Marinin sumea säätö jatkuu, ”Me ei tiedetä”, ”hatusta temmattuja”

Pääministeri Sanna Marin lupasi, että hallituksen tavoitteena olisi luopua rajoituksista, kun 80 prosentin rokotekattavuus on saavutettu. Marin lähetti kansalaisille jo syyskuun lopulla viestiä, että ”nyt saa mennä, kokea ja tehdä”. (IS, 24.9.2021) Raja täyttyi 10.11.2021.

Marin kertoi kuitenkin, että uusi hybridistrategia otetaan käyttöön maanantaina 15.11. ja ravintolarajoituksia jatketaan. Nykyiset rajoitustoimet pidetään voimassa. ”Hallitus haluaa laajentaa koronapassin käyttöönottoa”, pääministeri totesi. (IL, 10.11.2021) Koronapassi halutaan ottaa käyttöön itsenäisenä rajoitustoimena laajasti myös silloin kun muita rajoitustoimia ei ole käytössä. (IL, 10.11.2021)

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen on todennut, että hallituksen lanseeraama vapaus 80 prosentin rokotekattavuuden jälkeen oli ”poliittista jargonia, eräänlainen tahtotila, jolle ei löydy lääketieteellistä katetta”. ”Rokotekattavuuden rajaa ei tiedä kukaan.” (IS, 3.11.2021)

Miten tehokkaita ”hatusta vedetyt” rajoitustoimet ovat?

Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori, Lasse Lehtonen, kirjoitti koronarajoituksista Valtakunnan sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) Covid-19-epidemian eettisessä arvioinnissa. Hänen mielestään tartuntatautien leviämisen ehkäisemisestä rajoitustoimin on lopulta varsin vähän tutkimuksellista näyttöä. Esimerkiksi ”kokoontumisrajoitusten henkilömäärät ovat aika lailla hatusta vedettyjä” hän mainitsee. (ETENE, 11.11.2020)

”Me ei osata itse rajoituksia mallintaa. Me ei tiedetä, että jos me nyt tehdään jotain, niin miten se vaikuttaa” on todennut evoluutiobiologi Tuomas Aivelo koronataudin ennustettavuudesta. (Yle, 26.10.2021)

ETENE edellyttää eettisissä ohjeissaan, että terveydenhuollon päätösten tulee perustua tieteelliseen, tutkittuun ja näyttöön perustuvaan tietoon. (ETENE, 11.11.2020) Mistä siis tiedetään, että onko enintään 5 vaiko 50 hengen ryhmä koronatartuntojen suhteen turvallinen vai ei? Emme me tiedäkään. Eikä tiedossa ole, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tai THL edes tutkisivat asiaa.

Paljastavaa hallituksen kriisijohtamisen toiminnasta, että puolentoistavuoden koronarajoitusten jälkeen ei vielä tiedetä miten rajoitukset vaikuttavat. Ei tiedetä yhteiskunnallisia vaikutuksia eikä epidemiologista vaikuttavuutta!

Poikkeuksen muodostaa etäopiskelu. THL:n tutkimuksessa kävi ilmi, ettei yläkoulujen sulkemisesta ollut lisähyötyä taudin ilmaantuvuuden kannalta. (THL, 9.11.2021) Tutkimustulos ei yllätä, koska opiskelupaikoista on koko epidemian ajan tullut tartuntoja vain noin kaksi prosenttia. (THL, 4.11.2021)

Ovatko ravintolarajoitukset perusteltuja?

Pohjois-Pohjanmaa siirtyi leviämisvaiheeseen ja otti käyttöön tiukemmat ravintoloiden rajoitustoimet. Kun Kaleva uutisoi tartuntalähteitä niin ravintoloista ei ilmoitettu tulleen yhtään tartuntaa. Tartuntalähteinä suurimmat olivat perheen sisäiset tartunnat 35 prosenttia, yksityiset tapaamiset 16 prosenttia ja tuntemattomista lähteistä 31 prosenttia. (Kaleva, 27.10.2021)

STM:n koronainfossa 7.10.2021 THL totesi tartunnoista Helsingin osalta, että jos otetaan todennäköiset ja varmat tartunnat niin 1,8 prosenttia oli ravintoloista. ”Jos otetaan epävarmat tartunnat niin 5,4 prosenttia kaikista tartunnoista” tarkensi Timo Lappi, matkailu- ja ravintolapalveluiden etujärjestön toimitusjohtaja. (MTV, 11.11.2021) Tämän korkeampina ravintolat eivät ole olleet tartuntalähteinä koko epidemian aikana. (THL, 4.11.2021)

Riskienhallinnan ia epidemian hallinnan kannalta ravintolarajoitukset eivät ole merkityksellisiä. Ravintoloista tulevat tartunnat eivät ole olleet merkittäviä koko epidemian aikana.

Riskienhallinnan perusperiaatteisiin kuuluu, että ”sammutaan tulipaloa siellä missä palaa”. Eli hallituksen ja viranomaisten tulisi panostaa torjuntatoimet sinne missä palaa eli niihin 95 prosenttiin tartuntalähteistä. Ravintoloissa ei pala, ei ole palanut ennen koronapassiakaan! Koronan riskienhallinnan näkökulmasta ravintolarajoitukset ovat professori Lehtosen sanoin ”hatusta temmattuja”.

Hallituksen koronastrategian suuri haaste on ollut koko epidemian ajan rajoitusten oikeasuhtaisuus ja välttämättömyys. Kuinka hallitus voi perustella ravintolarajoituksia, kun 95 prosenttia tartunnoista on tullut muualta.

”Me ei oikeasti tiedetä”

Deltavariantille on tyypillistä levitä aluksi hyvinkin nopeasti, mutta toistaiseksi tunnistamattomista syistä hiipua ennen kuin yhteiskunta on saavuttanut laumaimmuniteetin. Tartuntojen nousulla näyttää olevan vähän tekemistä sen kanssa, mitä ihmiset tekevät, kertoo Minnesotan yliopiston tartuntatautien tutkimuskeskuksen johtaja Michael Osterholm taudin mysteeristä (NYT, 30.7.2021)

Koronatartuntojen määrä romahti Japanissa. Lontoon King’s Collegen kansanterveyslaitoksen entisen johtajan Kenji Shibuyan mukaan epidemian leviämistä on ohjannut ensi kädessä kausivaihtelu, sen jälkeen rokotukset ja lisäksi mahdolliset viruksen tuntemattomat ominaisuudet, joiden olemassaolosta ei vielä tiedetä. (Guardian, 20.10.2021)

THL:n johtajan Mika Salmisen mukaan esitetyt syyt tartuntojen taittumiselle ovat ”täysin hypoteettista spekulaatiota”. ”Me emme oikein tiedä, miksi se nyt lähti laskuun. Me ei oikeasti tiedetä” vastasi Salminen toimittajan esittämään väitteeseen, että rokottaminen tai mahdollisesti kausivaihtelu olisivat vaikuttaneet Suomessa elokuussa tartuntojen kääntymiseen laskuun. (STM, 26.8.2021)

Koronapassi rajoituskeinona – suoja vai kupla?

Pääministeri Marinin mukaan koronapassi halutaan ottaa käyttöön itsenäisenä rajoitustoimena laajasti myös silloin kun muita rajoitustoimia ei ole käytössä. (IL, 10.11.2021) Koronapassin perustana on tuplarokotus. THL:n tutkimuksen mukaan tuplarokotuksen suojateho tartuntaa vastaan oli noin 85 prosenttia, kun toisen annoksen saamisesta oli kulunut kolme kuukautta. Kolme kuukautta myöhemmin suojateho tartuntaa vastaan oli laskenut noin 65 prosenttiin. (THL, 8.11.2021)

Brittitutkimuksen tulosten mukaan kaksi koronarokotetta saaneet ihmiset tartuttavat tehokkaasti virusta. Tutkimuksessa noin 38 prosenttia rokottamattomista ja 25 prosenttia rokotetuista sai tartunnan kahdesti rokotettuilta. (Lancet, 29.10.2021)

Tämä kaikki on ollut tiedossa jo keväästä lähtien. Suomessa toukokuussa 2021 Kanta-Hämeen keskussairaalassa deltavariantti tarttui kahdesti rokotetun henkilökunnan välityksellä sataan ihmiseen, joista 17 kuoli, muistuttaa Helsingin yliopiston professori Nelli Hankonen. (HS, 29.10.2021) ”Virus tarttui ensin henkilökuntaan, siitä jatkotartuntoina muuhun henkilökuntaan ja sitten hiljalleen sitä kautta potilaisiin” kertoi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen. (Yle, 3.6.2021)

Rokotteen tehon hiipumisen vahvistaa myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Viime viikon aikana HUS:n koronapotilaista lähes puolet olivat tuplarokotettuja. (HUS, 9.11.2021) Sama rokotteen tehon hiipuminen ajan myötä on havaittu myös Israelissa (HS, 17.9.2021)

Poliitikkojen, virkamiesten ja lääkäriasiantuntijoiden mukaan koronapassi taskussa suojaa kuitenkin tartunnalta, vaikka rokotteen teho laskee jo muutamassa kuukaudessa 65 prosenttiin? Ja korona on rokottamattomien tauti, vaikka vakavaa tautimuotoa sairaaloissa sairastavista puolet on rokotettuja? Eikö se ole kaikkien tauti.

”Onko selvitetty miten tehokas on koronapassi taudin torjumisessa?”

”Erillisten rajoitustoimien vaikutusta on vaikea arvioida”, vastasi THL:n johtaja, Otto Helve, kun häneltä kysyttiin, että ”Onko selvitetty miten tehokas on koronapassi taudin torjumisessa?” (STM, 11.11.2021) Siis STM tai THL eivät ole selvittäneet miten tehokas koronapassi on taudin torjumisessa. Kuinka sen käyttö voi olla oikeasuhtainen ja välttämätön, kun STM ja THL eivät ole edes yrittäneet ja myöntävät näin, että koronapassinkin käyttö on professori Lehtosen sanoin ”hatusta temmattu”.

Ketä passi oikein palvelee? Toiminnanharjoittajia kyllä – hallituksen ja viranomaisten sumeaa logiikkaa vastaan.

Pakkokeinot aiheuttavat vastareaktioita

Haluaako hallitus polkea jokaiselle kansalaiselle kuuluvaa omantunnonvapautta sekä itsemääräämisoikeutta omaan ruumiiseensa (PL 731/1999) ja laajentamalla koronapassin käyttöä painostaa ihmisiä ottamaan rokotteen? Rokotekriittisyyttä tutkinut VTT Johanna Nurmi tulkitsee hallituksen tällaisen toiminnan nostavan rokotekriittisyyttä, -epäröintiä ja rokotevastaisuutta, mikä kumpuaa kulttuurimme syvemmistä merkityksistä, kuin vain pelkästä koronasta. (MTV, 21.10.2021) Hallituksen toiminnan vaikutus onkin päinvastainen kuin mitä se haluaa.

Nyt Suomessa esille tulleet tiedot heittävät varjon koronapassin turvallisuusharhan, koronarajoitusten ja hallituksen kriisijohtamisen päälle. Puheet koronapassin terveysturvallisuuden perusteista horjuvat vahvasti.

+6
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu