Sanna Marin oli perehtynyt pandemian hoitamiseen jo ennen nousuaan pääministeriksi – kuinka hän on noudattanut teesejään?

Sanna Marin kyseenalaisti blogissa (10.6.2010) koko sikainfluenssauhkan kirjoittaen, että ”sikainfluenssauhkaa ei todellisuudessa ollutkaan. Ainakaan siinä määrin kuin media, poliitikot ja lääketieteen ammattilaiset uhan vaarallisuudesta varoittelivat.” Marinin analyysiin sikainfluenssasta on helppo yhtyä. Sikainfluenssapandemian pohjalta kuitenkin päivitettiin kansallinen pandemiastrategia (STM, 2012:9).

Onko koronaa todellisuudessa ollutkaan?

Monet ajattelevat koronaepidemiasta samoin kuin Marin edellä sikainfluenssasta. Marinin pääministerikaudella kriittinen keskustelu koronaepidemian uhkan vaarallisuudesta, on laajasti tukahdutettu. Perustuivatpa esitetyt mielipiteet sitten kansainvälisten tai suomalaisten tieteellisten tutkimusten tuloksiin. Kansainvälisesti, erityisesti akateemisessa keskustelussa, asiasta on käyty kokonaisvaltaista, kriittistä keskustelua jo epidemian alusta alkaen.

Virallisesta linjasta poikkeavien kannanottojen esittäjät on maalitettu koronavastaisiksi. Lääketieteen lisensiaatti Mikael Kivivuori näkee median ”kidnapanneen virallisen totuuden” Suomessa. Hän sanoo, että lääkärit uskaltavat kritisoida ainoastaan nimettöminä ”virallista linjaa” (AlfaTV, 29.6.2021).

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen sanoi jo keväällä 2020, että ”kyllä tätä on liioiteltu ihan järjettömästi” (YLE, 8.3.2021). Virologi Olli Vapalahti puolestaan kertoi tammikuussa (YLE, 16.1.2021), että yllätys on ollut se, että virus ei ole ollut niin tappava, kuin ajateltiin. Ja että juuri sen takia korona on ollut poliittisesti hankala tapaus.

THL:n tilastojen kertomaa

Kyllä koronavirusta Suomessa on, mutta THL:n tilastot kertovat, että ei ainakaan siinä määrin kuin media, poliitikot ja lääketieteen ammattilaiset uhan vaarallisuudesta varoittelevat. THL on Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) koronaepidemian tutkijaryhmän raporttiin (30.6.2021) antamassaan lausunnossa todennut, että ”koronavirus on aiheuttanut Suomessa vähemmän kuolemantapauksia kuin keskimäärin arvioidaan tapahtuvan influenssakautena vuosittain”.

Koronaan liittyviä kuolemantapauksia on Suomessa alle 1000 ihmistä 18 kuukaudessa, joista vain 19 alle 49 vuotiailla. Kuolleista yhdeksän kymmenestä on yli 70-vuotias. Tehohoitopaikkojen riittävyys ei ole missään vaiheessa ollut uhattuna. Kuolleisuus ei ole Suomessa lisääntynyt ja on ollut kesäkuun alusta lähellä nollaa. Suomessa kuolee vuosittain noin 55 000 ihmistä eli noin prosentti väestöstä. (THL, 14.7.2021)

Voi tätä käsien pesua

Vaikka luvut eivät ole suuria, ei koronaa pidä vähätellä. Asia on otettava vakavasti, kuten keskuudessamme kiertävä kausi-influenssa, mihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 500-2000 ihmistä. Influenssan tai vaikkapa RS-virusepidemioiden takia ei kuitenkaan kouluja suljeta, ravintola-, majoitus- ja matkailutoimintaa eikä tapahtuma-alaa rajoiteta eikä myöskään yli 70-vuotiaiden edellytetä pysyvän erillään muista, kotona sisätiloissa. Miksi koronan takia pitäisi? Siis ei pitäisi. THL:n koronalääkäri Hanna Nohynek on jopa esittänyt keskustelua koronan poistamiseksi vakavien tartuntatautien listalta (Keskipohjanmaa, 11.7.2021).

Nähtäväksi jää, miten pääministeri Marin analysoi jatkossa koronan hoitamista? Ja kuka sitten sanoo, että ”voi tätä käsien pesua”, kuten Marin itse on jo todennut (8.6.2021) omista näkemyksistään eriävien mielipiteiden esittäjille.

Sanna Marinin blogi Raharikas lääketeollisuus löytyy täältä https://www.sannamarin.net/blogi/2010/08/10/34342/?page2

+9
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu