Juuston jalostusaste

Juuston jalostusaste

 

Meillä suomalaisilla on huippuun asti kehittynyt kyky keksiä syitä siihen, miksi emme pärjää muille maille. Asialle saattaa olla kuitenkin  yksinkertainen selitys. Me emme viitsi ponnistella yhtä paljon kuin muutamissa muissa maissa viitsitään.

 

Otetaan esimerkiksi Sveitsi. Se on väkiluvultaan suurin piirtein saman kokoinen kuin Suomi (vain muutamaa miljoonaa kookkaampi). Luonnonrikkauksia löytyy yhtä nirsosti, kuin Suomesta. Ei ole öljyä eikä timanttikaivoksia. Maatalouden kannaltakin se on yhtä hankala, tai jopa hankalampi maa kuin Suomi. Lehmät tosin ovat parempikuntoisia, kun joutuvat kiipeilemään jyrkillä rinteillä apilan perässä. Mutta vastaavasti lypsäminen on rinteissä hankalampaa.

 

Pinta-alaltaan maa on paljon pienempi, joten kaikki on lähempänä. Tosin Sveitsissä paikasta toiseen matkustavat enimmäkseen turistit. Sveitsiläiset matkustavat pois Sveitsistä, jos yleensäkään matkustavat minnekään. Turisteja Sveitsiin tulee enemmän kuin Suomeen, mutta pääosin talvella. Mutta turistit eivät kuitenkaan selitä sitä, että elintaso Sveitsissä on huomattavasti korkeampi, kuin meillä Suomessa. Asukasta kohden Sveitsissä runsas 80 000 taalaa vuodessa ja Suomessa 45 000. Jos me saisimme aikaan nuppia kohden saman verran, valtion velkaantuminen loppuisi oitis.

 

Kun mailla ei ole kummoistakaan eroa luonnonvarojen suhteen (Suomella niitä on ehkä hieman enemmän), selitystä pitää hakea kansasta. Joko sveitsiläiset ovat älykkäämpiä kuin me, tai sitten he ovat ahkerampia. Tai voivathan ne olla myös molempia. Yksi selitys voisi myös olla se, että sveitsiläiset käyttävät päivättäin vähemmän aikaa valittamiseen, kuin suomalaiset. Kun ei koko aikaa urputa, jää enemmän aikaa työn tekemiselle.

 

Merkittävä ero on kuitenkin siinä, miten Suomi ja Sveitsi hoitavat raha-asiansa. Suomen valtio ottaa lainaa ulkomailta menoihinsa ja maksaa niistä lainoista korkoa. Sveitsi ottaa ulkomailta vastaan talletuksia sveitsiläisiin pankkeihin, eikä maksa niistä korkoa. Sveitsiläiset pankit lainaavat sitten rahat sveitsiläisillä yrityksille, jotka käyttävät ne kasvuun. Suomen valtio jakaa lainaamansa rahat suomalaisille, jotta nämä voivat ostaa itselleen ulkomailla valmistettuja tuotteita.

 

Sveitsin suurimmat vientituotteet ovat vitamiinit, lääkkeet ja kellot. Suomen suurimmat vientituotteet ovat sellu ja paperi. Kilohinnalla tarkasteltuna sveitsiläiset ovat älykkäämpiä. Ja onhan heillä etua myös kuljetuksen kohdalla. Kymppitonnin kello matkaa halvemmalla maasta toiseen, kuin saman hintainen sellupaali.

 

Jos poliitikkomme keskittyisivät kannustamaan kansalaisia ahkeruuteen ja aivojen käyttämiseen, sen sijaan että kannustavat kansalaisia vinkumaan isompaa osuutta muiden tekemästä työstä, Suomi saattaisi lähetetä terveeseen kasvuun. Mutta toisaalta, silloinhan kansalaiset eivät tarvitsisi niin runsasta  politikointia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

+16

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu