Sikainfluenssasta koronajohtamiseen – mitä on opittu?

Sikainfluenssapandemian aikaan, vuosina 2009-2010, sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) perhe- ja peruspalveluministerinä toimi kansanedustaja Paula Risikko. Hän summasi sikainfluenssan opit kolmeen asiaan: johtajuus pitää olla kunnossa, viestintä pitää olla kunnossa ja pitää olla volyymiä toimijoissa eli pitää ottaa yksityinen sektori heti mukaan. (Yle 16.12.2021)

Sanna Marin ruoti hyvin voimakkaasti sikainfluenssan johtamista omassa blogissaan ”Raharikas lääketeollisuus” (10.8.2010). ”Sikainfluenssauhkaa ei ollutkaan”, ”pelko ja uhka ovat tehokkaita markkinointikeinoja”, olivat Marinin kritiikin keskiössä. Miltä näyttää, miten sikainfluenssan oppeja on huomioitu koronaepidemian johtamisessa?

Koronajohtamisen strategisessa ”tyhjiössä” lainvalmistelu on ollut murheenkryyni

Valtioneuvoston strategisen johtamisen tärkeimmät työkalut ovat lainsäädännön valmistelu ja strateginen ohjaus. Koronan iskiessä keväällä 2020 pääministeri Sanna Marin sivuutti valtioneuvoston (VN) kriisijohtamisen kokonaisturvallisuuden mallin. Hän improvisoi oman mallin, jota kukaan muu ei tiennyt (SITRA, 14.1.2021). Josko hän itsekään?

Marin myös politisoi kriisijohtamisen. Jopa siinä määrin, että oikeuskansleri kehotti huhtikuun 2020 lopussa pääministeriä ja pääministerin esikuntaa palaamaan asioiden ja lainsäädännön normaaliin valmisteluun, josta on säädetty perustuslaissa. (STT, 6.6.2020)

Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtajan Leila Kostiaisen mukaan Marinin hallituksen useat koronalakiesitykset ovat olleet keskeneräisiä, niistä on puuttunut useita perustietoja, tavoitteet ovat olleet vaikeasti hahmotettavissa, tutkimustieto on jätetty hyödyntämättä, virkamiesten käsiä on sidottu ja vaikutusarvioinnit ovat olleet riittämättömiä. (Yle, 7.5.2021)

Hallituksen, STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) niin tavat perustella päätöksiään ja lausuntojaan kuin päätöksenteon avoimuus ja julkisuuslain noudattaminen ovat toistuvasti saaneet moitteet Suomen ylimmiltä lainvalvojilta, sekä oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä (OKV/1960/10/2021, 29.11.2021 ja OKV päätös, 21.12.2021) että eduskunnan oikeusasiamies Maija Sakslinilta (EK OA, dnro 3432/2021). Kattavat tieteelliset perustelut ja tieteelliset viittaukset sekä useisiin luotettaviin lähteisiin pohjautuvan tiedon käyttö on puuttunut. Lääketieteelliset lausunnot tulee käydä läpi myös oikeudelliselta ja yhteiskunnalliselta kannalta, ennen kuin ne julkaistaan tai esitellään päätettäviksi.

Marinin hallitus julkaisi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun valmisteluvastuulla olleen, ensimmäisen koronatorjunnan hybridistrategian pahasti myöhässä joulukuussa 2020. Uusittu hybridistrategia julkaistiin 6. syyskuuta 2021. Jälleen myöhässä olleen strategian tavoitteena on pitää yhteiskunta auki. (HE, 6.9.2021) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkärin, Asko Järvisen, mielestä oli hyvä, että hallitus myönsi, ettei vanha strategia ole toiminut. Myös uutta strategiaa Järvinen on arvostellut siitä, että se on sekava, keskeneräinen, epämääräinen ja konkretia puuttuu. (IS, 18.9.2021)

Genomiikan professori Tuuli Lappalainen katsoo, että Suomen koronatoimia leimaa täydellinen ”johtajuuden, strategian ja viestinnän tyhjiö. ”Hallituksen toiminta on tavoitteetonta ja epidemiatilanteesta irrallista manageereusta” hän jatkaa. (IL, 11.11.2021)

Korkeimpien oikeusviranomaisten toistuvat huomautukset viestivät Marinin hallituksen lainsäädännön heikosta laadusta. Niin lainsäädännön valmistelun taso kuin strategian laatu antavat selkeän viestin sekä hallituksen, että STM:n kriisijohtamisesta.

Ministeri Kiurun tahtopolitiikka näyttää toistuvasti olevan ristiriidassa niin terveydenalan asiantuntijoiden kuin sairaanhoitopiirien asiantuntijoiden parhaan ymmärryksen kanssa. STM:n epidemian aikaisissa toimissa on toistunut kaksi ongelmaa: epäselvyys siitä, onko annettava ohje velvoittava vai suositus, sekä viranomaisten oman toiminnan lainmukaisuudesta huolehtiminen. (MTV, 28.7.2021).

Pääministerin vs Bile-Sannan ja Karkki-Kiurun viestinnän ristiriidat

Viestintä on keskeinen valtion strategisen johtamisen väline. Viestinnän valmentaja Katleena Kortesuo katsoo, että pääministeri Marinin ”laadukas ja johtajuutta viestivä esiintymistapa” on vaihtunut vuoden aikana ”someäksyilyyn, nälvimiseen ja pikkumaisuuteen”. (IS, 1.11.2021) “Yhtäkkiä pääministerin viestintä ei enää osoittanut johtajuutta, vaan pikkusieluisuutta ja ylimielisyyttä” vuodattaa Kortesuo.

“Kehuin Marinin viestintätaitoja koko viime vuoden. Olen jopa koulutuksissani puhunut ”sannamarinmaisesta viestinnästä”, jolla tarkoitan vastuullista, intensiivistä ja johtajamaista puhetapaa, kehuu viestinnän kouluttaja Kortesuo blogissaan Marinin viestintää keväällä 2020. (1.11.2021).

Kortesuon mukaan pääministeri-instituution kuuluisi herättää arvostusta eikä aggressioita. Rivipoliitikko voi olla tunteella reagoiva somestara, mutta ”pääministeri on instituutio, joka ei voi v*ttuilla kansalaisille julkisesti.” Hänen mukaansa tämä tällainen ei ole enää pääministerin eikä johtajan puhetta. (Yle, 1.11.2021) Vaikka Marin on ehkä kaikkien aikojen kansainvälisesti tunnetuin pääministerimme niin, myös juhlimiset ovat karsineet pääministerin arvostusta ja hänen on julkisuudessa saanut kutsumanimen ”Bile-Sanna”.

Koronapääministeri Krista Kiurun toiminta viestii vahvasta ristiriidasta niin hallituksen sisällä kuin hallituksen viestintästrategian ja hyvän hallintotavan, ja jopa Suomen lainsäädännön, kanssa. Kiurun jyrkkä, pääosin epäselvä, vaikeasti ymmärrettävä ja poukkoileva puhetapa koetaan monin paikoin pelotteluna. Syylliseksi maalittuvat niin THL, kunnat, aluehallintoviranomaiset kuin rokottamattomat.

Ministeri Kiuru on STM:n tukemana mielellään diktatoorisen trumpilaisittain sanelemassa rokotuksista, testauksista ja rajoituksista välittämättä niiden perusteluista ja vaikutuksista laajemmin yhteiskuntaan. Karkki-Kiuru jakaisi rokotuksia kuin karkkia. “Rokote ei ole karkkia” totesi THL:n Mika Salminen Yle:ssa (Yle, 30.11.2021).

Sekavaa, poukkoilevaa strategiaa on liki mahdotonta viestiä niin, että ”viesti on selkeä, yksinkertainen ja arkikieltä, jotta se on uskottava viestin kohteen näkökulmasta”, kuten hallituksen itse asettama viestinnän työryhmä on esittänyt. (VNK,2021/4, 19.5.2021) Suomalaisessa johtamis- ja keskustelu ilmapiirissä on vakavia ongelmia, kun niin pääministeri- kuin vastuuministeriö ministerinsä lausumillaan lyövät kansalaisia.

“Pitää olla volyymia toimijoissa”

Ministeri Kiuru on saanut suitsutusta hyvästä esiintymisestään 14.12.2021 A-studiossa. Se oli ehkä viestiteknisesti Kiurun paras esiintyminen. Hyvin päättäväisesti hän vaati toimenpiteitä ja lisää henkilöstöä ”talkoisiin”. Hän korosti, että ”nyt on kiire!”

Mutta miksi Kiurun vaatimia henkilöstön lisäresursseja ei ole otettu käyttöön aiemmin, jos meillä on kriisi? Koska ministeri Kiuru itse on sen estänyt. Yksityisen terveydenhuollon osallistuminen koronatorjuntaan on ollut ministeri Kiurulle ja STM:lle ”punainen vaate”. (IS, 16.12.2021) Kun Kiuru vastusti yksityisen sektorin osallistumista maskien hankintaan, niin se johti jo keväällä 2020 maski-gateen.

Työterveyshuollon piiriin kuuluu noin kaksi miljoonaa suomalaista, 2000 alan ammattilaista. Yksityisen sektorin toimijat ja työterveyshuolto ovat rokottaneet vasta noin 180 000 rokoteannosta, kun rokotteita on annettu 8,9 miljoonaa annosta. (IL, 15.12.2021) Vain noin kolmannes kunnista on hyödyntänyt yksityisen tai kolmannen sektorin palveluja mitenkään. (Yle, 15.12.2021)

Kiuru itse on halunnut, että vain julkinen sektori hoitaa koronan. Siksi julkisen sektorin terveydenhuolto kuormittuu, vaikka Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu hybridiksi: julkinen-, yksityinen- ja kolmas sektori.

Sanna Marin kyseenalaisti blogissaan (10.8.2010) koko sikainfluenssauhkan.” Nyt se sitten vihdoin selvisi: sikainfluenssauhkaa ei todellisuudessa ollutkaan. Ainakaan siinä määrin kuin media, poliitikot ja lääketieteen ammattilaiset uhan vaarallisuudesta varoittelivat.”

Myös johtamisesta ja viestinnästä Marinilla oli selkeä näkemys. ”Pelko ja uhka ovat aina olleet tehokkaita markkinointikeinoja ja näiden varjolla on helppo myydä kansalle kuin kansalle palanen turvallisuudentunnetta. Massahysterian saavutettua kipupisteensä ei järjelle tai tosiasioille enää ole sijaa julkisessa keskustelussa. Päätöksenteosta tulee kiihotetun kansanjoukon lepyttämisen airut. Sanaparsi ”mitä jos” onkin yksi tehokkaimmista holtittoman rahanmenon oikeuttavista taikasanoista. Esirippu laskee ja lääketeollisuus kumartaa katsomossa töllöttäville aivottomille lampaille.”

Paradoksaalista, miten monien mielestä juuri tältä Marinin hallituksen koronaepidemian hallinta näyttää. Hän, yhdessä ministeri Kiurun kanssa, näyttää ”katsomossa töllöttäviltä aivottomilta lampailta”. Vai näyttääkö?

Ilmeisesti influenssapandemiasta on koronajohtamisessa otettu opiksi hyvin vähän, jos mitään. Vai tehdäänkö tarkoituksellisesti samat ”virheet”, koska ”kriisi” antaa myös mahdollisuuden toteuttaa muita omia tavoitteita?

Sanna Marinin blogi ”Raharikas lääketeollisuus” https://www.sannamarin.net/blogi/2010/08/10/34342/?page2

+3
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu