Venäjää vastaan aiotuilla energiapakotteilla on heikkouksia

Tiedotusvälineet ja poliitikot ovat juhlineet Venäjää vastaan suunnatuilla pakotteilla ja niiden uusilla kiristämisellä. Mutta kaikesta huolimatta ”länsimaat” rahoittavat Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ostamalla Venäjältä mm öljyä, kaasua ja kivihiiltä. Tämä rahoitus kasvaa sitä mukaa kun näiden tuotteiden hinta nousee. Liekö Venäjälle koko revohka jo ylijäämäinen.

Miten energiapakotteet mahtaisivat käytännössä toimia? Vastaamisen tueksi olen yrittänyt löytää suuntaa antavia tilastotietoja.

Öljy: Suurimmat öljyn vientimaat ovat Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat, keskenään samaa luokkaa. 70% Venäjän öljyn viennistä suuntautuu EU-maihin. Lopuista on vienti Kiinaan suurinta. Vuonna 2021 Venäjän öljynvienti oli 110 miljardia USD.

Jos EU jotenkin onnistuu lopettamaan öljyn tuonnin Venäjältä, on jostain löydettävä korvaava määrä. Öljyä tuotetaan maailmassa suunnilleen sama määrä kuin kulutetaankin. Vihreästä siirtymästä johtuen on investoinnit öljytuotantoon olleet jo vuosia epäsuosiossa. Merkittävää kapasiteetin lisäystä on tapahtunut lähinnä vain Venäjällä. Viimeisen vuoden aikana on Korona-pandemiasta toipuminen lisännyt öljyn kysyntää, mikä on paljastanut reservikapasiteetin puutteen ja öljyn hinta on noussut voimakkaasti.

Mikäli näissä oloissa EU:n olisi löydettävä noin 80 miljardin dollarin määrä öljyä muualta, merkitsisi se mullistusta öljymarkkinoilla, mutta olisi teoriassa mahdollista. Tällöin EU ostaisi muiden saamaa öljyän korkeammalla hinnalla ja ao tahot korvaisivat ”menetyksen” ostamalla Venäjältä aikaisemmin EU:hun mennyttä öljyä. Nollasummapeli muuten, mutta EU maksaisi vielä nykyistä korkeamman hinnan eikä Venäjä kärsisi muuta kuin kaupan uudelleen suuntaamisen vaivan.

Taitava liiketoimi? Saudi-Arabia ehkä ainoana pystyisi hieman nostamaan tuotantoaan vuoden mittaan, mutta se ei riittäisi ja saudit vaatisivat poliittisen vastapalveluksen. Eli turpa tukkoon ihmisoikeuksista, joiden puolesta Ukrainassa kuollaan.

Kaasu: Toisin kuin öljy, kaasu tulee Venäjältä Eurooppaan lähes kokonaan putkissa, eikä Venäjä pysty hetikään toimittamaan sitä muualle. Ylen mukaan EU toi 2021 Venäjältä kaasua 16,3 Mrd euron arvosta. Vuonna 2022 tämä saattaa tuplaantua hinnoista johtuen. Vastaavan määrän suuntaaminen muualle edellyttäisi kuljetusta LNG tankkereilla tai uusia putkilinjoja, mutta nesteytyslaitokset infrastruktuureineen tai putkilinjat vaativat ainakin parin vuoden rakennusajan. Kaasupakote iskisi siten täydellä voimalla Venäjään, mutta valitettavasti myös kaasua tuoviin EU-maihin. LNG-kapasiteettia ei nimittäin Eurooppaakaan varten olisi tarvittavissa määrin.

Kivihiili: Kivihiilen tuonnin lopettamista on mainostettu 8-9 miljardin euron lovella Venäjän sotakassaan. Mutta tässä olisi nollasummapeli parhaimmillaan. Euroopan hiilentuojien on otettava vastaava määrä hiiltä muualta maksamalla korkeampia hintoja. Hinnat ovat nousseet voimakkaasti jo nyt, sillä kysyntä on suuri. Venäjän ohella muut päävientimaat Australia ja Indonesia toimivat kapasiteettinsa äärirajoilla. Tässä sinksauksessa Venäjä voisi laivata hiilensä niille, joilta EU on ostanut hiilen pois.

Yhteenveto: Venäjään vaikuttavana pakoteaseena jää jäljelle lähinnä kaasu ja toteutus on ainakin vuosi eteenpäin käytännössä mahdoton EU:lle. Silti pitää pyrkiä tehostamaan pakotteita, mutta ehdottomasti tärkeimpiä Ukrainan kannalta on aseet, joiden kulutus on sitä suurempi mitä paremmin Ukraina onnistuu taistelemaan vastaan. Miehitettyjen alueiden takaisin valtausta varten tarvitaan kokonaan uusia raskaita aseita, niiden tukijärjestelmiä ja koulutusta niiden käyttöön. Kotirintaman romahtamisen estämiseksi tarvitsee siviiliväestö apua yhä lisääntyvässä määrin; sairaanhoitoa, lääkkeitä, elintarvikkeita, polttoaineita jne.

+4
Kalevi Onnela
Sitoutumaton Espoo

Eläkkeellä oleva dipl.ins. Seuraan, osallistun ja liikun. Kiinnostuskohteita politiikka, maantiede, sotahistoria, geologia, biologia, talous.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu