Räkäindeksi läsähti STM:n poskelle

Osana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) uutta hybridistrategiaa terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on valmistellut koronaviruksen ”riskipotentiaalin arviointitaulukon”, niin sanotun “räkäindeksin”. (THL, 6.9.2021) Se kertoo, erilaisiin tapahtumiin ja koronaviruksen leviämiseen liittyvät riskit, missä paikoissa koronan tarttumis- ja leviämisriski on kaikkein suurin ja matalin. (HS, 7.9.2021) Taulukosta löytyy jako merkittävän, kohtuullisen ja vähäisen riskin tilanteisiin ja se on tarkoitettu alueellisten viranomaisten päätöksenteon tueksi, kertoo STM:n osastopäällikkö Satu Koskela. (HS, 4.10.2021)

Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa strategian ja tavoitteiden toteutumista, toimintaedellytyksiä, toiminnan jatkuvuutta ja tuloksellisuutta sekä hyvää hallintotapaa. THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukko on yksi sovellus potentiaalisten ongelmien analyysimenetelmistä, joita käytetään muun muassa kriisijohtamisen päätöksenteon välineenä.

Kovaa kritiikkiä “räkäindeksille”

Tapahtuma-ala moittii voimakkaasti THL:n taulukkoa. “Mielikuvien luomista”, “puutteellisia perusteltuja”, ”mielivaltaista”, “valmisteltu salassa”, “keskeneräinen”, “räikeän ristiriitainen”, “epälooginen” ”kyseenalainen” ja ”toimimaton” tyrmäsi tapahtuma-ala heti tuoreeltaan.

“Näemme, että riskitauluko on mahdollisesti muodostumassa välineeksi, jolla tapahtumia, tai ainakin osaa tapahtumien rajoituksista, edelleen pyritään ylläpitämään”, sanoo Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestön Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Maria Sahlstedt. Taulukko asettaa kulttuurin alalla vastakkain tanssiravintolat ja klubit, joissa ei ole omia paikkoja, sekä teatterit, oopperan ja elokuvateatterit, joissa on omat paikat, Sahlstedt sanoo. (HS, 7.9.2021)

Yhtä kriittisesti suhtautuu Suomen musiikkitapahtumien verkoston ja etujärjestön LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen. “Jos sitä tullaan käyttämään, niin se voi asettaa tapahtumat hyvin epätasa-arvoiseen asemaan.” (HS, 7.9.2021) Klubeilla voi saada tartunnan, teatterissa ei, taulukkoa tulkitsee Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö. (HS, 4.10.2021).

Riskipistemallin perusteluja ei ole kirjattu

“Sitä tietopohjaa eli data, mihin taulukko perustuu, ei ole julkaistu. On mahdotonta arvioida, millaiseen tutkimusnäyttöön tai asiantuntemukseen taulukko perustuu”, Sahlstedt moittii. (HS, 7.9.2021) Valtiosääntöoikeuden asiantuntija, dosentti Pauli Rautiainen vahvistaa asian.

Rautiainen twiittaa, että THL:n lakimiehen mukaan: ”THL:n laatimaan tapahtumien riskitaulukkoon liittyen ei valitettavasti ole laadittu esimerkiksi muistiota tai kirjallisuuslistaa tai muuta asiakirjaa, josta esim. käytetty kirjallisuus kävisi tarkemmin ilmi.” Taulukko on laadittu kierrättämällä sitä talon sisällä asiantuntijoiden kesken ja hyödyntämällä ”suurta joukkoa tietoa”. (Verkkouutiset, 1.10.2021)

“Siis taulukon valmistelun aikana ei ole syntynyt ainuttakaan asiakirjaa, johon olisi kirjattu ylös mihin tämä avin käyttöön perusoikeusrajoituksien asettamista varten laadittu ja valtioneuvosto hybridistrategiaan & TTL 58d §:ään liitetty työkalu oikeasti perustuu” twiittaa Rautiainen (1.10.2021). THL siis myöntää, että hyvän hallintotavan vastaisesti mitään perusteluja sille, miten tapahtumat saavat riskiarvon ja luokituksen ei ole edes yritetty kirjata ylös.

Ajatus on hyvä, mutta toteutus huono

Riskienhallinnan perusperiaate on edistää strategiaa ja toimintaa, ei rajoittaa eikä estää sitä. STM:n näkökulmasta riskipotentiaalin arviointitaulukko varmasti edistää sen hybridistrategian toimeenpanoa jatkaen sitä sekavien ohjeiden ja perusteettomien, epäloogisten rajoitusten ylläpitoa, mihin on totuttu epidemian aikana. Alueellisten viranomaisten näkökulmasta taulukko esitetyssä muodossaan tuskin parantaa tilannetta. Haasteena on taulukon ristiriitaisuus lainsäädännön kanssa, kun he tekevät oikeasuhtaisia ja vain välttämättömiä rajoituspäätöksiä.

Yhteiskunnan näkökulmasta riskitaulukon tulisi edesauttaa yhteiskunnan avaamista, mutta rajoitusten tarkoituksenhakuisuus nykymuodossaan päinvastoin estää avaamisen ja epätasa-arvoistaa eri toimialojen toimintaa. Ristiriidat ovat ilmeisiä yhdenvertaisuus- ja perusoikeuslainsäädännön näkökulmasta.
Terveydenhuollon kuormittavuuden näkökulmasta taulukko on tällä hetkellä tarpeeton. Suomen terveydenhuolto ei ole missään vaiheessa epidemian aikana ollut lähelläkään ylikuormittumista. Näin on todennut muun muassa THL:n johtaja Mika Salminen (Yle, 4.9.2021). Suomessa yli 95 prosenttia sairaalapaikoista ja yli 90 prosenttia tehohoitopaikoista on ollut muiden kuin koronapotilaiden käytössä; koko epidemian ajan.

Sahlstedt moittii, että taulukko on valmisteltu heiltä salassa. Kaiken lisäksi THL kertoo sivuillaan taulukon olevan yhä keskeneräinen. (HS, 7.9.2021) Kokemuksesta tiedetään, että on oleellista menetelmän käytön onnistumisen kannalta se, että arvioidut riskit ja niiden vaikuttavuus valmistellaan yhdessä kunkin riskialueen asiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi tapahtuma-alan riskien analyysiin osallistuvat tapahtuma-alan asiantuntijat, jotka tuntevat toimialan toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.

Taulukon laadun ja käytettävyyden kannalta on merkittävä puute ja alkeellinen (tai tahallinen) virhe, että sen dataa ei ole dokumentoitu, eikä sitä ole tehty yhteistyössä asianosaisten kanssa. Nyt THL:n virkamiesten pelkästään keskenään laatimana riskitaulukko jää tarkistuslistataulukon tasolle. Siis räkäindeksiksi.

Ajatus riskipotentiaalin arviointitaulukon käyttämisestä hybridistrategian yhtenä välineenä on hyvä. Se sopii kriisin johtamisen tueksi ja on oikein käytettynä toimiva väline. Mutta miksi se tulee puolitoista vuotta myöhässä? Ja miksi se on valmisteltu näin tökerösti ja huonosti? Aivan kuin välinettä ei osattaisi, tai haluttaisi käyttää oikein.

STM:n riskitaulukon käyttäminen johtamisessa täydentää koko epidemian ajan ilmennyttä ajoituksen viivettä, ohjeiden sekavuutta ja yliampuvien rajoitusten käyttöä. Räkäindeksi läsähti STM:n poskelle.

+3
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu