Suomen rokotusstrategia ja lapset

Suomen hallitus päätti 5.8.2021, että ehdollisen myyntiluvan saaneita Covid-19-rokotteita tarjotaan jatkossa kaikille 12-15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista (STM, 5.8.2021). Vielä pari kuukautta sitten rokotteille ei ollut myyntilupaa näissä ikäluokissa.

WHO ei suosittele laajamittaisia 12-15-vuotiaiden koronarokotuksia

Maailman terveysjärjestön (WHO) rokotejohtaja Kate O’Brien ei suosittele laajamittaisia terveiden lasten koronarokotuksia. ”Tässä koronaviruksessa on erikoista se, ettei lapsilla ole merkittävää riskiä sairastua vakavaan taudinmuotoon, joutua sairaalaan ja lapsilla ei varmasti ole merkittävää riskiä kuolla koronavirukseen. – – Tällä hetkellä emme suosittele yleistä 12-17-vuotiaiden rokotusohjelmaa suureksi osaksi siitä syystä, että tieteellisessä todistusaineistossa on vielä jonkin verran epävarmuutta.” (WHO, 28.7.2021)

Britannia ja Norja ovat päättäneet pidättäytyä yleisestä 12-15 vuotiaiden rokottamisesta ja rokottaa ikäryhmässä vain riskiryhmiin kuuluvat. (IT, 7.8.2021; APNEWS, 19.7.2021) Näinhän Suomessa on jo tehty myös 12-15-vuotiaille.

Britannian terveysviranomaisen (JCVI) mukaan ”Terveyshyödyt tälle väestönryhmälle ovat pienet ja hyödyt laajemmalle väestölle ovat hyvin epävarmat”, ”Tällä hetkellä JCVI on sitä mieltä, että alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten yleisten rokotusten hyödyt eivät ole suuremmat kuin mahdolliset riskit.” (IT, 7.8.2021)

THL:n ylikääkäri Hanna Nohynekin mukaan “lapsia on tutkittu runsas 2000 Biontech-Pfizerin ja runsas 3000 Modernan rokotteella”. (MTV, 12.8.2021) Vain noin 500 testattua lasta per ikäluokka tuntuu varsin pieneltä, kun tehdään päätöksiä laajamittaisista terveiden lasten ja nuorten ikäluokkien rokotuksista?

Mikä on Suomen koronatilanne?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lausunnossa todennut, että ”koronavirus on aiheuttanut Suomessa vähemmän kuolemantapauksia kuin keskimäärin arvioidaan tapahtuvan influenssakautena vuosittain”. (OTKES, 30.6.2021) Koko koronaepidemian aikana Suomessa on joutunut viisi lasta tehohoitoon koronataudin takia. Yhtään alle 20-vuotiasta ei Suomessa ole kuollut koronatautiin. (THL, 10.8.2021)

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja THL päivittivät 12.8. tautitilannetta kertoen, että tartunnat painottuvat 18-30 vuotiaiden ikäryhmään ja “pienemmät lapset ja nuoret eivät tällä hetkellä niin paljon tautia saa. Kaikista vanhimmissa ikäryhmissä ei tautia juurikaan tällä hetkellä esiinny.“ Väestötasolla “sairaalakuormituksen kasvu on tasaantunut ja sairaalahoidon tarve on lähtenyt laskuun”. (STM, 12.8.2021)

THL ohjeistaa sivuillaan, että ”lapset tartuttavat virusta eteenpäin vähemmän kuin aikuiset” ja ”koronavirusinfektiot lapsilla ovat lähes poikkeuksetta lieviä. Perussairaudet voivat altistaa lapsia – kuten aikuisiakin – vaikeammalle taudille mutta vaikean koronavirustaudin riski on matala lapsilla ja nuorilla”. (THL, 12.8.2021)

Terveydenhuollon eettinen näkökulma haastaa päätöksen

Hallituksen päätös nostaa keskusteluun näiden ikäluokkien rokottamisen tarpeellisuuden koronaepidemian nykytilanteessa. Vielä keväällä THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek oli sitä mieltä, että lapsia rokotetaan sitten, kun lasten tautitaakka ymmärretään paremmin, samoin heidän roolinsa viruksen levittämisessä ja jos rokote estää hyvin tartuttavuutta, niin se olisi lisäsyy lasten rokottamiselle. Samassa yhteydessä professori Mika Rämet piti lasten rokotusten edellytyksenä sitä, että jos virus muuttuu vaarallisemmaksi lapsille tai jos epidemiatilanne sitä vaatii. Jos rokote antaa pitkäaikaisen suojan, voi sen antaa jo lapsille. (YLE, 5.2.2021)

Nyt tiedetään, että rokote ei estä tartuttavuutta (NT, 29.7.2021; Guardian, 10.8.2021) eikä sen vaikutus ole pitkäaikainen (CNBC, 28.7.2021). Tutkimusten mukaan rokotetut henkilöt voivat levittää deltavirusta jopa yhtä tehokkaasti kuin rokottamattomat.

Nykyisessä tautitilanteessa mikään näistä asiantuntijoiden ehdoista lasten ja nuorten rokottamiselle ei täyty. Kuinka välttämätöntä on ehdollisen myyntiluvan saaneen, uuden rokotteen tarjoaminen terveille lapsille ja nuorille, joiden sairastumisriski on matala, ja jotka eivät levitä tautia siinä määrin kuin vanhemmat?

Lapsen oma etu edellä

Kaikki lasta koskevat toimet tulee tehdä ensisijaisesti lapsen edun mukaisesti. Tästä on säädetty Suomessa laintasoisena voimassa olevassa kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. (L 60/1991) Sitä tulee noudattaa myös rokotuksissa.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) on todennut, että lasten ja nuorten elämään vaikuttavia suosituksia ja rajoituksia laadittaessa on ”pidettävä mielessä se, että koronaviruksen aiheuttama tauti ei ole vaarallinen lapsille ja nuorille ja että rajoitusten haitat voivat vaikuttaa heidän elämäänsä vuosia tai vuosikymmeniä.” (11.11.2020)

On eri asia antaa lapsille pitkällisen kokemuksen turvallisiksi osoittamia rokotteita kuin uutta rokoteteknologiaa edustavia injektioita, jotka ovat saaneet pandemian takia vain ehdollisen myyntiluvan. On eri asia rokottaa lapsia sellaista tautia vastaan, joka on heille vaarallinen, kuin rokottaa heitä siksi, että ajatellaan lasten rokottamisen suojelevan ikäihmisiä, pohtii käyttäytymistieteiden professori Tapio Puolimatka. (TP, 9.8.2021)

Puolimatka korostaa päätöksenteon eettisyyttä. “Päätöksen eettisyys on tärkeä näkökulma asiaan, koska koronaviruksen aiheuttama tauti on perusterveelle lapselle ja nuorelle lievä, lapset eivät levitä tautia siinä määrin kuin vanhemmat, mutta rokotteen haittavaikutukset voivat olla vakavia”, toteaa professori Tapio Puolimatka. (TP, 9.8.2021)

Pandemrix –rokotteen haamu

Sikainfluenssa tappoi varsin nuoria ihmisiä. Lasten ja nuorten rokottamista Pandemrix-rokotteella voitiin perustella sillä, että sikainfluenssa oli vaarallinen lapsille ja nuorille. Koronaviruksen osalta tilanne on toinen, koska koronaviruksen aiheuttama tauti ei ole vaarallinen perusterveelle lapselle tai nuorelle.

Sen sijaan koronarokote voi aiheuttaa lapselle ja nuorelle kuoleman tai vakavan vamman. Pfizerin omat rokotetutkimukset viittaavat siihen, että koronarokote saattaa olla nuorille riskialttiimpi kuin ikäihmisille (EUA, 10.12.2020) eli siltä osin tilanne on sama kuin Pandemrix rokotteessa, analysoi professori Puolimatka. (TP, 9.8.2021)

+11
Kalevi Makinen

Filosofian tohtori, Master of Security ja tutkija.

Strategisen suunnitteluun ja johtamiseen paneutuminen on vienyt kansainvälisissä ja kansallisissa organisaatiossa niin esimies- kuin asiantuntijatehtäviin. Kokemusta on kertynyt niin julkisen sektorin ministeriöiden kuin yksityisen sektorin tehtävistä.

Master of Security on johdattanut syvälliseen turvallisuusasioiden tarkasteluun kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisturvallisuuden tutkiminen jatkuu.

Analyytikon ja Senior Strategic Adviser tehtävät kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa Euroopassa, Kaukasiassa ja Lähi-idässä ovat syventäneet tutkijan otetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu