Yläluokan ympyröistä
Luin Voima lehdestä Laura Kolben kirjasta kertovan artikkelin ja se oli minusta hyvin kuvaava nyky-yhteiskunnan ajattelumallista. Siinä puhutaan yläluokasta, eliitistä ja luokkayhteiskunnasta. Tämä ajattelu herättää kysymyksiä henkilölle kuten minä, joka ajattelen kaikkien olevan saman arvoisia mutta erilaisia ja elämää ohjaavan lain joka Suomessa perustuu Suomen Perustuslakiin. Miten määritellään eliitti? Mikä on yläluokka ja miksi on luokkayhteiskunta? Mitä yläluokka ja eliitti tekee ja onko sillä oikeasti enemmän valtaa edustuksellisessa demokratiassa kuin tavallisella ihmisellä? Miksi raha ja vauraus on yläluokan ja eliitin tunnusmerkki? Miksi heillä olisi valta? Vanha suku jne. Edellä mainittu kertoo vain kertojan omista arvoista ja arvotuksista. Rikkaus on sitä mitä arvostaa, valta on sillä jolle sen antaa jne.
Enemmän on kysymys vastuusta ja vastuuttomuudesta. Vastuulliset ihmiset arvostavat järjestystä ja rauhaa ja tämän takia heillä on halu omistaa se, mitä he siihen tarvitsevat. Osalle omaisuudesta on tullut itsetarkoitus, mutta sitä se ei alun perin ole ollut. Sukuyrityksissä on joku perustanut yrityksen ja pitänyt siitä työstä ja se on ainakin siihen aikaan ollut tarpeellista ja toiminta on jatkunut osassa tavalla tai toisella.
Kaikki edellä viittaa siihen että elämän peruskysymyksiä pitäisi käsitellä myös yliopistossa, eikä pitää rikastumista ja vaurastumista itsestään selvänä elämän tarkoituksena. Minusta ihmiset elävät maapallosta, elämästä, ympäristöstä ja ehkä koko maailmankaikkeudesta huolehtimista varten. On olemassa kadotus jossa peruskysymykset unohtuu lähtee epäjumalan perään ja kuluttaa enemmän kuin tekee hyvää, mutta on myös pelastus ja koko loppuelämä aikaa tehdä oikein.
”Tämä ajattelu herättää kysymyksiä henkilölle kuten minä, joka ajattelen kaikkien olevan saman arvoisia..”
Kaikki eivät ole käytännössä saman arvoisia, sillä se ilmenee terveydenhuollossa.
Varakkaammat saavat ripeää terveydenhoitoa yksityisklinikoilla, ja sekin valtion tukemana.
Vähemmän varakkaat jonottavat yleisessä terveydenhuollossa viikkoja, jopa kuukausia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista Hannu,
Eriarvoisuuden syy on juuri se että valtavirta suomalaisista haluaa ajatella että on olemassa luokkayhteiskunta ja hierakia sekä eliitti jota tyhmemmät ja köyhemmät mielistelee, mutta näin ei ole pakko olla, se vaatii vain ajattelutavan muutoksen. Rikkaus on sitä mitä arvostaa esim. vastuu tai vapaus.
Ilmoita asiaton viesti
Blogikirjoitus on hyvä. Ja kysyy oleellisia asioita. Luokkatutkimus paikantaa ihmisen yhteiskunnan rakenteeseen.
Vanha käsitteellinen jako lienee toimiva.
(1) Kerrostumat edellyttävät subjektin tietoisuuden. Ihmiset luokittelevat toisiaaan esimerkiksi elämäntyylien, varallisuuden, työn (yms) mukaan sosiaalisiin kerrostumiin.
– ja tunnistavat oman paikkansa. Elämäntyyleistä puhuttaessa liikutaan yleensä tässä subjektin (kerrostuman henkilön) sosiaalisen tietoisuuden tasoilla.
(2) Yhteiskuntaluokka -käsite ei edellytä ihmisen tietoisuutta yhteiskunnalliseen luokkaan kuulumisesta. Hän saattaa kuvitella kuuluvansa toiseen luokkaan kuin teorian (”objektiivisesti”) kuuluisi,
*** ***
Kyllä eliitti on olemassa. Jos ajattelee bourdieulaisittain yhteiskuntaluokan koostuvan kulturaalisesta, sosiaalisesta sekä taloudellisesta varallisuudesta niin jos kuulutte joka akselilla 1-5 eniten varallisuutta omaavaan ihmisryhmään, olette ilman muuta yläluokkaa!
Se mitä asioita ihmiset sitten liittävät ”yläluokkalaisuuteen” taitaa kuvata enimmäkseen vanhakantaisia ja tunkkaisia käsityksiäö
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Juha kommentista,
Miksi ihmiset haluavat hierarkiaa? Taitaa olla kysymys vastuusta ja vastuuttomuudesta. Jos ei ole hierarkiaa jokainen joutuu kantamaan vastuuta.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin kirjoitus on osuvan halkova, kuten muutama muukin aiempi kirjoitus.
Joitain tajuaa, ja osaa selittää lähtemättömällä tavalla. Tällaisen tiivistäminen käsitteenomaiseksi… on toisenlainen harppaus, kielen tason valmiuteen.
Esimerkki (omakohtainen toisin) tästä on minusta tässä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/raunolintunen/painia-naisten-ja-lasten-kanssa/#comment-4018117 (L-Leivo..)
Käsittelyllistä arviointia ja jotain prosessille ominaista syytä nostaa esiin, koska on toimijuuden ja menetelmien suhteuttamista, ts jotain kokonaisempaan kytkeytyvää, kaaoksen ja sumun sijaan. Siksi meta yleisenä, tässä yksityiskohdan yhteydessä.
Mitä avaukseen tulee, peruskuvion voisi yrittää tiivistää EMssa hengessä niin, että kulkeutuma ja tilanne näkemyksineen, tulevat selkeämmin tavoitetuksi …
Kyvykkyyden ja valmiuksien hyödyntäminen kestävänä, tarkoittaa käytännössä dynaamisen puolen kontribuutiota. Ongelma on saavutuksissa, jota on aikaansaada.
Aikaansaadun jälkeinen toimintaympäristö, on ratkaisevasti muuttunut, ja tosiaan ihmisen aiheuttamana / aikaansaamana, jolloin jatkojen suhteen, tilanne plaon kaltevan houkuttelevan liityttäväksi muotoutunut.
Seurauksena on jakaantuminen aikaansaadun suhteen, ja eläminen tältä pohjalta.
Kyse on kuin saavutetusta, joka kasvaa korkoa, ja on mahdollinen luomaan tilaa, jossa syntyy vapautta sellaisena, että varaa on vaikka siihen haahuiluun ja hakemiseen, ja parhaimmillaan diversiteettiin / monimuotoisuuteen.
Pitkästi meni kuvaus, tiivisteisemmän yrityksen sijaan. Aihe on tosi perustava, ja kaikkia saavutuksellisia rakenteita koskeva.
Tokko tästä on ihan eväitä, yrittää tehdä tiivistystä niin, että on tavoitteen mukaisesti tartuttava väline, jota varmasti tarvitaan. Voi olla turhan överisti asetettu tavoite, ja saavutus, jolla samat riskit, kuin mitä kehityksellä saavuttamisen yhteydessä on, ja josta yllä kerrottu.
Kansannasautuksilla, voisi olla tähän kohtaan jotain tuotavaa. Ei tule heti mieleen.
Ilmoita asiaton viesti