Poliisiylijohdon älyllistä epärehellisyyttä

Sisäministeriön poliisiylijohtajan, Seppo Kolehmaisen, mukaan poliisi jatkaa yhteistoimintamenettelyn valmistelua vuoden 2022 määrärahojen riittävyyden varmistamiseksi. Neuvotteluissa on tavoitteena noin 250 henkilötyövuoden säästöt. Vaikka poliisi on saamassa kaikkien aikojen suurimman budjetin, noin 830 miljoonaa euroa, ei se Kolehmaisen mukaan riitä kattamaan ensi vuoden kuluja. Poliisin määrärahat olivat vuonna 2017 696,7 miljoonaa euroa (US, 29.9.2021).

Akateemista arvostelua

Hallintotieteiden lisensiaatti Heikki Mansikka-ahon väitöstyö selvitti poliisin hallintorakenneuudistuksen vaikutuksia kansalaisten saamien turvallisuuspalveluiden kehitykseen. Väitöskirjatutkimuksessa hän katsoo, että poliisin hallinto nielee rahaa ja säästöjä haetaan kentältä. Mansikka-ahon mukaan jokainen poliisin Pora-hallintorakenneuudistuksen vaihe (PORA I, II ja III) vuosituhannen alkupuolella on johtanut sekä hallinnon että resurssien keskittämiseen – ja vienyt tuloksia huonompaan suuntaan. (TYO, 30.9.2021)

Uudistusten myötä analyysitoiminta sekä operatiivinen johtaminen ovat merkittävästi parantuneet, mutta hallinto ja byrokratia ovat lisääntyneet. Uudistusten tavoitteena on ollut poliisin toiminnan tehostaminen, jossa ei Mansikka-ahon mukaan ole kuitenkaan onnistuttu. Väitöskirjan perusteella poliisin rakenneuudistuksissa kylvettiin nykyisen resurssipulan siemenet.

Poliisijohdon älyllistä epärehellisyyttä

PORA-uudistukset toteutettiin kolmessa vaiheessa (PORA I, II ja III) vuosina 2009 – 2015. Uudistukset valmisteltiin ja toteutettiin hyvin keskitetysti ja vanhaan perinteeseen nojaten. Hallintorakenteesta tehtiin raskas, jäykkä, byrokraattinen ja kallis. Uusinta tutkittua tietoa ja käytännössä koeteltua tietoa kevyestä ja matalasta organisoinnista vieroksuttiin.

Mansikka-aho tutki asiaa jo lisensiaattityössään, missä hän toi haasteet esille jo vuonna 2012. ”Sitä ennustetta ei katsottu positiivisesti” Mansikka-aho muistelee (IL, 23.9.2021).

Tutkimustulosten mukaan säästöjä haetaan kansalaisia lähellä olevasta, operatiivisesta toiminnasta ja sitä kautta kansalaisten turvallisuudesta. Mansikka-ahon mukaan poliisin keskeisimmät tulosmittarit ovat tehtävien toimintavalmiusajat ja rikostutkinnan teho. Molemmat ovat laskeneet enimmillään 40 prosenttia. Kansalaiset luottavat poliisiin kentällä, mutta poliisiylijohdon toimet eivät sitä luottamusta aktiivisesti tue.

”Hiljaiset tappajat” -ilmiö

”Hiljaiset tappajat” – ilmiö tarkoittaa sitä, että erityisesti johtohenkilöt organisaation eri tasoilla kuuntelevat alaisten kehittämisesityksiä, kannustavat olemaan aktiivisia, nyökkäävät hyväksyvästi, mutta eivät ota esityksiä mitenkään huomioon päätöksissään. He vain vaikenevat asiat kuolleiksi. Ilmiö on tutkijoille tuttu. Mansikka-ahon sanoin ilmiö muotoutuu lauseeseen, että hän ”toteaa tulleensa sisäministeriössä kuunnelluksi, mutta ei kuulluksi” (Demokraatti, 24.9.2021)

Heikki Mansikka-ahon tutkimustulokset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin johtamisen-, hallinnon- ja organisaatioiden kehittämisen uusimpaan tietoon. Mansikka-ahon, eläkkeellä olevan komisarion, sanoman painoarvoa lisää se, että hän on vertaistutkituissa tieteellisissä, järjestelmällisissä analyyseissään voinut ottaa huomioon poliisin hallinnon erityisvaatimukset, sikäli kuin niitä on.

Samoihin aikoihin PORA-uudistusten kanssa tutkin turvallisuusorganisaatioiden strategista johtamista ja organisaatioiden kehittämistä. Sitä samaa tietoa muutosprosesseista ja niitä samoja organisaatioiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämisen kokemuksia, joita myös Mansikka-aho on käyttänyt tutkimuksissaan. ”Nyt näyttää siltä, että vanhoista virheistä ei opita” on Mansikka-aho todennut jo aiemmin (Yle, 16.12.2013). Surullista kuinka PORA-uudistuksissa väheksyttiin uusimman tieteellisen tiedon yhdistämistä käytännön näyttöön perustuviin kokemuksiin.

”Moka on lahja”

“Moka on lahja” -sanonta merkitsee epäonnistumisten sallimista, joka nähdään myös keinona rohkaista organisaatioissa piilevä näkymätön osaaminen parempaan hyötykäyttöön, kirjoittaa Tuuli Mäkelä (14.11.2018).

Osoittaisi poliisiylijohdolta älyllistä rehellisyyttä myöntää, että virheitä on tehty ja määrärahojen lisäykset eivät näy kenttätoiminnassa. Mutta Kolehmainen syyttää rahoitusvajeesta palkka-, toimitila- ja ICT-kuluja.

Johtamisessa ja suunnittelussa ei ole mitään korjattavaa!? Ei, vaikka vuosittain toistuvat keskustelu määrärahojen riittävyydestä ja siitä, että valmistuville poliiseille ei ole virkoja. Samalla kun mittarit operatiivisesta toiminnasta kentällä kertovat karua kieltä poliisin näkyvyyden ja tavoitettavuuden laskusta. Ja budjettia on kasvatettu vuodesta toiseen.

Poliisiylijohdon strategisen kokonaisuuden suunnittelun vaikeus toistuu kaikkien kolmen PORA-uudistuksen jälkeenkin. Opittiinko mitään aiemmista kokemuksista? Ei, vaikka hallinnonuudistuksen tavoitteita ei valituilla ratkaisuilla saavutettu. “Moka on lahja” – mutta vain, kun sen tunnistaa ja tunnustaa, eikä toista vanhoja virheitä.

+9
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu