Torikauppaa.
Tuolla 2000 luvun alussa aloittelin torikauppaelämää. Siis kaiupankäyntiä torilla.
Hankin kalustoa, myyntipöydät, myyntihyllyt, myyntiastiastoja sekä myyntihyllystöjä.
Aloittelin Forssan torilla, torivalvoja; torikauppiaan ehkä ja mielellään ystävä, torin järjestyksenpitäjä ja paikallisen torikaupan ydin; sanoisin.
Aloin myymään lemmikkieläintarvikkeita ja vähän herkkujakin; täällä paikallisella torilla ja kuten myöhemminkin totesin, aivan uusi myyntialue minullekin; no kun aloin, jatkoin mitäpä muutakaan ja alkuun päästiin.
Aluksi täytyy myöntää; ei kovinkaan valoisat alkunäkymät, vain oikeastaan kuluja.
Siitähän sitten, opettelin ja opinkin, todeten; eipä tämä nyt aivan niin helppoa ole kuin aluksi ehkä ajattelin.
Sitten tuli uusia kauppiastuttuja, muualtakin, ns vierailevia torikauppiaita.
Laajensin aluettani, aluksi Urjala, Loimaa, Karkkila, Somerniemellä kesätori ja Lopellakin tuli käväistyä.
Alkujen aluksi tuo kaupankäynti oli opeteltava täysin; asiakastuntemusta, kaupankäynnin tekninen puoli, taktiikka ja asiakkaasluottamuksen hankkimista ja luomista. Siis eräänlaista myynnin rakentelua ja asiakastuntemuksen rakentelua asiakkaan suuntaan; kenelle kannatti myydä ja miten. Monta yksityiskohtaa oli opittava rakentamaan yhteen, kauppatapahtuman syntymiseksi.
Oli opittava keskustelemaan asiakkaan kanssa ja rakentamaan ns luottamussuhde asiakkaaseen. Missäpä sitä oppisitkaan kuin tekemällä kauppaa. Siis piti oppia kaupankäynnin psykologiaa.
Se kaupankäynnin psykologia; et sitä opi, ellet käy kauppaa ja tule ainakin toimeen, jos et ehkä niinkään rahallisesti rikastuisi.
No, minäpä en niinkään rahallisesti rikastunut, henkisesti jotenkin luulisin ja aloinpahan tulla toimeen.
Tästä olisi hyvä jatkaa ja jatkoinkin.
V. 1988 alk. Kiersin Suomen torit ja markkinat. Aikaan ilman kännyköitä. Ikää oli alle 20v.Markkinakalenteri & paperinenkartta, sekä Toyota Hiace kuljetti Helsingistä ympäri Suomenmaata. Ranuan Hillamarkkinoille, Laitilan munamarkkinoille, Harjavaltaan ja Hartolaan.. Forssaan, Saloon ja Karkkilaan tiistaiselle iltatorille..jne..jne..tuohon aikaan 4*4 m myyntipaikka oli keskimäärin 300mk.Kävin vielä 2005 joissain toreilla ja tapahtumissa, mutta eurojen astuessa valuutaksi samat 4*4 alueesta joutui jo korvaamaan 350e.., mutta hienoja muistoja siitä ajasta kun Suomikin oli vielä Suomi.
Ilmoita asiaton viesti
Siis oletpa käynhyt torikauppaa samoissa paikoissa ja samoihin aikoihin kuin minäkin.
Toisaalta, minulla ”vakipaikkalaisella” 4×4 paikka maksoi silloin n 100-150 euroa/kerta. Vuosipaikan kun maksoin, halvemiakin ruutuhintoja toki oli.
Ilmoita asiaton viesti
Yleisesti kulut kasvoivat niin, että tuli kannattamattomaksi reissaaminen. Itse ja moni muu kauppias siirtyivät kirpputoritapahtumiin / itsepalvelukirppareille ymv.. Monilla markkinoilla oli myös huutokauppa parhaista paikoista ja niihin ei ollut asiaa mennä huutelemaan väliin.. Haminassa osallistuin yhden ainoan kerran.. se jäi siihen. Vanhat markkinamiehet teki arvojärjestyksen kerralla selväksi nuoremmalle.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten kun oikein muistelen, taidanpa hämärästi Sinut muistaakkin, ehkä.
Ei kauheasti merkitystä mutta mitäpä oikeastaan myit?
Ilmoita asiaton viesti
Itsekkin yritin muistella lemmikkieläintarvike kauppiaita ja muistan Karkkilassa iltatorilla nähneeni. Itselläni kun lemmikkejä on aina ollut niin todennäköisesti sellaiseen olen myös hakeutunut. Ihmisiä kun on paljon tavannut ja aikakin menee ei enään muista kaikkia. Markkinoilla myin lähes mitä tahansa tavara eriä mm. Kellot, electroniikkaa, lahjatavaroita, leluja, koristeesineitä, tekstiilejä jne.. Se johtui taas siitä, että vanhemmilla oli tuonti-tukkuliike täällä Helsingissä lähes 30v ja tuottivat tavaraa tänne kaukoidästä ja aasiasta. Myivät paljon myös markkinakauppiaille tavara eriä. Isä vainaa oli kauppamies ja kävi ainakin jokavuotisena traditiona Kittilän markkinoilla Lapin reissullaan.
Ilmoita asiaton viesti
No, nyt alan jo muistaa Sinut. Monasti ollaan nähty.
Karkkilassa ei oikeastaan muita lemmikkieläintarvikkeiden kauppiaita lisäkseni ja muistaakseni ollut.
Matkan varrella heitä kyllä oli ja tuli ja meni. Se oli sitä elämää.
Ilmoita asiaton viesti