Työtön riemumaisteri

Poliitikoilla on yksinkertainen ratkaisu kaikkeen: Lisää rahaa ja virkamiehiä, varsinkin päällikkötasolle. Yksityisellä puolella asioita pyritään ratkomaan prosesseja yksinkertaistamalla, tuottavuutta parantamalla ja organisaatioita madaltamalla. Koulutukseen käytetyn rahan suhteen poliitikkojen höperöinti on johtanut siihen, että määrä korvaa laadun. Liian monen nuoren ensimmäiset kolmekymmentä vuotta kulkevat rataa lapsilisä-opintotuki. Kun laadullisesti matala, mutta määrällisesti korkea opetus on päässyt leviämään ympäri maata, tuloksena on se, että oppilaitokset suoltavat työmarkkinoille nuoria, jotka ovat käyttäneet vuosikausia elämästään, oppimatta kovinkaan paljon sellaista, jota työpaikkaa tarjoava yritys olettaa palkattavan osaavan.

On toki ymmärrettävää, että opiskelija joka tietää, ettei tarjolla ole sellaista hyväpalkkaista työpaikkaa, johon hänen osaamisensa riittää, venyttää opintojaan mahdollisimman pitkään. Opintotuki ja opiskelija-asunto tarjoavat korkeamman elintason, kuin opiskellessa kertyneen vaatimattoman osaamisen mahdollistava työpaikka. Mutta asialla on varjopuoli. Mitä useampi vuosi opintoihin hukkuu, sitä heikommat ovat mahdollisuudet saada töitä valmistumisen jälkeen. Se on luonnollista, työnantaja palkkaa mieluummin maisterin, joka on valmistunut viidessä vuodessa, kuin sellaisen, jolta meni hommaan yhdeksän vuotta.

Yliopistoissa on 140 000 opiskelijaa. Heistä 20 000 on ollut kirjoilla yli kymmenen vuotta. Tutkimusten mukaan heistä kaksi kolmasosaa ei ole suorittanut edellisen lukuvuoden aikana yhtään opintoviikkoa. Samoja tilastoja tutkimalla selviää sekin, että opiskelutahti hidastuu merkittävästi, kun opinnot venyvät yli kuuden vuoden mittaisiksi. Se antaa työnantajille pätevän syyn olla palkkaamatta niitä, joiden valmistuminen on viivästynyt. Kyllä hänen kannattaa palkata markkinoilta itselleen työntekijöitä ahkerammasta päästä.

Yliopistoissa notkuvat vääristävät myös tilastoja. Opiskelijoiden suhde opetushenkilökuntaan on 7.7, mutta jos tilastoista pudotetaan pois yli yksitoista vuotta opiskelleet, luku putoaa tasolle 6.8. Nämä haamuopiskeijat otetaan huomioon muissakin laskelmissa. Jos laskelmista poistettaisiin ensi syyskuussa tuo turha joukko, sen seurauksena voitaisiin todeta, että hallitus panostaa opiskelijaa kohden viisioista prosenttia enemmän, kuin aikaisempina vuosina.

Poliitikkojen tulisikin miettiä, mitä eri panoksilla saadaan aikaan, sen sijaan että mittaavat vain panoksien määrää. Tykkimies Markku oppi sen armeijassa. Kun tykki piti työntää hiekkaisen mäen päälle, se ei liikahtanut kahdeksalla miehellä. Kun alikersantti komensi yhden varusmiehen pois, tykki ei sittenkään liikahtanut. Vasta kun seuraava varusmies komennettiin pois, jäljelle jääneet kuusi varusmiestä totesivat, että kai se on parasta työntää sinne mäen päälle kuuden miehen voimin. Viidellä kun olisi vielä raskaampaa.

Joskus saadaan vähemmällä aikaan enemmän.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu