Sakari Tuomioja.
Sakari Tuomioja oli varsin merkittävä lähinnä oikeistoon lukeutuva, suomalainen poliitikko, diplomaatti ja merkittävä suomalainen. Kuollessaan 53-vuotias, kuoli aivoverenvuotoon.
S Tuomioja toimi mm Kyproksen kriisin sovittelijana ja siitä tehtävästä hän sitten kuolikin.
S Tuomioja toimi Suomen Pankin pääjohtajana -45 alkaen.
Täålläkin alustalla monen kirjoittajan parjaama Erkki Tuomioja toimi vasemmistopoliitikkona, lähinnä SDP, vuosikymmenten ajan. Hänen henkilöhistoriansa lienee varsin mielenkiintoinen, kuten poliittinen toimintansakin.
Isänsä Sakari Tuomioja ja äitinsä Vappu Tuomioja (o.s. Wuolijoki).
Sanoisin Erkki Tuomiojasta; hänen henkilöhistoriansa lienee melkoisen mielenkiintoinen ja sanoisin Suomen politiikassa merkittävä.
Politiikassa hän vaikutti jo 60-luvulta ja aivan nykypäiviin asti. Siis varsin pitkä poliittinen toimintajakso ja historia. Nyt kovin vähän julkisuudessa jos ollenkaan.
Käsitykseni Tuomiojasta poliitikkona on varsin myönteinen ja vanhemmiten, n liki 60 vuoden ajalta tähän päivääön on kehittynyt varsin rauhalliseksi ja maltilliseksi poliitikoksi.
Jos asettelen puoluepolitiikkaa 60-luvulta nykypäivään, sanoisin ei mitään uutta; puolueet vain vaihtuvat.
On tullut seurattua Ekin poliittista uraa tuolta 60-luvun loppupuolelta asti ja eniten itseäni hämmästyttää väitteet Ekin Venäjämyönteisyydestä, kun asiallisesti ottaen sellaista ei ole eikä ole ollut. Se, että hän toimiessaan ulkoministerinä on ollut lausunnoissaan varsin varovainen aevioissaan NL:a ja Venäjästä on perustunut siihen ulkopoliittiseen linjaan joka varsin yksimielisesti Suomen poliittiset päättäjät ovat parhaaksi katsoneet. Uskaltaisin väittää, että useimmat jotka Ekiä Venäjämieliseksi haukkuvat eivät ole aukaisseet sivuakaan hänen kirjoittamistaan kirjoista joista näkyy se mitä hän entisestä NL:a, nyky-Venäjästä ja varsinkin kommunismista ajattelee, ei kovin myönteisesti. On E. Tuomioja mielestäni ajanut väärääkin hevosta kuten vastustamalla Suomen EEC-jäsenyyttä, onneksi käänsi takkinsa, kuten suurin osa suomalaisista Nato-jsenyyden hakemisen kannalle, käyden vielä avittamassa Ruotsin demareita hankkeseen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan tuo on minunkin mielestäni mennyt.
Kun laitoin nuo linkit; S Tuomioja, oikeistopoliitikoksi ehkä luokiteltava ja poikansa E Tuomioja selkeästi vasemmistopoliitikko. Näinhän tuo politiikassakin menee.
Nuo linkit; kun ja jos lukee; löytyy paljonkin suomalaisen politiikan henkilöitä, joiden historia yltää varsin pitkälle ohi itsenäisen Suomen politiikasta sinne jopa Venäjän ja Ruotsin vallan aikoihin asti.
Näiden merkkihenkilöiden henkilöhistoria on minua aina kiinnostanut.
Ilmoita asiaton viesti
Poliittisten kantojen perusteella vierastan Erkki Tuomiojaa ennen kaikkea tuon EEC-vapaakauppasopimuksen torppaamispyrkimyksistä, jotka olivat sangen rajuja ja näyttäviä adresseineen, mielenosoituksineen j.n.e. En myöskään arvosta korkealle osallistumista Wanhan Ylioppilastalon valtaukseen – mitähän silläkin yritettiin saavuttaa tai viestittää.
Pluspuolella sen sijaan on näyttävä osallistuminen Tsekkoslovakian miehitystä vastaan järjestettyyn mielenosoitukseen Tehtaankadulla elokuussa 1968. Samoin Krimin valtaamisen jälkeen annetut kriittiset Venäjä-lausunnot. (Lisäksi yksi pluspuoli on, että hän kirjoitti ylioppilaaksi samasta koulusta kuin minäkin, tosin samana vuonna kun itse aloitin sen.;))
Ilmoita asiaton viesti
En muista Sakaria koska menehtyi ollessani lapsi. Erkin tietysti muistan ja olen jopa muutaman kerran äänestänytkin EK-vaaleissa.
Matti Kurjensaari, kirjailija ja toimittaja, jota arvostan suuresti hienoista henkilöluonnehdinnoista kommentoi oivasti ja joka tunsi molemmat (ainakin Sakarin) kirjoitti esseen Erkistä Persian shaahin vastaisen mielenosoituksen jälkeen. Kurjensaari tuntui arvostavan isää kovastikin mutta Erkki-poika ei saanut ainakaan tuolloin vielä mitään huippuluokitusta.
Kansainvälisen politiikan guru ja täälläkin esiintyvä Dr. Mark Schumacher varmaan lyttää Erkin tapansa mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan tuo Kyproksen kriisi oli minulle silloin 70-luvun puolivälissä se vahvin muistikuva ja Sakari Tuomioja sen kriisin ratkaisuneuvottelija.
Erkki Tuomioja minulle taas Helsingin vuosiltani varsin tuttu henkilö.
Ne Erkki Tuomiojan tempaukset nuoruudessaan eivät kyllä minulta kovinkaan kiitoksia saa.
Nyt vanhemmiten häntä olen oppinut jopa arvostamaan.
Ilmoita asiaton viesti
E. Tuomiojahan on ainakin kirjoittanut mielenkiintoisia kirjoja, muun muassa isoäidistään.
Jos isä oli valkoinen ja äidinäiti punainen, niin geenisekoituksesta kai seuraa luontevasti vaaleanpunaisuus.
Mainittakoon myös, että Tuomioja on juossut maratonin paremmin kuin Stubb (joskaan ei niin hyvin kuin allekirjoittanut).
Ilmoita asiaton viesti
E Tuomiojasta on jäänyt mieleen verovarojen hulvaton käyttö:
24.1.2007 11:15
Yksityiskoneella lentäneen Tuomiojan konevuokra maksoi liki 136 000 euroa.
EU:n puheenjohtajan ominaisuudessa matkanneella ulkoministerillä oli mukanaan laaja seurue, yhteensä 12 henkilöä. EU:n Sudanin-erityisedustajan Pekka Haaviston ohella matkalle osallistui avustajia, virkamiehiä ja toimittajia.
Neuvottelu Darfurin tilanteesta sekä EU:n ja Afrikan keskinäinen ministerikokous Tripolissa haukkasi lähes viidenneksen Tuomiojan viime vuoden matkabudjetista.
Kustannukset kohosivat kaikkiaan noin 800 000 euroon, josta yli 750 000 euroa paloi yksityiskoneen vuokrissa. Vain kaksi Luxemburgin matkaa (yhteensä 36 000 euroa) menee EU:n piikkiin, loppu jää suomalaisten veronmaksajien kontolle. Tuomioja ja hänen seurueensa käyttivät yksityiskonetta viime vuonna yhteensä 16 kertaa. Vuorokoneissa hän lensi kuta kuinkin yhtä usein.
Ilmoita asiaton viesti