Valtiovarainvaliokunta toistaa sote-lausunnossaan hallituksen perustelemattomia väitteitä

”Valiokunta toteaa, että sote-uudistuksen toteuttaminen on välttämätöntä julkisen talouden kestävyyden kannalta ja ehdotettu uudistus voidaan ottaa huomioon julkista taloutta vahvistavana toimenpiteenä 2030-luvun aikana. Valiokunta toteaa, että hallituksen esitys vaikuttaa realistiselta siinä mielessä, että uudistuksen alussa kustannukset kasvavat ja mahdollisuus kustannusten nousun hillintään avautuu vasta ensi vuosikymmenellä.” VaVL 1/2021 vp (eduskunta.fi)

  1. Sote-uudistus on taloudellisessa mielessä tarpeellinen. On kuitenkin törkeää harhaanjohtamista laittaa yhtäläisyysmerkit sote-uudistuksen tarpeen ja hallituksen sote-uudistusesityksen välille. On toiveajattelua ja perustelematonta, että ehdotus vahvistaisi julkista taloutta edes 2030-luvulla. Tähän on myös pakko huomauttaa, että monella muulla ratkaisulla todellisiin säästöihin päästäisiin nopeasti. Esimerkiksi Pelkistetyssä Sotessa jo vähintäänkin viiden vuoden kuluessa päästäisiin jokavuotisiin noin kahden miljardin varmoihin säästöihin, jotka seuraavan viiden vuoden aikana olisivat todennäköisesti vielä tuplattavissa.

 

  1. ”Valiokunta yhtyy hallituksen käsitykseen, että uudistuksen vaikutuksia on hyvin vaikea arvioida, koska ympäröivä maailma muuttuu ja mallia on tarkoitus kehittää muutosten ja kokemusten myötä.” Näinhän on kaikessa, ja jos tämä hyväksytään syyksi väistää tarve esityksen perusteluille, ei enää mikään muukaan lakiesitys tarvitse perusteluja ja vaikutusarvioita. Olennaisin menettelytapavirhe on, ettei hallitus vertaa esitystään muihin ratkaisumalleihin – esimerkiksi Pelkistettyyn Soteen. Vain vertailujen kautta asiat saadaan ymmärrettäviksi ja syntyy mahdollisuus objektiiviseen päätöksentekoon. Mitään verukkeita ei ole esitettävissä, etteikö vertailuja olisi pitänyt tehdä.

 

  1. ”Valiokunta toteaa, että uudistuksen vaikutus kustannusten kasvun hillintään riippuu olennaisesti uudistuksen toimeenpanosta ja siitä, miten kustannusten kasvua hillitsevät toiminnalliset mekanismit saadaan vietyä käytäntöön ja niistä syntyvät säästö- ja tehostamispotentiaalit hyödynnettyä. Uudistuksen vaikutus kustannusten kasvun hillintään riippuu myös siitä, missä määrin valtio pystyy ohjaamaan hyvinvointialueita kustannustehokkaaseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan.” Tämän olisi voinut sanoa yksinkertaisemminkin: uudistus joko säästää tai lisää kustannuksia tai sitten ne voivat pysyä samalla tasolla. Tyhjänpäiväisyydessään tällainen perustelu vaikutusarvioiden ohittamiselle meneekin jo naurettavuuden puolelle. Moisella väittämällä hallitus pesee kätensä jo etukäteen uudistuksen epäonnistumisesta. Jos tämän tasoisiin ”vaikutusarvioihin” lakiesitysten kanssa mennään, kyse ei ole enää sivistysvaltion toiminnasta vaan kulloisenkin valtaklikin mielivallasta.

 

 

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu