Pelko johtamisen ja viestinnän välineenä ja Sanna Marinin blogi

Sanna Marin kyseenalaisti blogissa (10.8.2010) sikainfluenssauhkan. Samassa blogissa Marinin mukaan ”Pelko ja uhka ovat aina olleet tehokkaita markkinointikeinoja ja näiden varjolla on helppo myydä kansalle kuin kansalle palanen turvallisuudentunnetta. Massahysterian saavutettua kipupisteensä ei järjelle tai tosiasioille enää ole sijaa julkisessa keskustelussa. Päätöksenteosta tulee kiihotetun kansanjoukon lepyttämisen airut.” Paradoksaalista kyllä, monien mielestä tältä myös nykyisten vallanpitäjien koronaepidemian hallinta näyttää.

Hallituksen voidaan katsoa noudattaneen koronan hallinnassa Marinin blogissa analysoimaa pelottelun ja uhkailun -linjaa. Useat henkilöt ovat kokeneet median, poliitikkojen ja lääketieteen ammattilaisten puheet pelotteluksi ja uhkailuksi. Pelon markkinoinnin seurauksena rehvakkaalla päätöksenteolla kansalle on myyty palanen turvallisuuden tunnetta.

Pelko ja uhka

Kriittinen keskustelu koronaepidemian uhkan vaarallisuudesta on Suomessa laajasti tukahdutettu ja vastakkainasettelun voimistuttua suositusten noudattamatta jättäneitä on syyllistetty koronasyntisinä. Malliesimerkki pelottelusta oli päätös siirtää 18.4.kunnallisvaalit ”yhden yön epidemiologisen yllätyksen” johdosta pidettäviksi kesäkuussa. (VN 256/2021) Oikeusministerin esittelemä yläasteen eksponenttilaskennan grafiikka lupasi jopa 11200 päivittäistä tartuntaa (HE 33/2021 vp) vaalipäivänä (18.4.). Vaalipäivän 498 tartuntaa jäi alimmastakin uhatusta koronatartuntamäärästä (2600 per päivä) vajaaksi 2100 tartuntaa. Vaalipäivää seuraavana päivänä alkoi ravintolarajoitusten purku (IL, 18.4.2021).

Marinin mukaan (10.8.2010) ”massahysterian saavutettua kipupisteensä ei järjelle tai tosiasioille enää ole sijaa julkisessa keskustelussa”. Näin on käynyt myös koronan kanssa. Hysteria on kärjistynyt muun muassa maskikeskustelussa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on vuorotellen suositellut ja ei ole suositellut maskien käyttöä. Hysterian ristiriita korostuu, kun Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) koronaepidemian tutkijaryhmälle antamassaan lausunnossa, että ”Kasvomaskien osalta on niin, että epidemiologinen tieteellinen tutkimusnäyttö niiden hyödyistä edelleen puuttuu” (OTKES, 30.6.2021).

Massahysteria sekä järjen ja tosiasioiden suhde

Marin toteaa myös, että ”Päätöksenteosta tulee kiihotetun kansanjoukon lepyttämisen airut.” Hallitus on käyttänyt päätöksentekoa improvisoidusti (Mörttinen, 2021) näyttääkseen johtajuutta ja lepyttääkseen sosiaalisessa mediassa ponnahtelevia pelkoja. Samalla useiden kollektiivisten rajoitusten perustuslain vaatima oikeasuhtaisuus ja välttämättömyys ovat täyttyneet heikosti. Mutta kansaa on lepytetty.

Tosin kansa on leppynyt yhä vähenevässä määrin epidemian edetessä. Rajoitukset kohdentuvat epätasaisesti niin ihmisten eri ikäryhmiin kuin elinkeinoelämäänkin sekä alueellisesti että toimialoittain ja noin 80 prosenttia suomalaisista tyrmää hallituksen koronarajoitukset epätasapuolisina, kertoo SITRA:n tutkimus (7.7.2021).

Käyttäytymistieteilijät apuun hallituksen viestintään

Käyttäytymistieteilijöiltä Marinin blogin malli saa tyrmäyksen. Psykologian tohtori Ville Ojanen (Yle, 12.2.2021) tiivistää, että negatiivisella viestillä ei asiaa kannata lähestyä, ”koronasyntisten” moittiminen ei auta. Lisäksi on hyvä huomioida, että jos viesti ei mene perille, niin vika on viestin lähettäjässä eikä vastaanottajassa.

Valtioneuvoston kanslia nimitti 11.11.2020 käyttäytymistieteilijöiden työryhmän (VNK, 2021:4). Ryhmän tuli kehittää ja kokeilla käytännössä käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa ja tukea hallituksen viestintää muun muassa käyttäytymisvaikutusten arvioinnissa. Ryhmän tavoitteena on käyttää tieteellistä tietoa siihen, miten voidaan vaikuttaa hallituksen toimille suosiollisen yleisen mielipiteen muodostumiseen. Äärimmillään ilmiö nähdään autoritaarisissa maissa, missä se ilmenee propagandana. Propagandassa mikään ei ole tehokkaampaa, kuin ideologisten valintojen naamioiminen välttämättömyysasioiksi. Toisaalta onnistuneella vaikuttamisella torjutaan dis-informaation ja salaliittoteorioiden leviämistä.

Yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen on sinällään järkevä ajatus, jos oletetaan, että hallituksen toimet ovat laillisia, välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Näin ei kuitenkaan ollut esimerkiksi syksyllä 2020, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta (Peva) katsoi ravintolarajoituksia koskeneen hallituksen lakiesityksen perustuslain vastaiseksi. “Kenties epäonnistunein hallituksen esitys vuosikymmeniin” kommentoi apulaisprofessori Pauli Rautiainen (16.10.2020).

Asiantuntijoiden mukaan koronaepidemiaa tulee lähestyä myönteisen ja toimintaan kannustavan viestin kautta eli yksiselitteiset ”tee näin – tee näin” – ohjeet purevat. Kohderyhmän todellisuuden, tunteiden ja tarpeiden ymmärtäminen on olennaista. Viestin tulee olla selkeä, yksinkertainen ja arkikieltä, jotta se on uskottava viestin kohteen näkökulmasta. Henkilökohtainen kieli saa vastakaikua kohderyhmässä, kun puhutaan asioista, jotka kytkeytyvät ihmisten arkeen. (VNK 2021:4)

Onko Marin ollut kuitenkin kaukaa viisas?

Kuka todellisuudessa on johtanut Suomea, ja miten, koronaepidemian aikana? Valtioneuvosto, pääministeri Marin, STM, ministeri Kiuru vai raharikas lääketeollisuus, kuten Marin blogissaan (10.8.2010) kirjoittaa, vai joku muu, jää tulevien tutkimusten tarkasteltavaksi. Sanna Marinin blogi Raharikas lääketeollisuus löytyy täältä https://www.sannamarin.net/blogi/2010/08/10/34342/?page2

+1
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu