Antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu

Noilla otsikossa olevilla Jeesuksen sanoilla on perusteltu esivallan kunnioitusta 2000 vuotta. Jeesus ei aavistanut, minkälaisen vallankäytön oikeuttamiseen niitä käytetään. Paavali oli samalla linjalla: ”Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta… joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan.”

Vallan katsottiin tulevan jumalalta, ei kansalta. Se oli ymmärrettävää, kun demokratiasta ei ollut aavistustakaan. Siten uskonnolla ja jumalalla oikeutettiin hallitseijoiden valta ja  pidettiin kansaa kurissa.c

Kaikkia Jeesuksen sanoja ei aina kuitenkaan tulkittu samoin. Jeesuksen mukaan: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu”. Samoin Jeesus kielsi tekemästä pahalle vastarintaa. Varhaiset kristityt ottivat sanat erehtymättömänä Jumalan sanana. Niinpä he hylkäsivät kaiken sotaan osallistumisen ja väkivallan, minkä esimerkiksi kirkkoisien Justinus Marttyyrin, Tertullianuksen ja Origeneen kirjoitukset osoittavat. Varhaisessa kristinuskossa ihmiselämän pyhyys ja ehdoton kunnioitus poikkesi ympäröivästä yhteiskunnasta.

Esivallan kunnioitus sai kuitenkin voiton kristinuskon pasifismista ja väkivallattomuudesta. Kristinuskosta ei olisi tullut Rooman valtakunnassa 300-luvulla valtionuskontoa, ellei sen kanta sotaan ja väkivaltaan olisi muuttunut. Kirkkoisä Augustinus muotoili kirkon uuden kannan sotaan vuoden 400 tienoilla. Sen mukaan on oikeudenmukaista sotaa, kuten puolustussotaa ja rankaisusotaa jumalattomista teoista.

Konstantinuksesta alkaen Rooman keisarit pyrkivät siihen, että heillä oli valtansa tukena yhtenäinen kirkko. Se oli reaalipolitiikkaa. Esivalta tuki valtiokirkkoa harhaoppisten vainoissa ja kirkko tuki valtiota sodissa. Periaate jatkui Euroopan valtioissa vuosisadasta toiseen.

Monijumalaiset uskonnot, niiden temppelit ja kulttipaikat hävitettiin Euroopassa, Lähi-Idässä ja Egyptissä ja aikanaan Amerikassa esivallan tuella. Isisin harjoittama tuho oli siihen verrattuna mitätöntä. Amerikassa kokonaiset kansat kokivat tuhon valloitussodissa, joita käytiin Jumalan nimissä ”pakanoita” vastaan.

Kirkon liitto valtion kanssa ja esivallan kunnioitus mahdollisti kristinuskon valta-aseman Euroopassa, myös Suomessa. Esivallan kunnioitus sisäistettiin vahvasti niin, että yhteiskunnallinen muutoskin on tehnyt tiukkaa. Uskonnot ja uskovaiset ovat yleensä edustaneet konservatiivisia voimia. Valtiot ovat käyttäneet ja käyttävät uskontoa – uskonnosta riippumatta – valtansa oikeuttamiseen ja uskonnot valtiota uskonnollisen, taloudellisen ja poliittisen valtansa tueksi.

Puolassa katoliset ovat liittoutuneet konservatiivisen puolueen kanssa, joka murentaa oikeusvaltiota ja sananvapautta. Näin tapahtuu myös Orbanin Unkarissa, jossa perustuslakiin kirjattiin kristilliset arvot valtiota ohjaavina periaatteina. Trump ja republikaaninen puolue oikeuttavat Yhdysvaltojen muutoinkin vajaan demokratian heikentämistä konservatiivisten kristittyjen tuella. Erdoganin islamismi on tuhonnut demokratian ja sananvapauden Turkissa. Hindunationalismi Modin Intiassa on samalla tuhoisalla tiellä. Juutalaisuuden perustuslakiinsa kirjannut Israel harjoittaa julmaa rasismia. Myanmarissa buddhalaiset kiihottavat mieliä islamilaisia rohingyoita vastaan, joiden kansanmurhaa armeija toteuttaa.

Kuinka vaikenikaan Saksan kirkko natsismin edessä. Ja Venäjällä ortodoksinen kirkko siunaa keisari Putinin hyökkäyssodan Ukrainassa.

+7

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu