Paradoksi.
Supikoira; kiistatta haitallinen vieraslaji. Toisaalta kun tutkimukset ovat osoittaneet, että ilvesreviireillä supikoiria ei juurikaan ole tai vähentyneet.
Nyt sitten nmetsästäjäpiirit vaativat lisää ilveksenpyyntilupia, miksiköhän kun heidän intresseissään pienpetojen pyynti tavoittelee ”lippulaivan” asemaa.
Omat kokemukseni; aivan pihapiiristä, minulla kun on ”asemissa” kaksi riistakameraa, havaintoni ovat kyllä selkeät.
Pari vuotta sitten aivan pihapiirissä tallentui ilves kameraan, aiemmin varsin yleisesti supikoira jopa pentuineen.
Nykytilanne; koko kuluneena kesänä ei yhtään supikoiraa.
Siis, miksi ilvestä pitäisi metsästää?
Ylipäätään pitäisi antaa luonnon huolehtia itse siitä, mitä nimitetään ”riistanhoidoksi”.
Mitä vieraslajeihin tulee, niin supikoira on kuin lupiini. Molempia vierastetaan vieraslajeina, mutta molemmat lukeutuvat sarjassaan yleisimpiin lajeihin Suomessa. Ja lupiinitkin ovat kauniita kirjavia kukkia. Kuinka kauan pitää lajin olla ollut Suomessa, jotta se ei enää olisi vieraslaji?
Ilmoita asiaton viesti
Myös tämä kurtturuusun hävittäminen. Tyhmyyden huippu.
Se ei ole kymmeniin vuosiin levinnyt juuri minnekään.
Mutta yhteiskunnan varoilla ruusu kaivetaan tienvarsilta ja puistoista.
Mutta, onhan meillä rahaa ja jos uhkaa loppua niin lainataan lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siitä haittaakaan ole, jos vähän tonkii, ja maata kuopottelee, kunhan ei käytä siihen kaivureita, dynamiittia, tai tätä järeämpää.
Voisihan tuon kuohkeuttamisen toisaalta jättää muillekin otuksille, joilla luontainen tarve toimittaa, erityisesti tätä tehtävää.
Ilmoita asiaton viesti
Valtatyhjiö täytetään, myös kasvimaailman puolesta.
Samaa kun tekee ytimennävertäjät… kun niille pelattu paikka… tietysti väärä tasapainottaja, kun uhkaa kuusten olemassaoloa, tai ihmisen.
Perunarutto on muuten sienitauti, joka myös pitää aisoissa kasvillisuuttaan. Nimi johtaa vääriin assosiaatioihin, ja on humanosentrinen.
Näissä tulisi löytää jotain luonnollisen toimivaa, eikä pönkityksellistä vaativaa. Jalostetut lajit voivat ovat hankalia, ja horjuttaa ekosysteemiä vakavasti tavalla, jota ei välttämättä tunneta.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä saarella kerrotaan olevan runsas ilveskanta, itse en ole onnistunut yhtään näkemään. ”Jokaisella” kissanomistajalla on ilves kuulemma vienyt kissan, tai ainakin vahvasti tietää jonkun jolta on viety. Kuulemma joskus ihan ikkunalaudalta.
Ilves kyllä saattaa tappaa kissan, jos sellainen tulee metsässä vastaan. Ei välttämättä ravinnoksi jos/kun ravintotilanne on muutenkin hyvä, mutta ilmeisesti kilpailijaksi koetun pois reviiriltään. Jonkinlainen ”ilvesviha” on kytköksissä nimenomaan kissoihin täälläpäin.
Ilveksiä on hyvä olla, pitävät omalta osaltaan edes vähän huolta peurakannan rajoittamisesta. Joidenkin tutkimusten mukaan ilves lisää metsäkanalintujen määrää, koska se tappaa kettuja ja supeja.
Ilmoita asiaton viesti
Linkola vihasi aikoinaan kissoja.
Epäilen syyksi sitä, että siinä kun ovat erikoistuneita kuten ilves tai puuma,.. ovat toisaalta yleiseen kytkettyjä, ihmisen kautta. Puuma vaikuttaa tienoillaan, vaikka sitä harvemmin näkee, jos koskaan. Noin muistaakseni kerrottu.
Kotikissassa ilmenee ts erikoistuneisuus, sekä yleisempi tuki, ihmisen tarjoamana. Osuus luonnolle jää kuitenkin yksipuoliseksi, joten kissan osuus kokonaisuudelle, on tuho, johtuen ihmiseen kuuluvasta tukikomponentista.
Ihminen erityisen ongelmallisena tyyppinä, on luonteeltaan tätä. Loput nykytilanmukaisista hankaluuksista, voi päätellä helpohkosti (2%>98%, jne).
Kirjoitinkin tästä aiheesta jo, eka viestissäni: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalle/paradoksi-2/#comment-3735396
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän Linkolaa tuossa. Itse en vihaa kissoja, mutta en tykkää kun niiden annetaan liikkua vapaasti tekemässä tuhojaan. Minusta on vain positiivista jos ilves harventaa sitä kissakantaa joka liikkuu metsissä..
Kissat pitäisi pitää kiinni tai katetussa aitauksessa siinä kuin koiratkin. Jos ilves vie, tai auto ajaa yli, kissanomistaja ei voi syyttää kuin itseään lemmikkinsä heitteillejätöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Linkolan kissaviha … kannattaa ajatella, mihin yhteyteen hän sen liittää.
Ei sanoja voi tulkita noin yksioikoisesti, ja vielä vähemmän Linkolan tapauksessa, kun joutui olemaan herättelijänä, ja aitona lööpistelijä, valesellaisten sijaan.
Ei voi sulkea pois sitä, että Linkola otti kissavihan kokonaisvaltaisesti. Tämän voi kuitenkin arvioida kahjoudeksi, tai käsitykselliseksi runnomiseksi. Vissiin niin paljon tärkeää piti mukanaan, että katsoi oikeudekseen,… olla vähemmän tarkka. Hyvin mahdollista, koska toiminnan tasolta taitaa jäljittyä. Ei tosin tuntemusta riittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kissoja voi aitauksessa pitää ne ovat metsän villipetoja. Osaavat vain taitavasti elää symbioosissa ihmisten kanssa, kun teeskentelevät niin suloisesti ruokkijilleen, joista eivät oikeasti piittaa rahtuakaan. Jos kissan kanssa perhe muuttaa jonnekin muualle, niin on hyvin todennäköistä, että kissa palaa entiseen kotiinsa katsomaan olisiko siellä joku uusi hyödynnettävä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen aina miettinyt että jos kissan ja ihmisen kokoero olisi pienempi, katti ei hetkeäkään epäröisi ajaa isäntäänsä/emäntäänsä nurkkaan, julmasti leikitellä tällä puolisen tuntia ja sitten syö pään niin että rouske ja kehräys vain käy.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kissa välttämättä teeskentele, vaan on paljon ihmisen armoilla, ja sopeutuu satasella hänen erikoisuuksiinsa, toisin kuin on tapana ajatella.
Ei tarkoita, etteikö kissa voisi jakaa paljon sitä, mikä on yhdenmukaista ihmisen kanssa.
Eläinten empatiaa jos ajattelee,.. ei se ole samanlaista kuin ihmisellä, eikä voi olla. Perusteiltaan voi olla samaa, muttei ainakaan samalla tapaa voi ihmiselle ilmetä.
Vertauksesi on runnova, veikkaisin. Parempi tuollaisen takia, päätyä arvioimaan sitä, mistä voi paremmin tietää jotain, jos vaan muuten sattuu kiinnostamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Koira ihmisestä: ”Tuo ruokkii ja tarjoaa turvan, se on varmaan jumala!”
Kissa ihmisestä: ”Tuo ruokkii ja tarjoaa turvan, mä olen varmaan jumala!”
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on mielestäni jo osuvampi.
Itse ajatellut enemmän emosuhteen kautta. Kun se moodi loksahtaa päälle, … kumpikin on jumala (suhdekonteksti).
Ihminen näissä se osapuoli, joka osoittaa hölmöytensä, typerine tulkintoineen. (oletus)
Parempi olisi oppia eläimiltä sitä, mitä on kadottanut, eikä olla jatkuvasti tarjoamassa raamattua, ja milloin mitäkin ristiä, jota tulisi toimittaa oikeampaan osoitteeseen, mikäli toimittelut muuten kiinnostavat.
L…
Tässä sulle sitä jumaluutta: https://www.youtube.com/results?search_query=mother+cat+teaching+kitten
Toiseen suuntaan meneviä esimerkkejä, en löydä, tosin niitä ei voida etsiä, koska sellainen on mukana jo siinä, mitä kissaperhe jatkuvasti ilmentää.
Äidillinen kontribuutio (vanhemman vastuuosuus, toisvaiheisen kontribuutio), johon linkki viittaa, … on enemmän marginaalia, joten vientisuhde oikeasti voi olla toinen. En ihan varma.
Ilmoita asiaton viesti
Kissat ovat täysin realisteja eikä niihin pysty vaikuttamaan millään inhimillisellä hämäämisellä.
Jos koiran kanssa leikkii pallolla, niin voi teeskennellä heittävänsä pallon noudettavaksi, mutta jättääkin sen sitten kouraansa. Koira on siinä vaiheessa juossut jo pää viidentenä jalkana noutamaan heitettyä palloa huomatakseen vasta myöhemmin, ettei sitä heitettykään.
Vastaavasti kissan kanssa toimittaessa kissa jää katsomaan heittoliikkeen tehnyttä kättäsi palloineen, eikä juokse minnekään.
Ilmoita asiaton viesti
Juu.
Toisekseen… Maa kiertää Kuuta, ja Aurinko tietysti Maata.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on! Kaikki riippuu origon valinnasta. Avaruudessa sitä ei ole määritelty
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen havainto.
Tulee mieleen saalispopulaation mukaiset vaihtelut eläinlajien määrässä, jotka käyttävät hyödykseen näitä saaliita.
Supikoiraa voi kuvata parhaillaan englanninkielisellä sanalla: robust, vaikka kyseessä on eliö, ei niinkään kone, tai algoritmi.
Sama koskee rottaa, ja ihmistäkin, jotka voivat sopeutua niin, etteivät heilu kantoineen niin paljoa, yksittäisen saalislajin tai hyödykkeen vaihteluissa.
Yleisotuksillakin on omat ongelmansa. Esim virukset leviävät paljon helpommin niiden keskuudessa, jotka ovat enemmän kimpassa, tiiviimmin.
Ilves on sopeutumansa puolesta enemmän erakko, ja populaatio on harvemmassa.
Lähituntumallisuudesta seuraa loisvero, ja ihminen kun jokin verran erikoistunut kimppatoimijaksi,.. karvojen lähtöä ja paljaan ihon isoa osuutta, ajateltu taustalle.
Hygienia on myös jotain, ja siitä huolehtiminen, tosin eläimetkin noudattavat tällaisia jonkin verran, jos sitä ei ole tehty mahdottomaksi (esim ihmisen rakentama sikolätti).
Yleiseläimelle ominaiset uhkat, ovat toisenlaisia. Tästä harvemmin on mainittu, selkeän merkittävänä tekijänä.
Päinvastaisesti menee suhtautuminen, aivan kuin heikkouksia ei olisi, ja sitten tehdään kaikki mahdollinen tavalla, joka näitä aiheuttaa.
Viisaskin menee vipuun, kuten on kerrottu. Siitä hankala juttu, että älyllä tuosta vähiten ulos tullaan, tosin tarvitaan sitäkin puolta jonniin verran, luultavasti.
L…
Tähän piti lisätä se, että tulokaslaji voi yllättää lokaalit menijät hetkellisesti, tai pikkuhiljaa mukaan pääsemällä, tai molemmilla tavoilla. Tyypillistä voi olla tuo ensimmäinen ryntäys, ja sen aiheuttama notkahdus, joka voi palautua. Ilveksen kohdalla tämä näkyisi, ts paikallissopeutumisellisuus, on etu.
Vähän kuin ihmiselle välttämättömän biokasvuston tapauksessa, jota ei nujerreta kovin helposti vieraslajeilla, mutta joskus kyllä. Riippunee kokonaisemmasta ympäristömuutoksesta. Vähän kuin sodankäynnillinen valtaus, tai kulttuurimuutos, ihmisen tasoisella alueella.
Pitemmän päälle, vieraslajin haksahtaminen vääriin (mahdottomuus) ympäristöihin, vie eteenpäin omalta osaltaan lokaalisopeutuneistoa, mikäli se palautuu.
Ilmoita asiaton viesti