”Me ei oikeasti tiedetä” miksi koronatartunnat lähtivät laskuun

Deltavariantille on tyypillistä levitä aluksi hyvinkin nopeasti, mutta toistaiseksi tunnistamattomista syistä hiipua ennen kuin yhteiskunta on saavuttanut laumaimmuniteetin. Tartuntojen nousulla näyttää olevan vähän tekemistä sen kanssa, mitä ihmiset tekevät, kertoo Minnesotan yliopiston tartuntatautien tutkimuskeskuksen johtaja Michael Osterholm taudin mysteeristä (NYT, 30.7.2021)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan esitetyt syyt tartuntojen taittumiselle ovat ”täysin hypoteettista spekulaatiota”. ”Me emme oikein tiedä, miksi se nyt lähti laskuun. Me ei oikeasti tiedetä” vastasi Salminen toimittajan esittämään väitteeseen, että rokottaminen tai mahdollisesti kausivaihtelu vaikuttaisivat tartuntojen kääntymiseen laskuun. (STM, 26.8.2021)

Englannin tartuntaluvut romahtivat, kun maa luopui koronarajoituksistaan

Englannissa tartuntamäärät ovat olleet jyrkässä laskussa sen jälkeen, kun maa yli kuukausi sitten poisti kaikki koronarajoituksensa. Sairaanhoitoa tarvitsevien suhde tartunnan saaneisiin on pienempi kuin aiemmin, vaikka tartuntaluvut ovat hieman nousseet (IS, 20.8.2021) Maan rokotuskattavuus on noin 60 prosenttia. (IL, 31.7.2021) Myös Saksa, missä rokotekattavuus on myös noin 60 prosenttia, on suunnitellut muuttavansa tärkeimmäksi indikaattoriksi sairaanhoitoa vaativien tapausten määrää matkalla kohti yhteiskunnan täydellistä avaamista. (IS, 12.7.2021).

Tanskassa kaikki rajoitukset poistetaan syyskuussa, eikä koronaa luokitella enää yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, vaikka koronatartuntojen ilmaantuvuusluku on korkeampi kuin Suomessa. (MTV, 27.8.2021) Asiasta päättää kukin maa itse, toteaa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen (I-SYO).

Suomessa rajoitusfetissi jyllää

THL on todennut, että ”koronavirus on aiheuttanut Suomessa vähemmän kuolemantapauksia kuin keskimäärin arvioidaan tapahtuvan influenssakautena vuosittain”. (OTKES, 30.6.2021) Koronaepidemia ei siis näyttäydy kausi-influenssaa vakavampana tautina.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on esittänyt keskustelua koronan poistamisesta yleisvaarallisten tartuntatautien listalta jo pari kuukautta sitten. Luokituksen muutos lopettaisi tartunnan saaneiden ja altistuneiden jäljityksen ja karanteenit. (KP, 12.7.2021) Poliittinen ja lääketieteellinen johto on vaiennut asiasta tai tyrmännyt keskustelun “hypoteettisilla spekulaatioilla”.

Rokottaminen ei tie yhteiskunnan avaamiseen

Israelissa 78 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä on saanut kaksi rokotusta (Science, 16.8.2021). Silti korona leviää Israelissa nopeammin kuin lähes missään muualla maailmassa (Our World in Data, 26.8.2021). Suomessa on havaittu viimeisen kahden viikon aikana 1 688 tartuntaa miljoonaa ihmistä kohden. Israelissa luku on 11 505 (IL, 25.8.2021)

Yli puolet Israelissa tartunnan saaneista on kahteen kertaan rokotettuja ihmisiä. Vakavasti sairastuneista ja sairaalaan joutuneista noin 60 prosenttia on tuplarokotettuja (Science, 16.8.2021). Myös Islannin kokemukset todistavat, että rokottamalla, saati koronapassilla, ei saada laumasuojaa (IL, 9.8.2021)

Rokotukset eivät ole keino, millä korona pyyhitään historiaan, muistuttaa biolääketieteen professori Alexander Edwards. “Rokotteet säilyvät keskeisinä työkaluina, mutta ne eivät yksin riitä”. (IL, 27.8.2021) Ihmisille koronasietämiseen ohjeeksi riittää: pese kädet, yski ja aivasta hihaan, pidä etäisyyttä ja pysy sairaana kotona.

Onko yhteiskunnan avaamisen ehtona lasten rokottaminen?

Erityisesti nuorisoa on syyllistetty tartuntojen leviämisestä. Sairaalakapasiteetti on pysynyt maltillisena. Lasten ja nuorten 12-15-vuotiaiden rokottamista hallitus painostaa niin, että maahan saavutettaisiin 80-90 prosentin rokotekattavuus. Vaikka rokotteen ottaminen on vapaaehtoista, niin 90 prosentin rokotekattavuus on yhteiskunnan avaamisen ehto, sanoo koronaministeri Krista Kiuru. (MTV, 26.8.2021) Kiurun lähestyminen on ristiriidassa epidemiologisten faktojen kanssa.

Ihmisiä, ja siis myös lapsia, kehotetaan STM:n tiedotustilaisuudessa ottamaan rokote. ”Ottamalla rokotteen autat ratkaisevalla tavalla taltuttamaan Suomen koronavirusepidemian tässä ja nyt!” tiedottaa STM. (26.8.2021) STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki siirtää vastuun koronan taltuttamisesta lapsille ja nuorille. Vastuu kuuluu kuitenkin hallitukselle ja STM:lle!

”Me STM:ssä osaamme” on vanha strategia – missä uusi?

Entistä ajankohtaisempi on kysymys rajoitusten oikeasuhtaisuudesta, välttämättömyydestä ja oikea-aikaisuudesta. Mika Salmisen mukaan nykyiset rajoitukset ovat ”melko merkityksettömiä”. (IL, 9.7.2021) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkärin Asko Järvisen mukaan ”nykyiset rajoitukset eivät juuri vaikuta”. (IL, 20.7.2021)

Jyri Häkämies moukaroi kirjassaan STM:n strategiajohtajaa: ”Voipio-Pulkin pöyhkeyden ja ylimielisyyden tasoon en ole missään törmännyt”. Hän kertoo Voipio-Pulkin vastanneen hänelle, että ”Me STM:ssä osaamme ja tiedämme kaikki asiat, joita esitätte. Me teemme joka päivä töitä niiden eteen.” (IL, 30.8.2021)

Riskienhallinnan ja kustannusvaihtoehtolaskelmien osaaminen riittäisi

Ehkä Häkämiehen sanoman ydin piileekin hallituksen ja STM:n asenteellisessa, ylimielisessä johtamisessa? Vanhentunut strategia, väärät indikaattorit ja jälkeenjäänyt lainsäädäntö ovat kiistattomasti hallituksen ja STM:n vastuulla, mikä on johtanut epätasa-arvoiseen (SITRA, 7.7.2021) ja perustuslainvastaiseen tilanteeseen (IS, 21.8.2021). Strategisen kriisijohtamisen näkökulmasta tällaisen johtamisen tulos on heikko ja aiheuttanut paljon haittaa ja vahinkoa niin kansalaisille kuin yhteiskunnalle.

Aivan kuin pääministeri Marin ja STM eivät haluaisi koronan loppuvan. Perus strategisen johtamisen riskienhallinnan ja kustannusvaihtoehtolaskelmien käyttäminen olisi riittänyt – kun sen osaa!

+6
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu