Vesa Puttosen huoli Suomen taloudesta ja vertaaminen Ruotsiin

Luin professori Vesa Puttosen huolesta Suomen talouteen ja sen vertailusta Ruotsin talouteen.

Suomen talouden perusongelma on väärä arvostus ja käsitys taloudesta. Vallalla on käsitys että elämme vaurastumista varten ja elämäntarkoitus on rikastua. Sitä yritetään saavuttaa ottamalla lainaa ja  sijoittamalla sekä kuluttamalla ja sitten maksaa velkaa pois tekemällä enemmän.

Talous on huolto sitä varten että voi huolehtia maapallosta ja elämästä, talous ei ole itsetarkoitus, talous palvelee tarvetta. Rahan merkitys suomalaisille on liian suuri, raha on kuitenkin vain vaihdonväline, kustannustenmitta, arvonmitta ja arvovarasto  johonkin määrään saakka (30 000,00 eur). Suomessa pitäisi kulutuksen ja rahan sijaan arvostaa tekemistä ja säästämistä, kulutuksen minimointia samalla siis minimoisi luonnonvarojen turhan käytön ja turhan työn teettämisen. Kypsillä ja kylläisillä markkinoilla ei pitäisi strategian olla kasvu vaan infran ja kaluston ylläpito ja jokapäiväisen ruuan tekemisen.

Perusongelma on siis talouden suurimman kustannuksen rahan liian suuri arvostus. Tämä on kautta aikojen johtanut liian suureen rahan määrään markkinoilla joka puolestaan on johtanut tuotannon pääomavaltaistumiseen ja sitä kautta tehottomuuteen nyt paperiteollisuuden hävitessä heikon hintakilpailukyvyn johdosta joka on vuosien löysän rahapolitiikan tulos. Velalla tehty kulutus joka on yli oman tuotannon arvon on johtanut krooniseen velkaan jossa ns. peruskorko on jo 2-4,5% tällä hetkellä. Jossain se 2-4,5% voi olla etumatka, takamatka voi siis olla jopa 9%.  Korko on pahin kilpailukyvyn este, se nostaa kustannuksia läpi koko talouden, joskus jopa kertoimien kanssa. Kulutuksen ja tuotannon tekemisen välinen suhde pitää saada kuntoon, pitää tehdä hyvää yhtä paljon kuin kuluttaa luonnonvaroja ja teettää työtä, jollain aikavälillä.

Rahan määrää pitäisi vähentää Suomessa markkinoilta, veroilla ja budjetti leikkauksilla 15%, hintatason pitäisi laskea 15%, talouden tehostua 15%. Tämä voisi tapahtua poliittisilla päätöksillä verotuksessa ja luopumalla kaiken maailman bonusohjelmista ja siirtämällä niiden sitoma resurssi asiakasrajapintaan tekemään hyödyllistä työtä. Rahan vähetessä markkinoilta hintataso laskisi kuten myös korkotaso. Verot ovat parempi keino rahan määrän vähentämiseen markkinoilta kuin korot, koska niissä ei ole korkojen maksun aiheuttamaa suhdannevaikutusta.

Ratkaisu on siis rahanmäärän vähentäminen markkinoilta sekä kotimaisen tuotannon ostaminen ja tekemisen arvostaminen yli rahan, näin oman tekemisen määrä kasvaa ja velka vähenee. Onnistunut käyttökelpoisen tekeminen tarpeeseen on aina arvokkaampaa kuin raha, mutta rahaa ei pidä ottaa enempää kuin tarvitsee koska se tekee tyhmäksi ja laiskaksi.

Ruotsin valuutta on saanut kilpailuedun koska Euroja on koroilla vähennetty vuodessa 10% markkinoilta ja näin Euro on kallistunut. Ei aina tarvitse verrata ja kytätä muita, voi olla mitä on ja tehdä mitä tekee kuitenkin lain puitteissa ja paras kilpailustrategia on: älä kilpaile tee työtä.