaa koronarokotteen annosta. (Yle, 17.3.2021). Suomi on myös ostanut rokoteannoksia jo vuosille 2022 ja 2023 (IS, 12.8.2021) Suomi myös lahjoittaa 3,6 miljoonaa rokoteannosta kehittyville maille. Lahjoituksen arvo on 10 miljoonaa euroa (VNK, 9.9.2021).

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan kuusi kuukautta rokotteen teho on yli 90 prosenttia sairaalahoitoon vievää infektiota eli vakavaa tautimuotoa vastaan. Rokotetta jaetaan kuitenkin jo kolmatta kierrosta kymmenen kuukauden sisällä? Influenssarokotetta jaetaan vain yksi annos vuosittain, ja vain riskiryhmille.

Tartuntaa vastaan suojateho laskee 65 prosenttiin kolme kuukautta rokotuksesta. Eli teho oli influenssarokotteen tasolla. (THL, 8.11.2021) Tehon hiipumisen vahvistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Viime viikon aikana HUS:n koronapotilaista lähes puolet olivat tuplarokotettuja. (HUS, 9.11.2021) Ruotsalaisen mukaan kenelläkään ei ollut yli kuutta kuukautta toisesta rokoteannoksesta. (IL, 5.11.2021) Poliitikkojen, virkamiesten ja lääkäriasiantuntijoiden mukaan koronapassi taskussa suojaa kuitenkin tartunnalta, vaikka rokotteen teho laskee jo kolmessa kuukaudessa 65 prosenttiin? Ja korona on rokottamattomien tauti.

Influenssarokotteita varataan vain riskiryhmiin kuuluville, vaikka THL:n mukaan ”koronavirus on aiheuttanut Suomessa vähemmän kuolemantapauksia kuin keskimäärin arvioidaan tapahtuvan influenssakautena vuosittain”. (OTKES, 30.6.2021)

Eikö olisi avointa ja reilua kertoa suoraan, että koronarokote on tehokas kun, tehosterokote otetaan 3-6 kuukauden välein? Koronarokotteita tilataan yli nelinkertainen määrä influenssarokotteisiin verrattuna. Marinin ja Kiurun ihan omaa sumeaa logiikkaa, varmaan?

Hallituksen on määritettävä Suomeen hyväksyttävät tasot koronariskille

Hallituksella tulisi olla keskiössä kysymys siitä, että mitkä ovat hyväksyttävän koronariskin rajat Suomessa. Tämän pohdinnan tuloksena tulisi olla selkeä kokonaisvaltainen strategia, eikä vain yksittäisten rajoitteiden lista. Strategiasta tulisi ilmetä selkeät tavoitteet, hyväksyttävät riskitasot, indikaattorit ja toimenpiteet. Strategian tulisi olla julkinen niin, että sitä voidaan seurata. Näin johtamiseen saadaan ennakoitavuutta ja vältetään johtamisen fiaskot, kuten keskustelu ”hätäjarrusta” vasta kaksi kuukautta strategiapäivityksen julkistamisen jälkeen!

Tällainen kokonaisvaltainen keskustelu on Suomesta puuttunut täysin. On keskitytty vain yhden asian, koronan, demonisointiin irti kokonaisuudesta. Vaikka THL:n koronalääkärit ovat jo alkukesällä esittäneet keskustelua siirtymisestä normaaliin, jossa myös koronan terveysturvallisuus olisi hyväksytyllä riskillä otettu huomioon. (IL, 8.6.2021) Maassamme oli hyväksyttyjä riskejä jo ennen koronaa. Nyt viimeistään hallituksen tulisi määrittää hyväksyttävät koronan riskirajat. Itse asiassa määrittely olisi tullut tehdä jo vuosi sitten, keväällä 2020.

Yhteiskunnassa on siirryttävä koronaviruksen tasapuoliseen kohteluun muiden riskien kanssa. Koronaan tulee suhtautua kuin influenssan, eli vakavasti, mutta vaarantamatta yhteiskunnan toimintoja. Yhteiskunnan tulee pysyä auki. Edessä oleviin viruskierron ajoittaisiin epidemioihin ja paikallisiin ryppäisiin varautumisen tulee olla sellaista, että kokonaishäiriö ja –vahinko yhteiskunnalle on mahdollisimman vähäinen.

Olisi ollut toivottavaa, että hallitus olisi hyödyntänyt tämän puolentoistavuoden aikana myös tiedemaailmaa mittaamaan muun muassa rajoitteiden vaikutuksia Suomen yhteiskuntaan. Sumea logiikka on vain yksi monista mahdollisista metodeista asioiden mittaamiseksi ja selvittämiseksi strategisen päätöksenteon tueksi. Nyt Marinin ja Kiurun strateginen johtaminen näyttäytyy ihan omana sumeana logiikkana, jopa linjattomana sähläämisenä.

+4
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu