Suomen taloudesta
15.3.2024
Talouden missio on tuottaa kohtuullinen toimeentulo jotta voisi tehdä elämän, maapallon ja Jumalan, Jumalan luomakunnan hyväksi. Tämän takia siis talous on olemassa sitä voi ajatella ruokakunnan tasolla tai globaalilla tasolla mutta myös kansantalouden tasolla, yhden valtion osalta. Kohtuullinen toimeentulo on luonnon kannalta kestävä ja riittävä ihmisille työnsä tekemiseen.
Kansantalouden tulisi olla kuin mekaaninen laite joka tuottaa kohtuullisen toimeentulon ja oman käyttövoimansa mekaanisesti. Raha on siinä laitteessa voiteluaine ja rasva nivelissä. Nykytilanteessa Suomessa rasvasta ja voiteluaineesta on tullut tärkeämpiä kuin laitteen tuotteesta ja laitteesta.
Taloudessa pitäisi nostaa puheen kärkeen tuotteet ja tehdyn työ laatu silläkin uhalla että jollekulle tulee paha mieli, silloin hän oppii. Käyttökelpoinen työ ja sen tulos tarpeeseen on aina rahaa arvokkaampaa mutta rahaa ei pidä ottaa enempää kuin tarvitsee, koska se tekee tyhmäksi.
Suomen talouden velkaantumisen perussyy on tuonnin suurempi arvo suhteessa vienninarvoon sekä Suomen talouden toimiakseen vaatima rahamäärä joka on syynä ns. ”kilpailukyvyn” puutteeseen ja myös liian suureen tuontiin, suomalaisilla on varaa ostaa ei tarvitse tehdä. Syyllisenä pidetään julkisensektorin velkaantumista joka euroalueen jäsenmaalle on osittain väärä puu haukuttavaksi. Julkinen velka on oikeastaan Suomen kansantalouden kassa ekp:stä joka tosin on tällä hetkellä Suomessa asukasta kohden hieman liian suuri verrattuna muihin euromaihin.
Suomen liittyessä euroon Suomi talletti Suomen markan ja valtion valuuttakorin ekp:hen ja sai euronsa. Tämän jälkeen raha on tuonnin myötä siirtynyt nettotuojille ja sitten kassa on täytetty lainoilla markkinoilta ja Suomi valtiona velkaantunut siis koska tuonti on ollut arvoltaan suurempaa kuin vienti. Tuonnin ja viennin erotus siis maksetaan velkarahalla tuonnin ollessa suurempaa kuin viennin. Jos vienti olisi suurempaa tulisi rahaa ulkomaankaupan nettotulona Suomeen. Tasapaino jollain aikavälillä olisi paras tilanne ja sen pitäisi olla tavoite.
EK haluaa investointeja Suomeen, miksi? Se sanoo Suomi ei ole ”kilpailukykyinen”. Siitä syystä että rahan merkitys on liian suuri suhteessa tekemiseen ja tehtyihin tuotteisiin nähden, rahaa arvostetaan enemmän varsinkin vastikkeetonta rahaa mikä hienoita ja parasta mitä suomalainen tietää. Tosiasia on se että täällä ei tarvita mitään lisää. Mutta jos investointeja halutaan niin silloin pitäisi lopettaa rahasta puhuminen ja keskittyä työhön ja sen laatuun sekä pyrkiä vähentämään tarvittavaa rahanmäärää asukasta kohden vähän alle euroalueen keskiarvon.
Työn laatu Suomessa on heikko ainakin asiakaspalvelussa ja taloushallinnossa. Jos julkisenpörssiyhtiön tilipäätöstiedotteesta annetaan väärää tietoa esim. liitetiedoista jota ei löydy tai vastataan kysymykseen mitä on käyttöoikeusomaisuuserät, että ne ovat IFRS taseen vaatimia kirjauksia, niin ei taida investointipäätöstä tehdä kukaan kyseiseen yhtiöön. Tuntuu kuin työpaikan saaneet olisivat huijanneet työhaastattelussa ja saaneet korkeapalkkaisen työpaikan ja käyttäisivät aikansa ja energiansa paikkansa pitämiseen ja ammattitaidottomuutensa peittämiseen, tämän lisäksi heidän kannattaisi opetella työnsä jotta ei tarvitsisi huijata.
Ongelma Suomen taloudessa siis on liika raha ja raha keskeisyys. Pitäisi keskittyä tuotteeseen ja tekemiseen. Kansantalouden siis valtiotalouden tasolla pitäisi velka syytösten sijaan puhua työn laadusta ja tarpeellisuudesta. Mikä on työtä joka tuottaa toimeentuloa, mikä on työtä joka palauttaa tilanteen miinuksesta lähtötasoon virheiden korjauksen jälkeen ja mikä on turhaa työtä kummastakin edellä mainitusta näkökulmasta. Vaihto-ja kauppataseen siis viennin ja tuonnin tasapainon voi jokainen pyrkiä hoitamaan omilla ostopäätöksillä kuntoon esim. 75% suomessa tuotettua tai jo maksettua (käytettyä) ja 25% tuontia maksuista. Jokaisen tulisi tehdä parhaansa jos on saanut työpaikan.
Suomen talous voisi olla hyvin huollettu sähköpolkupyörä jonka dynamo lataisi ja se tuottaisi huollon ja toimeentulon taloutta tärkeämpiä tehtäviä varten. Se ei saisi olla polttomoottori jonka polttoaine on kalliimpaa kuin tuote ja tärkeimpänä pidetään liian suurta voiteluaineen määrää. Ehkä hypridipyörä, joka lataa akkua polkiessa?
Vaihtotase on palautunut surkean 2022 vuoden jälkeen kohtuulliseksi. Vuodesta 2022 teki surkean kallis tuontienergia. Nyt ollaan kohtuullisesti balanssissa, mutta tämä ei johdu hyvästä viennin vedosta vaan supistuneesta tuonnista.
Tästä voidaan päätellä, että ongelma on juuri päinvastainen kuin blogissa kuvattu. Suomalaisilla ei ole riittävästi rahaa kulutukseen ja nekin, joilla rahaa olisi, eivät kuluta riittävästi.
Yksityisen kulutuksen väheneminen näkyy väistämättä valtiontaloudessa. Valtio saa suurimman osan tuloistaan yksityisestä kulutuksesta ja yksityissektorin palkkasummasta. Vienti vaikuttaa luonnollisesti näihin molempiin, mutta Suomessa on myös kotimarkkinasektorin kulutus aivan liian alhaista, jotta talous pyörisi kunnolla.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010221920.html
https://tulli.fi/-/tavaroiden-ulkomaankaupan-ennakkotilasto-tammikuussa-2024
Ilmoita asiaton viesti
Kotimarkkinasektorin kulutus saattaa olla vähäistä talouden ”pyörimiseksi”.
Mutta mistä se johtuu, rahan puutteesta vai mistä, on toinen juttu.
Nähdäkseni syy ei ole rahan puute vaan syy on se että meillä ei enää ole tuotantoa joka on suunnattu kotimarkkinoille. Se vähä mitä meillä enää tuotetaan kulutajille on hyvin kallista ja menekki on vähäistä.
Lähes kaikki kuluttajien tarvitsema on tuontitavaraa eikä pelkkä myyntitoiminta pyöritä taloutta.
Ja perussyy tähän on kalliit tuotantokustannukset kokonaisuutena mukaanlukien hallinnon kustannukset jotka verotuksen kautta siirtyvät tuotantokustannuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Matomäki sanoi aikanaan, ettei Suomessa kannata valmistaa mitään hevosta pienempää. Tämä pitää edelleen paikkansa, joskin koko ei ole ratkaiseva tekijä vaan arvo.
Suomi on valinnut linjan, jossa tehdään vientiin investointitavaroita ja pääosin tuodaan kulutustavarat elintarvikesektoria lukuunottamatta. Tämä linja toimii, kun investointitavaroiden kauppa käy. Nyt ei oikein käy.
Parempaa on luvassa, kun metsäteollisuuden asiakkaat saavat varastonsa purettua ja teollisuuden on taas investoitava uuteen kapasiteettiin. Iso jokeri on vihreän siirtymän investoinnit, mutta ei niistä näytä olevan nopeasti suurta helpotusta tulossa.
Ilmoita asiaton viesti
Siis Suomi on valinnut linjan jossa kotimarkkinat eivät juurikaan vaikuta suhdanteisiin.
Kotimarkkinilla ei voida säädellä työllisyyttä koska ei voida säädellä kulutustavaroiden kysyntää.
Tuo ei pidä lainkaan paikkaansa. Noin hölmöjä mekään emme sentään ole. Kulutustavaratuotanto on työvoimaintenssiivistä verrattuna ”suurten” tavaroiden tuotantoon.
Suomi on ajautunut tähän liian korkean valuuttakurssin takia kun siirryttiin euroon. Sen jälkeen on lähes kaikki kulutustavaratuotanto lähtenyt Suomesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommenteista,
Ongelma Suomen taloudessa on kyllä edelleen kauppa-ja vaihtotaseiden epätäsapaino ja alijäämä joka kasvun myötä tuottaa velkaa, väärät verrokkimaat joidenka tulisi olla ylijäämäisen vaihtotaseen omaavia euromaita sekä liian rahan tarve tuottamiseen, talouden ja tuotannon tulisi pyöriä hieman alle euroalueen keskiarvon rahanmäärän asukasta kohden jos Suomi haluaa olla kilpailukykyinen ja saada investointeja. Kasvun suurin este on lisätarpeen puute. Lakon myötä voi oma kulutustavara tuotantomme alkaa kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti