Numerosokeat kansanedustajat

Varsinkin vasemman laidan kansanedustajilla tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää lukuja. Tai sitten he uskovat, etteivät äänestäjät ymmärrä niitä ja puhuvat sen johdosta mitä sattuu. Numerosokeus on pahimmillaan silloin, kun puhutaan verotuksesta.

Valtion tuloveroa maksaa puolitoista miljoonaa kansalaista. Liki neljä miljoonaa kansalaista ei osallistu veroja maksamalla hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Siksi tuntuu hieman omalaatuiselta, että vasemman laidan kansanedustajat haluavat joka puheessaan kerätä niiltä puoleltatoista miljoonalta vieläkin enemmän.

Todellinen ongelma on se, etteivät yksityiset työnantajat menesty ja kasva. Jos ne kasvaisivat kannattavasti, ne palkkaisivat lisää väkeä. Joka olisi parempi keino hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi, kuin jatkuva verojen kiristys.

Siksi kummastelen, että eduskunnassa keskustellaan ani harvoin siitä, millä tavoin saataisiin yksityiset yritykset kannattamaan ja kasvamaan. Tai kyllähän sitäkin aihetta siellä joskus sivutaan. Mutta yleensä vain silloin, kun verorahoja pitäisi kaataa jonkun kansanedustajan vaalipiiriin pitämään pystyssä siellä kotipaikkaansa pitävää tappiota tekevää kilpailukyvytöntä yritystä.

Sekin on selvää, että yritykset tarvitsevat rahaa kehittääkseen uusia tuotteita ja vallatakseen uusia markkinoita. Siksi kasvavan yrityksen voittojen verottaminen ei taida olla kovin viisasta. Kannattaisiko miettiä sellaista veroremonttia, että verotettaisiin yrityksiä vain silloin, kun ne jakavat voittojaan omistajilleen. Jos käyttävät voittonsa tuotteidensa kehittämiseen ja uusien asiakkaiden hankkimiseen, jätetään verottamatta.

Kansantaloutta ei tarvitse kummoisestikaan osata, jotta ymmärtää sen, että jokainen uusi yksityinen työpaikka on win-win. Eli se kerryttää lisää verotuloja ja vähentää valtion menoja, kun kansalainen siirtyy työttömyyskassalta yksityisen firman palkkapussin kuittaajaksi. Vastaavasti jokainen uusi julkinen työpaikka pienentää verokertymää työntekijän nettopalkan verran.

Siihen, etteivät kansanedustajat ponnistele uusien yksityisten työpaikkojen eteen, en löydä muuta selitystä kuin edustajien itsekkyyden. Millä siitä mitään kunniaa voi ottaa, että vaalipiirin firmat pärjäävät. Ja toiseksi, firmoilla ei ole äänioikeutta ja omistajallakin vain yksi ääni. Ja jos vaalipiirin äänestäjät tulisivat omillaan toimeen, mihin he vaalipiirinsä kansanedustajaa tarvitsisivat?

Raaka totuus taitaa olla se, että kansanedustajat haluavat vaalipiiriinsä mahdollisimman paljon julkisen sektorin palveluksessa olevia äänestäjiä. Heille voi luvata lyhyempää päivää, pidempiä lomia ja parempaa palkkaa. Vaalipiirissä yksityisen firman palveluksessa oleville se tarkoittaa kireämpää verotusta, mutta menkööt julkiselle sektorille töihin, jos palkankorotuksia ja pitempiä lomia haluavat.

Ellei eduskuntaan saada seuraavissa vaaleissa sellaista enemmistöä, joka ymmärtää kansantalouden periaatteet, lapsiemme piikkiin otetaan taas seuraavat neljä vuotta lisää velkaa, joka ei kasvata kansantaloutta. Se ajaa ajan kanssa yksityisen sektorin työntekijöiden bruttopalkat tasolle, joka tekee niistä kilpailukyvyttömiä. Ikävä kyllä nettopalkat polkevat paikoillaan, koska verotusta on kiristettävä.

 

 

 

 

 

 

 

 

+25

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu