Maakuntaitsehallinnosta tuli pannukakku!

Maalaisliitto/Keskustapuolueen vuosisatainen tavoite on ollut luoda Suomeen vahva maakuntaitsehallinto.  Se jakaisi valtion budjetin määrärahat paikallisiin kohteisiin maakuntavaltuustojen ja -hallitusten päätöksillä. Se myös ylläpitäisi koko julkisen palvelujärjestelmän elinkeino-, ympäristö-, työllisyys- ja muita toimintoja myöten.

Maakuntahallinto olisi mahdollisimman riippumaton valtakunnan tason poliittisista päättäjistä. Ylin päättävä elin olisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.

Poliittisesti Keskustan edellä pääpiirteissään kuvattu tavoite on ollut ymmärrettävä. Puolueella on ollut ylivoimainen mahtiasema alueellisesti lähes koko maassa. Tämä asema olisi rahan jaossa antoisa. Jos puolueella myös valtakunnan politiikassa olisi keskeinen asema, olisi tilanne sille vallan mukava.

Unelma maakuntaitsehallinnosta ei saavuttanut 100 vuoden aikana muiden suurten puolueiden suosiota.  Viime vuosituhannen alkuun asti elettiin lääninhallinnon aikaa. Läänit maaherroinen olivat puhtaasti valtion virkamieshallintoa.  Maakunnan tai demokratian kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä. Se aika on ohi, joskin elyt ja avit tietyillä tavoilla maakunnan yhteistyöryhmineen edustavat vastaavaa kapeasti.

Hyvinvointialueuudistus oli Keskustan ”korvike” maakuntaitsehallinnolle. Se nyt syntyy. Sillä ei kuitenkaan ole juurikaan yhtymäkohtia maakuntaitsehallinnon kanssa.  Vaaleilla valitaan aluevaltuusto, joka edustaa kalpeasti demokratiaa.

Aluevaltuusto jakaa valtion rahaa. Omia varoja eli verotusoikeutta ei ole eikä tule. Ministeriöiden ohjausvalta on erittäin tiukka tarkkarajaisen lainsäädännön lisäksi. Ns. yleistä toimialaa alueella kuntien tapaan ei ole.  Näin eduskunta päätti.

Em. rajaukset merkitsevät sitä, että Keskustan maakuntaitsehallinnosta tuli täydellinen pannukakku.  Hyvinvointialueet ovat valtionhallinnon vaaleilla koristeltuja rakennelmia. Ollakseen toimivia ja riittävän vahvoja alueita pitäisi olla enintään tusinan verran.

Vaikka en kannata ”maakuntaveroa”, totean, että vaaleilla valitulla elimellä, valtuustolla, joka päättää rahojen käytöstä, pitäisi olla suora vastuu myös niiden hankkimisesta. Näin ei nyt ole. Valta ja vastuu on eriytetty. Se ei ole terve järjestelmä.

Nyt meillä  on aluevaalit. Keskustan historialliseen tavoitteeseen nähden moni pitää niitä demokratian irvikuvana. Näin ei kuitenkaan ole. Vaaleilla on merkitystä. Vaikka aluevaltuuston valta on ahdas, sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestäminen alueittain on äärimmäisen tärkeää päätöksentekoa. Nyt se siirtyy hajanaiselta kuntakentältä edes hieman laajemmille, sairaanhouitopiirejä vastaaville alueille. Miten se onnistuu, on valittavien valtuutettujen käsissä. Toki suuri vastuu on Marinin hallituksella ja erityisesti Keskustalla, jotka ajoivat uudistuksen monelta osin, ei vähiten rahoituksen osalta, raakileena läpi.  Suurin riski on palvelujen raju keskittyminen, josta vastuu jää Marin hallitukselle ja Keskustalle järjestelmän heikkouksien takia.

Mutta äänestämään kaikki!

 

Lopuksi ….

Vielä syksyllä 2020 Marinin hallitus sote-lainsäädäntöesityksessään käytti nimikettä ”maakunta”. Tein 25.9.2020 kirjallisen kysymyksen (KK 696/2020vp), jossa ehdotin, että tuosta termistä luovutaan, koska meillä on ja jää olemaan maakuntien liitot omine lakisääteisine tehtävineen, maakuntavaltuusto, -hallitus ja -johtaja. Sekaannuksen välttämiseksi ehdotin luopumista sote-maakuntavaltuusto- ym nimikkeestä. Tuloksena oli se, että hallitus muutti esityksensä ja otti käyttöön hyvinvointialue-nimikkeen ja esittämäni aluevaltuusto-nimikkeen. Hyvä niin.

 

 

 

+1
kankaanniemitoimi
Perussuomalaiset Jyväskylä
Ehdolla aluevaaleissa

Politiikan konkari. Kansanedustaja 8. kaudella. Kaupunginvaltuutuuston 1. varapuheenjohtaja. Ex- vaikka mikä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu