Normi-ihmisenkin järjen valo himmenee. Mikä meitä suomalaisia vaivaa?

Psykologian professori Helsingin yliopistosta (HYO) Nelli Hankonen näkee Suomessa vaaran merkkejä ihmisten asenteissa. Suomessa käydään keskustelua, missä ”koronarokotuksen saaneet ovat pyhimyksiä, jotka kulkevat sädekehä päänsä päällä, kun taas rokottamattomat ovat paarialuokkaa, jotka pitää panna häpeäpaaluun.” Tällainen keskustelu on omiaan kärjistämään tilannetta, Hänen mukaansa rokottamattomista tehdään koronatilanteen syntipukkeja. (HS, 25.10.2021)

”Rokottamattomat ovat hölmöjä, itsekkäitä ja vastuuttomia”

Erityisen huolestunut Hankonen on siitä, että ”meillä on korkean tason vaikuttajia, jotka suomivat rokottamattomia todella kovasanaisesti”. Nurinkurisesti tämä saattaa myös johtaa rokotevastaisuuden lisääntymiseen. (HS, 25.10.2021)

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen puhuu rokottamattomista hölmöinä, itsekkäinä ja vastuuttomina. ”Koronapassi on todiste siitä, että olet puhdas” sanoi Kurvinen. (KL, 7.8.2021) Epäselväksi jää ainoastaan rotuoppi, mitä Kurvinen käyttää väittäessään, että rokotetut ovat puhtaita?

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalon mielipidekirjoitus ” Rokottamaton kantaa vastuun lähimmäisen kärsimyksestä ja kuolemasta” herätti vilkasta keskustelua. (HS, 18.10.2021) Kirjoitusta on kutsuttu ”epäkristilliseksi”, ”vihapuhetta”, ”ihmisten vastakkainasettelua” ja ”syyllistäväksi rokottamattomia kohtaan”. (HS, 19.10.2021)

Presidentti Sauli Niinistö lausui, että ”Rokottamattomat ovat tehneet itse itsestään panttivankeja” (IS, 21.10.2021) Presidentti-instituution kannanotto on helppo ymmärtää myös siten, että siinä leimataan ja maalitetaan yhtä ihmisryhmää, ”rokottamattomia”. Monen mielestä näin on käynytkin, kun rokottamattomat ovat käyttäneet kansalaisen perustuslaillista oikeutta valita, tai olla valitsematta, rokotetta. He eivät ole laatineet tai säätäneet yhtään lakia, hybridistrategiaa tai rajoitusta, millä rokottamattomat olisivat tehneet itsestään panttivankeja. Poliitikot ja virkamiehet ovat laatineet panttivangiksi ajavat lait ja määräykset.

Ville Virtanen nostaa esille Suomen pelotteluilmapiirin

Suomalaisessa johtamis- ja keskustelu ilmapiirissä on vakavia ongelmia, kun niin pääministeri- kuin presidentti-instituutiokin lausumillaan lyövät kansalaisia. Viestinnän valmentaja Katleena Kortesuo on arvostellut pääministeri Sanna Marinin viestintää. Pääministeri on ryhtynyt ”lyömään alaspäin ja ilkeilemään kansalaisille”, Kortesuo kirjoittaa. Hänen mukaansa tämä tällainen ei ole enää pääministerin eikä johtajan puhetta. Kortesuon mukaan pääministeri-instituution kuuluisi herättää arvostusta eikä aggressioita. ”Pääministeri on instituutio, joka ei voi v*ttuilla kansalaisille julkisesti.” (Yle, 1.11.2021) Samat säännöt pätevät kaikkiin julkisen vallan instituutioihin.

Ruotsissa asuva näyttelijä Ville Virtanen antoi jäätävän palautteen suomalaisesta keskustelukulttuurista MTV:ssa (27.10.2021). Toimittaja kysyi, että olisiko Virtanen koronakriisin aikaan mieluummin Ruotsissa kuin Suomessa? Epäröimättä Virtanen vastasi, että ”Vastaus on kyllä. Ihan siitä syystä, että miten siitä tiedotettiin siellä. Mulla on sellainen olo, että täällä lietsottiin enemmän semmoista pelkoa ja ahdistusta. Siellä oli vähemmän tän kriisin vanki. Periaatteessa ihan samat toimet siellä tehtiin, mutta vähän niin kuin eri asenteella.” (MTV, 27.10.2021)

Mikä meissä suomalaisissa on, kun rakennamme vastakkainasettelua

Professori Hankosen näkökulma missä rokottamattomista syyllistetään koronatilanteen syntipukkeja, näyttäytyy todellisena nyky-Suomessa. Mikä koronan on varsin absurdia, kun katsotaan uusimipien tutkimusten tuloksia. Vallanpitäjät ja virkamiehet ovat kritiikittömän median tuella valinneet eripuran ja hysterian lietsomien viestintälinjan.

Professori Hankonen pitää tätä suomalaisen keskustelun mustavalkoista ajattelua vaarallisena, jopa suurena virheenä. ”Siis sellaista kärjistystä, että yhteiskunta olisi joko täysin auki ilmaan mitään torjuntatoimia tai täysin kiinni koronarajoituksilla.”

”Rokotevastaiset saattavat olla höpsöjä, mutta myös meillä normi-ihmisillä alkaa järjen valo himmetä. Vähemmästäkin. Suomalaisiin ei toiminut natsi- ja neuvostotyylinen yksioikoinen propaganda sodan aikana. Suomessa kyse oli enemmän tiedotuksesta ja oikean tiedon välityksestä” höykyttää historioitsija Teemu Keskisarja hallituksen koronaviestintää. (IS, 2.11.2021) Voidaankin kysyä, että aikanaan ei toiminut – mutta toimiiko nyt yksioikoinen propaganda?

Ongelma on suomalaisessa yhteiskunnassa syvällisempi ja vakavampi kuin vain itse koronakeskustelu. Korona vain nostaa näkyviin pinnan alla piileviä ongelmia. Professori Hankosen pelolle suomalaisen keskusteluilmapiirin mustavalkoisesta vastakkainasettelusta ja sen vakavammista ongelmasta saa tukea käyttäytymistieteilijöiden työryhmältä.

Valtioneuvoston kanslia nimitti 11.11.2020 käyttäytymistieteilijöiden työryhmän (VNK, 2021:4). Ryhmän tuli kehittää ja kokeilla käytännössä käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa ja tukea hallituksen viestintää. Asiantuntijoiden mukaan koronaepidemiaa tulee lähestyä myönteisen ja toimintaan kannustavan viestin kautta eli yksiselitteiset ”tee näin – tee näin” – ohjeet purevat.

Kohderyhmän eli kansalaisten todellisuuden, tunteiden ja tarpeiden ymmärtäminen on olennaista. Viestin tulee olla selkeä, yksinkertainen ja arkikieltä, jotta se on uskottava viestin kohteen näkökulmasta. Henkilökohtainen kieli saa vastakaikua kohderyhmässä, kun puhutaan asioista, jotka kytkeytyvät ihmisten arkeen. (VNK 2021:4)

Psykologian tohtori Ville Ojanen (Yle, 12.2.2021) tiivistää, että negatiivisella viestillä ei asiaa kannata lähestyä, ”koronasyntisten” moittiminen ei auta. Lisäksi on hyvä huomioida, että jos viesti ei mene perille, niin vika on viestin lähettäjässä eikä vastaanottajassa. Valitettavaa miten heikosti asiantuntijoiden ohjeet ovat menneet valtaa pitäville perille.

+4
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu