PPP – Pysäytetään Petterin Pikajuna, osa 4: vauhti hiljenee ja melkein pysähtyy?
Pääministeri Petteri Orvon lempilasta Turun tunnin junaa[1] koskevat tuoreet tiedot viittaavat siihen, että hankkeen eteneminen saattaa vähintäänkin hidastua. Ylen 23.10.2024 julkaiseman uutisen mukaan valtion ja kuntien väliset neuvottelut radan rahoittamisesta polkevat paikallaan[2], kun Iltalehti puolestaan paria päivää myöhemmin jo arvelee hankkeen päätyvän umpikujaan[3].
Länsi-Uusimaa-lehti puolestaan kertoo tänään Lohjan kaupunginhallituksen poistaneen kokouksessaan länsiradalle osoitetut rahat nähtävästi yksimielisesti[4]. Kaupunginhallituksessa ovat edustettuina Kokoomus (neljä jäsentä), Meidän Lohja (yksi jäsen), SDP (kolme jäsentä), Vasemmistoliitto (yksi jäsen), Vihreät (yksi jäsen), Kristillisdemokraatit (yksi jäsen), Perussuomalaiset (yksi jäsen) ja Keskusta (yksi jäsen)[5], joten päätöstä on kannattanut puoluepoliittinen kirjomme laidasta laitaan.
On päätös taktikointia tai sitten ei, sille on ainakin kaksi todellista syytä. Ensinnäkin nykysuunnitelmin toteutettuna länsirata ei palvele Lohjan lähiliikennettä vaikka hallitus niin väittääkin[6]. Toiseksi nykyisessä taloustilanteessa ainoa vastuullinen ratkaisu on keskittyä infran korjausvelan lyhentämiseen[7] ja jättää kaikki muu odottamaan parempia aikoja vaikka Länsirata Oy:n ”kaksoisagentit” muuta haluavatkin:
”Lohjan kaupunkirakennejohtaja Pekka Puistosalon[8] mukaan kokouksessa ei päätetty kuntakohtaisia euro- tai prosenttiosuuksia. Neuvottelut jatkuvat syksyn aikana. Tavoitteena on saada päätöksiä vielä loppuvuodesta.
– Yhtä mieltä olimme siitä, että ratayhteys kannattaa toteuttaa. Ainakin me viranhaltijat olemme hankkeen edistämisen kannalla.
Puistosalon mukaan nyt pitäisi saada osakkaiden kesken jonkinlainen tahtotila siitä, että keskustellaan koko ratayhteyden toteuttamisesta.
Kunnissa on varauduttava hankkeen toteuttamiseen velkarahalla.”[9]
Musiikin tuntijat lienevät havainneet, että otsikossani on muutama sana Reino Helismaan levytyksestä ”Meksikon pikajuna”. Sen sanoja[10] voi yleisemminkin pohtia vertauskuvallisesti Turun tunnin junan kannalta. Onnistuuko toiveet ylittävän ryöstösaaliin hyväksikäyttö piiloluolassa Sierra Madren takana vaiko ei? Aietta virallisesti tappiolliseksi todetun ratahankkeen toteuttamiseksi faktoista[11] välittämättä[12] kun voi pitää valtioon kohdistettuna ryöstönä.
Eli pysähtyykö pikajunan vauhti kokonaan vaiko ei? Kansalaisetkin voivat joka tapauksessa edesauttaa pysähtymistä allekirjoittamalla ratahanketta vastustavan kansalaisaloitteen.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13973
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Aiempia Turun tunnin junaa käsitteleviä blogejani:
PPP – Pysäytetään Petterin Pikajuna, osa 3: näin poistetaan kuntien maksuosuus 24.10.2024
PPP – Pysäytetään Petterin Pikajuna, osa 2 23.9.2024
– Länsirata Oy:n propagandan vaikutuksesta kansalaisaloitteen suosioon
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/ppp-pysaytetaan-petterin-pikajuna-osa-2/
PPP – Pysäytetään Petterin Pikajuna 14.9.2024
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/ppp-pysaytetaan-petterin-pikajuna/
Turun tunnin juna: hallitus yrittää huijata herkkäuskoisia 24.8.2024
Jäävi pääministeri se hääräilee ja määräilee 21.7.2024
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/jaavi-paaministeri-se-haarailee-ja-maarailee/
Länsivenäläistä länsiratasuhmurointia 17.7.2024
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/lansivenalaista-lansiratasuhmurointia/
Turun taudille uusi määritelmä 16.4.2024
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/turun-taudille-uusi-maaritelma/
Länsiradan uusi kannattavuusarviointi: yritys vaikuttaa sidosryhmien tai päättäjien mielipiteisiin? 7.4.2024
Muu hallitus pääministeri Orvon Länsiratabulvaanina? 19.2.2024
Länsirataa koskeva kirjeeni EU-komissiolle suomeksi 15.2.2024
Länsirataa koskeva kirjeeni EU-komissiolle 14.2.2024
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/lansirataa-koskeva-kirjeeni-eu-komissiolle/
Oikoratahankkeet ja julkinen talous 27.4.2023
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/oikoratahankkeet-ja-julkinen-talous/
Suur-Suomen ja Ison-Britannian ratahankkeista 31.3.2023
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/suur-suomen-ja-ison-britannian-ratahankkeista/
Sofia Virta, vihreä oikoratauskovainen 9.2.2023
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/sofia-virta-vihrea-oikoratauskovainen/
Häkkänen & Orpo ja kykypuolueen vaalikampanja 7.2.2023
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/hakkanen-orpo-ja-kykypuolueen-vaalikampanja/
Suomen oikoratahankkeet ja EU 2.2.2023
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/suomen-oikoratahankkeet-ja-eu/
Sanna Marin ja oikoratahankkeet 27.1.2023
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/sanna-marin-ja-oikoratahankkeet/
Turun bluffijuna oy 23.1.2023
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/turun-bluffijuna-oy/
Vaihtoehtoisten faktojen suomalaisia käyttäjiä 22.1.2023
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/vaihtoehtoisten-faktojen-suomalaisia-kayttajia/
Petteri Orpo ratsastaa valheellisella junayhteydellä 20.1.2023
Turun tunti, uusi aikayksikkö 15.1.2023
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/turun-tunti-uusi-aikayksikko/
[1] Helsingin Sanomat 31.7.2024 ” Pääministeri Orpo: Ei ole kahta sanaa siitä, etteikö Turun tunnin junaa toteutettaisi”; https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010589722.html (maksumuuri)
[2] YLE 23.10.2024 ”Länsiradan rahoitusneuvottelut polkevat paikallaan – kunnat tavoittelevat edelleen maksuosuutensa pienentämistä”; https://yle.fi/a/74-20119740?origin=rss
[3] Iltalehti 25.10.2024 ”IL selvitti: Orpon vaalima junahanke ongelmissa – ”Ei ole menossa läpi””; https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/25a5a0ba-02e8-4931-a55c-a50dd3af5e9d
[4] Länsi-Uusimaa 29.10.2024 ”Talousarvio | Lohja poisti Länsiradan rahat – hallituksen ainoa äänestys kaukalon laidoista”; https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/8019713
[5] Kaupunginhallitus 2023–2025;
https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/lohjan-kaupunki/paatoksenteko/kaupunginhallitus/ (viitattu 29.10.24),
Lohjan kaupunginvaltuusto 2021-2025;
https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/lohjan-kaupunki/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/ (viitattu 29.10.2024)
[6] Blogini 14.9.2024 ” PPP – Pysäytetään Petterin Pikajuna”;
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/ppp-pysaytetaan-petterin-pikajuna/
[7] ”Liikenneväylien korjausvelka 2024” Väyläviraston julkaisuja 53/2024;
[8] Puistosalo on myös Länsirata Oy:n hallituksen jäsen; https://lansirata.fi/meista/ (viitattu 29.10.2024)
[9] Kts. alaviite 2
[10] Reino Helismaa – Meksikon pikajuna (osat 1 ja 2); https://www.youtube.com/watch?v=jp0mXrPRzyU (viitattu 29.10.2024)
[11] Valtiovarainministeriön mukaan Turun tunnin junan h/k-luku on 0,44 (”Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvitys” Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2023:5 s. 37 taulukko 6 ”Hankkeiden arvioitu yhteiskuntataloudellinen kannattavuus”;
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164565/VM_2023_5.pdf?sequence=1&isAllowed=y) kun yhteiskuntataloudellinen kannattavuusraja on lähtökohtaisesti yksi (https://vayla.fi/suunnittelu/hankkeiden-suunnittelu/vaikutusten-arviointi/liikennevaylat; viitattu 29.10.2024).
[12] Helsingin Sanomat 7.4.2024 ”Tunnin juna sai surkean lukeman kannattavuusarvioinnissa: Uusi arvio täysin päinvastainen”:
”Miljardiluokan rakennushankkeen kannattavuus selviää HS:n käsiinsä saamasta kannattavuusarviosta, jonka Länsirata-hankeyhtiö laati muun muassa Siemensin konsulttien kanssa.”;
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000010336232.html (maksumuuri)
Kalevi toteat tekstissäsi: ”Toiseksi nykyisessä taloustilanteessa ainoa vastuullinen ratkaisu on keskittyä infran korjausvelan lyhentämiseen ja jättää kaikki muu odottamaan parempia aikoja vaikka Länsirata Oy:n ”kaksoisagentit” muuta haluavatkin.”
Sanoisin suo siellä ,vetelä täällä….
Korjausvelka ja EU tavoitteinen liikennejärjestelmä:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143886/lts_2017-44_978-952-317-454-2.pdf
Korjausvelalla tarkoitetaan huonokuntoisten eli korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia. Korjausvelkalaskelmaa on päivitetty vuodesta 2016 alkaen vuosittain, ja korjausvelan trendi on ollut nouseva siitä lähtien. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin valtion teiden, ratojen ja vesiväylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.
Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta:
Väyläomaisuuden kuntotila perustuu Liikenneviraston keräämään tietoon väyläomaisuuden kunnosta.
Korjaustarve määräytyy kuntotavoitteista, jotka on asetettu väyläluokkakohtaisesti väyläomaisuudelle.
Toimenpidevalinnat ja kustannukset perustuvat nykyiseen kunnossapitokäytäntöön.
Huomiot muutostarpeesta löytyy mm sivulta : https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/riittaako-valiokunnan-voima-lvmn-alaisten-ministerioiden-virkamiesten-kaksille-korteille-ja-kolmelle-pelipoydalle/
Sisävesiliikenteen Korjausvelka
Suomi vuosina 1990-2024 on poistanut käytännössä sisävesien korjaustarvetaulukoista kauppamerenkulun meriliikennetavoitteisesti hallitusta järjestelmästä noin 7200 km modernien ympärivuotisesti matalaväylillä kulkevista laivoille tarkoitetuista väylistä, sisävesiväylästöjä ja laiminlyönyt siten sekä korjausvelka määritykset että EU direktiiveillä tavoitellun liikennejärjestelmä kehittämisen Suomeen. https://www.facebook.com/vaylafi/posts/pfbid03PbuiSK7dByuBASRiWGLex57ALRDdTf7zWscSZffkL5wyJxtHzMzVM7RQ6HaBY2Al?comment_id=2054010101714629
. Järvi-Suomen alueella toimenpide on toteutettu niin, että ensin 2006 lopetettiin Järvi-Suomen merenkulkupiiri ja sen jälkeen virallistettiin liikennerevoluutiolla vuonna 2010 neljän liikennemuodon suunnittelu ylläpito ja hallinto- liikennejärjestelmä jossa meri ja sisävesiliikenteet yhdistettiin toteutettavaksi meriliikenne tavoitteisesti. ja hallinto muovattiin organisatorisesti , optimaalisesti toteuttamaan asetetut tavoitteet
Jolla toteutettiin TEN_T määritysten poisjättäminen sisävesien alueellisesta saavutettavuuden liikenneverkosta. *
Tämä tarkoittaa, että kun vesiliikenteen korjausvelkamääritykset ovat minimoidut rakenteellisesti, nekään eivät luo uhkaa raide- ja maantieliikenneväylästön ylläpidolle. Lisäbonuksena estetään sisävesiväylästön kehittäminen EU tavoitteisesti ympärivuotiseen liikenteeseen, mikä toteutuessaan olisi uhka rekka ja raide liikennevolyymien jatkuvalle kasvulle.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/vaylavirasto-ja-suomen-liikenneverkot-2025/
Ilmoita asiaton viesti