Marinin maski-gate, rumalta näyttää

Ruotsin kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun genomiikan professori Tuuli Lappalainen kritisoi voimakkaasti Suomen koronajohtoa. Lappalainen katsoo, että hallitus on pääministeri Sanna Marinin johdolla pessyt kätensä tilanteesta. Hänen mukaansa Suomen koronatoimia leimaa täydellinen ”johtajuuden, strategian ja viestinnän tyhjiö”. (IL, 11.11.2021) Lappalainen julkaisi kommenttinsa ennen kuin keskusrikospoliisin maski-gate materiaali tuli julkiseksi.

Keväällä 2020, kun korona iski, Marinin hallitus päätti antaa maskikaupat Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) hoidettavaksi, vaikka ne ovat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastuulla. Syntyi niin sanottu maski-gate.

Marin hutki ensin. Sitten tutkittiin. Ja?

Pitkäperjantaina 10.4.2020 pääministeri Marin antoi lausunnon, että epäonnistuneiden maskihankintojen johdosta HVK:n toimitusjohtaja Tomi Lounema ei nauti enää pääministerin luottamusta. (IL, 13.11.2021) Hänet pakotettiin eroamaan – ilman minkäänlaista esitutkintaa, tai laillista perustetta, puhumattakaan mistään erokorvauksesta. Syyttäjälaitos tiedotti 4.11.2021, ettei syytteitä Lounemaata vastaan nosteta, koska HVK:n maskihankinnoissa ei ole todennäköisiä syitä epäillä rikosta.

Eduskunnassa toimittiin hyvän hallintotavan mukaisesti ja toisin, eli ensin tutkittiin ja sitten hutkittiin. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajaa Tytti Yli-Viikari pidätettiin virasta huhtikuussa, irtisanottiin tutkinnan jälkeen kesäkuussa 2021. Yli-Viikaria vastaan nostettiin syyte törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä lokakuussa 2021 (Yle, 7.10.2021)

Laki valtioneuvostosta (L175/2003), tartuntatautilaki (1227/2016), kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten (STM 2012:9) ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (vp, 2.11.2017) ohjaavat kansallista varautumista pandemiaan. Valtioneuvoston ohjesääntö (262/2003) määrittelee toimivallan jaon ministeriöiden välillä. Terveysalan materiaalinen varautumis- ja hankintavastuu on kaikissa määritelty STM:lle. Kriisiajan materiaalihankinnoista vastaa perus- ja perhepalveluministeri Krista Kiuru.

Maski-gatea tutkineen työ-ja elinkeinoministeriön raportista (2021:32) ilmenee, että STM laiminlöi pandemiaan varautumista kaikilla hallinnon tasoilla, ei toteuttanut hankintoja eikä seurannut varantoja. Maski-gate ei aiheuttanut STM:ssä seuraamuksia, vaikka ministeriö improvisoi tilannejohtamisen ja antoi maskihankinnat hallitsemattomasti HVK:n tehtäväksi.

Suomen kriisijohtamisen malli

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (vp, 2.11.2017) määrittelee kokonaisturvallisuuden mallin valtioneuvoston ja ministeriöiden yhteisen kriisijohtamisen malliksi. Kokonaisturvallisuuden mallissa vastuu turvallisuudesta kuuluu kaikille ministeriöille, kullekin omalla sektorillaan ja omalla tavallaan. Vanhassa, perinteisessä mallissa turvallisuudesta vastasivat niin sanotut turvallisuustoimijat eli tulli-, raja- poliisi- pelastus- ja puolustusviranomaiset.

Kokonaisturvallisuuden mallissa kukin sektoriministeriö johtaa oman sektorinsa turvallisuutta, valmiutta ja kriisejä, sekä vastaa oma toimialansa varautumisesta ja turvallisuusjärjestelyistä. Esimerkiksi vain terveysalaa koskevien kriisien johtamisesta ja materiaalivalmiudesta, -hankinnoista, -varastoinnista ja ylläpidosta, kuten maskeista, vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Kun Suomeen kohdistuu uhka, jonka riski ja vaikutus ylittävät yhden ministeriön hallinnonalan, niin tällaisessa monitoimijakriisissä johtamisesta vastaa valtioneuvosten puheenjohtaja eli pääministeri. Tällainen uhka on muun muassa koronaepidemia, tai oli tsunami vuonna 2004.

Kriiseihin varautumista varten valtioneuvostossa on valmiussuunnitelma mitä päivitetään eri uhkakuvia vastaavaksi ja harjoitellaan säännöllisesti. Siinä on määriteltyinä valtioneuvoston kriisijohtamisen toimintaprosessit ja eri ministeriöiden vastuut ja velvoitteet. Myös lainsäädäntötarpeet on huomioitu muun muassa pandemioita varten. Järjestelmässä on myös kyky ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämiseen, analysoimiseen ja tutkitun tiedon hankintaan.

Marinin improvisaatiojohtamista

Pääministeri Sanna Marin sivuutti valtioneuvoston kriisijohtamisen kokonaisturvallisuuden mallin. Hän improvisoi oman mallin, jota kukaan muu ei tiennyt (SITRA, 14.1.2021). Josko hän itsekään?

Marin myös politisoi kriisijohtamisen siinä määrin, että oikeuskansleri kehotti huhtikuun 2020 lopussa pääministeriä ja pääministerin esikuntaa palaamaan asioiden ja lainsäädännön normaaliin valmisteluun, josta on säädetty perustuslaissa. (STT, 6.6.2020)

Kokonaisturvallisuuden mallin yksi erikoispiirre on niin sanottu sisäinen uhka. Sillä tarkoitetaan sitä, että organisaation sisäisissä toiminnoissa, päätöksenteon toimintaprosesseissa tai toimijoissa on jokin riskitekijä, joka lauetessaan saattaa itsessään aiheuttaa kriisin. Tällainen uhka laukesi pääministeri Marini johtamisen ja päätöksenteon kohdalla maski-gate tapauksena.

Maaliskuun lopussa 2020 pääministeri Marin torjui presidentti Niinistön esityksen ”operatiivisen ’nyrkin’ käyttämisestä” (TP, 26.3.2020). Tieteellinen kriisijohtamisen tutkimus tukee pääministerin menettelyä. Kesken kriisin ei tule perustaa uusia toimielimiä eikä johtoportaita. Mutta, paradoksaalisesti Marin sitten kuitenkin muutti maskien hankintaprosessin STM:ltä HVK:lle.

Marin kriisijohtajana

Sanna Marin on Ylen ohjelmassa 25.10.2021 kuvannut itseään kriisijohtajana rauhalliseksi. ”Mä pystyn niin kuin aika hyvin irrottamaan itseni ja omat tunteeni niistä tilanteista. Ja se auttaa, kun pitää olla kuitenkin aika rauhallinen, kun johtaa hallituksen neuvotteluita ja monimutkaisia asioita. Ja saada homma pakettiin. Niin se auttaa, että ei niin tunteella ole siinä itse mukana” luonnehti Marin kriisijohtamisen kykyään.

”Onneksi kaoottiset tilanteet ovat minulle; se on niin kuin myrskyn silmä. Siellä on rauhallista. Se on kaoottista. Mutta sitten siellä, ihan siellä myrskyn silmän keskellä on rauhallista. Mä kuvaisin mun mielenmaisemaani sillä tavalla. Mun pää rauhoittuu, kun kaikki muut alkavat panikoimaan” jatkoi Marin. (Yle, 25.10.2021)

Oman tulkintansa mukaan Marin on siis maski-gate tapauksessa tehnyt päätökset ja ratkaisut rauhallisesti ja tunteilematta. Muut ovat panikoineet.

Politiikassa asia on sitä miltä se näyttää

Politiikan tutkijat muistuttavat toistuvasti, että politiikassa asiat ovat sitä miltä ne näyttävät. Professori Lappalaisen mukaan ”Hallituksen toiminta on tavoitteetonta ja epidemiatilanteesta irrallista manageereusta”. Keskusrikospoliisin esitutkintamateriaali kertoo hallituksen sähläämisestä, poliittisesta painostuksesta ja mahdollisesta valtioneuvoston työjärjestyksen sekä perustuslain rikkomisesta.

Politiikan toimittaja Mika Koskisen analyysi on tyly: ”Marinin lausunto oli säälimätön ihmisen julkinen nolaaminen, potku suoraan munille. Löysä hirsi ennen lopullista hirttämistä. Sellaista ei kukaan johtoasemassa oleva saisi koskaan tehdä. Se on huonon ja heikon johtajan merkki. Näin toimitaan yleensä lähinnä Suomen itärajan takana.” (IL, 13.11.2021)

Näyttää siltä, että HVK:n toimitusjohtajan julkinen nolaaminen oli kriisijohtamisessa epäonnistuneen Marinin tapa heijastaa ongelma itsensä ja hallituksensa ulkopuolelle. Psykologiassa siitä käytetään nimeä projisointi eli kohteensiirto, kirjoittaa Koskinen.

Rumalta näyttää, erittäin rumalta

Sen paremmin pääministeri Marin kuin muutkaan hallituksen ministerit eivät ole kantaneet asiassa vastuutaan tai harrastaneet kunnon itsekritiikkiä, ei ainakaan julkisuudessa niin, että se olisi välittynyt myös kotisohville. Millään tavalla liioittelematta voidaan sanoa, että uudet tiedot keväällä 2020 tehdyistä maskikaupoista on jonkin sortin poliittinen skandaali. (IL, 13.11.2021)

Pääministeri Marin on saattanut itsensä omaan maski-gate kriisiin. Hyvän hallintotavan ja valtioneuvoston lain ja ohjesäännön mukaan toimien hänelle olisi riittänyt todeta STM:n ministeri Kiurulle, että maski hankinnat kuuluvat STM:n hallinnonalalle. Hankkikaa!

Marinin ajatuksenjuoksua voi vain arvailla, koska hän on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa. Mutta, pelkästään ideologiapolitiikalla saadaan harvoin tehokkaita tuloksia. Ei ainakaan kriisitilanteissa.

Rumalta näyttää. Erittäin rumalta.

+19
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu