Upotetaanko kaikki suuret ratahankkeet kuten Pisara?
Yleisradio yllätti perjantai-iltana uutisellaan Väyläviraston selvityksestä, jonka mukaan Pisara-rata olisi tarpeeton.[1] Lauantain Helsingin Sanomien alaotsikko taasen havainnollistaa tarpeettomuuden hintaluokan:
”Väylävirasto arvioi, että junien myöhästelystä päästäisiin noin tuhannesosalla Pisaraan tarvituista rahoista, kunhan samalla uusitaan kulunvalvontaa ja junakalustoa.”[2]
Väyläviraston väliraportin tiivistelmästä selviää, kuinka asia käytännössä toteutetaan ja millaiset junamäärät uusi järjestelmä mahdollistaisi. ”Juju” on lyhyesti se, että koko rautatieverkon välityskykyä parantava kulunvalvontajärjestelmä on joka tapauksessa hankittava. Helsingin ratapihan kehittämisen ongelmana taasen on ollut alusta alkaen eräänlainen päähänpinttymäajattelu:
”Pisararadan alkuajatus saatiin ideakilpailusta, joka järjestettiin Helsingin joukkoliikenteen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1988. Hanke on ollut 1990-luvulta saakka Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.”[3]
Tuoreessa selvityksessä on monelle poliitikolle ja virkamiehellekin nielemistä. Ennen koronaa Pisaraa ehtivät samassa lehtijutussa enemmän tai vähemmän selkeästi puoltaa puoluejohtaja Antti Rinne (SDP), valtiovarainministeri Olli-Pekka Orpo (kok) kuten myös Liikenne- ja viestintäministeriön edustaja:
”Pisararata on erittäin tärkeä lisäkapasiteetin takia, sanoo ylijohtaja Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä. Hänen mukaansa vielä selvitellään, missä muodossa ja millä tavalla rata toteutetaan. Myös raidehankkeiden järjestys on hänen mukaansa vielä auki.
– Selvitys on kesken. Se on ihan totta, että jos raideliikenne merkittävästi lisääntyy, Pisaraa tarvitaan. Se on alkupäässä, mutta onko se ykkönen, niin en uskalla sanoa tällä hetkellä, Lindström sanoo.”[4]
Itse voin puolestani toimia kuin se kuuluisa oman häntänsä nostava kissa. Yli vuosikymmenen kestänyt Pisara-kritiikkini näyttää tuottavan tulosta. Olen aikoinaan päässyt muutaman muun mukana Helsingin Sanomiinkin, kun lehti vielä julkaisi ratahanketta arvostelevia juttuja[5]. Kuunneltiinpa näkemyksiäni myös Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa joitakin vuosia myöhemmin[6]. Sitä virkamiehet tuskin myöntävät, että kansalaiskritiikki olisi uusiin johtopäätöksiin vaikuttanut: kunhan nyt muuten vain asiat muuttuivat.
Pisaran vastatuulen myötä kannattaa myös miettiä, ulottuuko ”pennin venyttämisen” viisaus muihin kalliisiin ratahankkeisiin. Väyläviraston Pisara-selvityksen[7] sivulla kuusi onkin kiinnostava 30 kilometrin pituista Lentorataa Pasila – Kerava koskeva toteamus: vaihtoehtona ovat lisäraiteet olemassa olevassa ratakäytävässä Pasila – Kerava.
Lentoradasta 28 kilometriä on suunniteltu tunneliin.[8] Maallikonkin järjen mukaan lisäraiteet olemassa olevassa ratakäytävässä tulevat varmasti tunnelirakentamista halvemmaksi. Kehärata muodostaa jo nyt vaihdottoman yhteyden Helsingistä lentoasemalle, eli tällä hetkellä muualta Suomesta tulevat joutuvat vaihtamaan junaa Tikkurilassa päästäkseen lentämään. Mutta tarvitaanko Keravalta Pasilaan asti kulkevaa tunnelia todellakin ongelman poistamiseksi?
Tiheämmän vuorovälin mahdollistava kulunvalvonta toimii varmasti yhtä hyvin välillä Helsinki – Pasila kuin muuallakin. Kaukojunien reitittäminen Kehärataa pitkin Helsingistä lentoasemalle ja uudisrata lentoaseman sekä Keravan välillä edellyttää selkeästi vähemmän tunnelia kuin virallinen Lentorata. Olen lisäksi kuullut asiantuntija-arvion, jonka mukaan loivia S-kaarteita käyttämällä Keravalle on päästävissä osittain maanpäällistä rataa pitkin. Missä siis viipyy Lentoradan ideaa toteuttavien halvempien vaihtoehtojen selvittely?
Hanke kyseenalaisimmasta päästä on Itärata, johon ovat hurahtaneet lähes kaikki mahdolliset tahot omaa piskuista kotikaupunkiani Nurmesta myöten.[9] Radan matka-aikahyöty olisi vain 13 – 18 minuuttia, kustannusarvio pyöreästi 2,3 miljardia euroa ja H/K-suhde 0,37 eli huono (vaihtoehto 2).[10] Niin sanotun Turun tunnin junan (joka on fraasista huolimatta käytännössä tunnin ja vartin juna[11]) ja oikoradan Helsinki – Tampere[12] jätän tässä vain maininnan varaan.
Väyläviraston tarkoituksena on julkaista Pisaraa koskeva väliraporttinsa virallisesti 23.6.[13] Näin siis poliitikoille sekä erinäisille byrokraateillekin suodaan mahdollisuus valmistella omaa kantaansa ja voi toki käydä niin, että kallista rataa puolustellaan yhä jos jonkinmoisilla syillä. Parantamisen varaa toki on. Esimerkiksi Helsingin aseman lyhyet lähiliikennelaiturit ovat epäkäytännöllisiä, mutta oletan, että ratkaisuksi on selvittelyiden jälkeen Pisaraa halvempia keinoja.
Yleisradion Pisara-uutinen noteerattiin heti ilmestymisiltanaan myös ”Lisää kaupunkia Helsinkiin” – facebooksivustolla.[14] Keskusteluketjussa sivuston perustaja ja Helsingin kaupungin varavaltuutettu Mikko Särelä[15] esittää Ilmalan ratavarikkoalueen ainakin osittaista vapauttamista kaupunkirakentamiseen. Osallistuin keskusteluun linkittämällä blogini Malmin lentoaseman suojelemiseksi rakentamalla asuntoja Ilmalan varikkoalueen päälle.[16] Seuraavan yön hämyssä kommenttini oli ”haihtunut” ketjusta samalla kun Särelän oma kommentti jäi jäljelle.
Ratavarikon päälle rakentamisessa olisi muun muassa se etu, että koko Suomen henkilöjunaliikennekalusto huoltoineen saataisiin ympärivuotisesti säältä suojaan. Tämän luulisi sopivan valtakunnallisesta henkilöjunaliikenteestä huolta kantaneille Helsingin vihreille[17]. Nykyinen apulaispormestari Anni Sinnemäki on puolestaan toivonut runsasta kerrostalorakentamista Kehä I:n sisäpuolelle, minkä edellytyksen asunnot Ilmalassa kannen päällä täyttäisivät[18]. Tämän mahdollistavasta vaihtokaupasta valtion kanssa samainen Sinnemäki on kuitenkin nimenomaan kieltäytynyt[19].
Ilmeisesti Särelän itsensä toteuttama sensuuri vahvistaa käsitystäni siitä, että Helsingissä todellakin on tahoja, joille Malmin lentoaseman tuhoaminen on itsetarkoitus. Aivan kuin Suomessa olisi runsaudenpulaa UNESCOn maailmanperintökohteeksi kelpaavista kokonaisuuksista?
Takavuosina puhuttiin Turun taudista[20], mutta sama vaiva tuntuu jylläävän Helsingissäkin Suomen nuorimpaan poliittiseen aatesuuntaan vihreisiin niin ikään tarttuneena. Ja onpa mainitsemassani Orpon – Rinteen akselissakin eräänlaisen epäpyhän allianssin piirteitä. Kun elinkeinoelämä saa hommia, niin saavat duunaritkin. Mutta kuka todella valvoo, että nämä hommat ovat myös veronmaksajien kannalta järkeviä?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
EDIT. 20.6.2022 klo 18.31: poliitikko Orpon etunimi on Petteri eikä Olli-Pekka.
Kuinka paljon Pisararata maksaisi veronmaksajille?
Tampereella on ollut suunnitteilla kolmostien oikaisu eli ns. Puskiaisten oikaisu Pirkkalan viimeisten erämetsien läpi ja sen kustannusarvio on reilut 100 miljoonaa euroa. Täysin älyttömiä hankesuunnitelmia, joita perustellaan täysin epätodellisilta vaikuttavilla liikennemäärien kasvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Selailin tietoa Puskiaisten oikaisusta ja vaikutelmaksi jäi, että taitaa tuokin ongelma olla vähemmälläkin rahalla poistettavissa.
X
Ilmoita asiaton viesti
Näin on ja tulevaisuudenarviot liikennemääristä lienevät utopiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista tässä raideliikenne infran kehittämis- kokonaisuudessa on se, että yksi liikennemuoto (sisävesiliikenne) ja vertailut ja vaikutukset liikennejärjestelmään tehtäviin EU liikennestrategiassa asetettuihin tavoitteisiin (mm tavoiteltavat 50% rekka liikenne volyymien siirrot raiteille ja vesille) on jätetty kokonaisuudessaan tutkimatta ja vertailematta sitten vuoden 2011…. ja on toteutettu ainoastaan liikennemuotokohtaista kehittämistä ei liikennemuotovalintoja ja niiden merkitystä ole arvioitu lainkaan. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/hesari-huomio-olisiko-nyt-aika/#comment-3690326
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän tuo Keiteleen kanava kertoo siitä, ettei hommassa ole ollut oikein logiikkaa: laiva saa olla 110 metriä pitkä mutta enintään 5,5 metriä korkea, yhteyttä mereen ei ole kun taas Saimaan kanavassa aluspituus on 82,5 metriä ja suurin sallittu korkeus 24,5 metriä…
http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/keitelef.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saimax
X
Ilmoita asiaton viesti
Niin Keitele Päijänne vesistö on ollut 90 luvulta Neuvostoliiton velkojen maksuina saatujen -Keitele -Päijänne kanavaremontti laajennus töitten jälkeen samassa tilanteessa kuin Suomi rata, mikäli rata rakennettaisiin pelkästään Ylivieskasta – Hämeenlinnaan, ei Ouluun eikä Helsinkiin. https://suomirata.fi/mika-suomirata/
Ilmoita asiaton viesti
”mm tavoiteltavat 50% rekka liikenne volyymien siirrot raiteille ja vesille…”
Sinulta jää jostain syystä aina mainitsematta, että EU:n liikennestrategiassa tuo tavoite koskee pitkän matkan rekkaliikennettä. Voisikohan syynä olla se, että 84% Suomen tiekuljetuksista on alle 300km kuljetuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Kuljetus suorite tonnikilometreinä olisi minun mielestäni oikeampi vertailu. Kun vertailemme samoilla perusteilla mitä EU tekee https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/7731525/KS-DK-16-001-EN-N.pdf/cc2b4de7-146c-4254-9521-dcbd6e6fafa6 niin suoritemäärät ovatkin seuraavat
Lyhyillä 1-150 km vuonna 214 EU:lle Suomesta ilmoitetut määrät 32,8 %
Keskipitkät 151 – 300 km 26,6%
ja
Pitkät 300-999 35,2 %
sekä ylipitkät yli 1000 km 5,45 %
Mieleen tulee vaan koko järvi Suomen alueen sisävesiliikenne,
Jota olen selvittänyt tarkemmin mm YVA menettely vajeeseen tehdyssä valituksessa Vaasan hovioikeudelle: . http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/16.1-muutoshakemus-valitus-Finnpulp-Kuopio-2017.-.pdf 4-7 .
Huomion arvoista on myös, että EU varoilla Hollannissa selvitetään jokiliikenne konttijakeluterminaalien kustannus tehokkuutta, kun sisävesi-valtameriliikenteen ensimmäisen etapin kuljetusmatka on 66 km.
Kun tämän ottaa huomioon niin maksimissaan ylläolevista tuon ensimmäisestä % osuudesta vain puolet volyymistä voisi pitää sisävesiliikenteen tehokkuus tutkimusten ulkopuollella.
Tosin sen tutkimuksen rahoittajaa ei ole vielä 15 vuoden aikana löytynyt … joskus senkin aika tulee… Varmasti.
Ilmoita asiaton viesti
Modal shiftin osalta olennaista on juuri volyymi, ei kuljetussuorite, koska volyymi käytännössä määrittää yksittäisen infraprojektin järjen.
Suomen osalta haaste on juuri siinä, että ne pitkien matkojen virrat ovat niin ohuita (lue: kulkevat eri paikoissa), että niitä ei oikein saa keskitettyä yksittäisiin käytäviin, ja siksi pääosin isoissa infrainvestoinneissa ei ole mitään tolkkua.
Sinun Järvi-Suomessasikin sitä tavaraa pitäisi ensin kelkkoa jonnekin lätäkön rannalle, mikä tarkoittaa sitä että sen voi viedä suoraan perillekin, pois lukien halpa massatavara, jota voi makuuttaa ympäriinsä odottelemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen Modal shift tutkimus ei ole vielä aloittanut sisävesien huomioimista lainkaan. Ei vaikka
30% Suomen ulkomaan kaupasta ei ole mikään ohut virta.
Suomalaisessa mallissa voisi olla TEN_T perustainen sisävesiliikenne verkko kolmelle vesialueelle joissa osalla reiteistä voi sisävesilaivakoko olla 2500- lastausmahdollisuus 2,4 metrin syväydellä ja 4,35 m (saimaan nykyinen syväväylä) jopa 5000 dw-tonnin uusille ultrakevyt runko aluksille , joilla kerätään lastit samalla matkalla, kun osasta laivaa jaetaan tuontilasteja pitkin tuhansien km kotimaan sisävesialuetta, suoraan eurooppalaisista ja joko rannikkosatamiin tai suoraan eurooppalaisiin niin valtameri hubeihin kuin jokialueiden vastaaviin lähilaitureihin (joita voidaan käyttää ja rakentaa tarvittaessa, ilman kallista satamien lastaus ja purkaus infroja )
Edellä mainitun lisäksi järvi suomen ja rannikon metsäteollisuuden raaka aine hankinta voidaan suurelta osaltaan siirtää vesiliikenteeseen – se tarkoittaa samalla aivan uutta logistista mallia mikä suunniteltiin jo vv. 2007-2010 uudenmallisille sisävesilaivoille.
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.1-IWW-aluksille-Ymp%C3%A4rist%C3%B6-tuloksia-uusilla-menetelmill%C3%A4-Vesiliikenneseminaari_Soukka-1.pdf
Eikö tässä olisi edes tutkimuksen paikka…. vaikka se onkin uhka niin rannikkosatamille, meriliikenteen varustamoille, raide ja rekka liikenteelle ja kaikille niille, jotka ovat niiden kanssa liiketoimissa.
Vastaavasti hyötyinä on Järvi Suomen alueen suuren mittakaavaan logistiikkaa tarvitsevien nykyisten ja tulevienyritysten sijoitusmahdollisuuksien kilpailu nykyisin rannikkosatamiin keskittyvän laivaliikenne logistiikan kanssa.
Bonuksena todella mittavat energia ja päästösäästöt valtiolle sen lisäksi että infran ulkoiset kustannukset minimoidaan….satojen miljoonien vuosittaisilla säästöillä http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/15.2-Kotka-logistics-2.11.2016.pdf alkaen sivulta 6
Ilmoita asiaton viesti
Yhdyin täysin näkemykseen Pisararadan tarpeettomuudesta.
Silti kysyn, kuka on Olli-Pekka Orpo? 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kas vaan kun meni pieleen, Petterihän se muttei Punakuono…
X
Ilmoita asiaton viesti
Selvitys on ollut netissä 21.6. alkaen. Sivun 91 yhteenveto on tyrmäävä:
”Johtopäätökset
• Helsinki–Pasila-välin ja Helsingin ratapihan kapasiteettitarve ei perustele Pisararadan rakentamista edes häiriötilanteissa.
• Helsinki–Pasila-välin kapasiteetin varmistaminen edellyttää kuitenkin toimenpiteenä yksittäisiä vaihdemuutoksia ja geometriamuutoksia nykyisellä Helsingin ja Pasilan rautatiealueella. Käytännössä tämä on ainut Pisaralle vaihtoehtoinen inframuutostarve. Vaihdemuutokset ovat noin promillen luokkaa Pisaran investoinnista (Pisara+ kustannusarvio n. 1,5 mrd. €, ei sis. varikoiden kustannuksia)
• Tämän lisäksi tarvitaan joka tapauksessa, myös Pisararadan tilanteessa, seuraavat toimenpiteet: – – -”
https://vayla.fi/documents/25230764/124281672/Helsinki-Pasila+kapasiteettiselvitys_v%C3%A4liraportti.pdf/0abb35c0-c930-2fe1-38ca-659b9536b82f/Helsinki-Pasila+kapasiteettiselvitys_v%C3%A4liraportti.pdf?t=1655819360298
X
Ilmoita asiaton viesti