Hallitus heittämässä bensaa liekkeihin

Opiskelijoiden suora toiminta hallituksen esityksiä vastaan on mediassa hyväksytty laajasti. Sitä on kuvattu myönteisenä kansalaisaktiivisuuden osoituksena ja hyvänä merkkinä siitä, että tulevaisuudessakin on kansalaisia, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa hyvinvointiyhteiskunnan eteen.

Vastaavaa suopeutta ei ole kohdistunut ammattiyhdistysliikkeen taholta tulleeseen arvosteluun ja mielenilmauksiin. Vaikuttaa myös siltä, etteivät arvostelijat tunnista yhteiskuntamme ja demokratiamme perustavaa rakennetta.

Valtio-opin professori Ilkka Heiskasen vuosikymmeniä sitten esittämä analyysi yhteiskunnastamme hallintahallintajärjestelmien perusteella on osuva. Se sopii muihinkin yhteiskuntiin. Onneksi Suomessa yhteiskunta perustuu kolmeen itsenäiseen ja vahvaan hallintajärjestelmään: kollektiiviseen, markkinaperusteiseen ja julkiseen. Hallitus on murtamassa tätä perustaa.

Vapaan sopimusyhteiskuntamme alkuun päästiin vuonna 1941, jolloin SAK ja EK ns. tammikuun kihlauksessa tekivät ensimmäisen työmarkkinasopimuksen. Se yhdisti kansaamme sotaponnistuksissakin. Se loi pohjaa nykyiselle sopimusyhteiskunnalle ja hyvinvointivaltiolle.

Työmarkkinajärjestöt edustavat Suomessa erittäin merkittävää yhteiskunnallista, sosiaalista ja tiedollista pääomaa. Ne ovat osa kollektiivista järjestelmää puolueiden ja muiden kansalaisjärjestöjen ohella. Kollektiivisen järjestelmän vapaus ja toimivuus, toisin sanoen kansalaisyhteiskunnan vapaus, turvaa yhteiskunnan kansanvaltaisuuden.

Olisi perin outoa, jos vapaan yhteiskunnan ay-liike ei reagoisi hallituksen esittämiin sosiaaliturvan heikennyksiin, jotka mitätöisivät ostovoimaa palkoilta, minkä puolesta liitot ovat toimineet. Vielä selvemmin ay-liikkeen rooliin kuuluu ottaa kantaa työsuhteen ja työttömyysturvan heikennyksiin.

Tilanne on kärjistynyt sen johdosta, että hallitus on ottanut ”työnantajatakin” ylleen. Arvostettu talousasiantuntija Sixten Korkman totesi: ”Työnantajat ovat ulkoistaneet taistelun hallitukselle, jonka ohjelmaan työnantajien toiveet on kirjattu” (Helsingin Sanomat 26.9.).

Työnantajaleiri on vuosia heikentänyt luottamusta ja perinteisen yhteistoiminnan, kuten työehtosopimusten edellytyksiä. EK luopui keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista ja kaikista keskusjärjestösopimuksista vuonna 2017. Sen jälkeen Metsäteollisuus ilmoitti luopuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta vuonna 2020 ja Teknologiateollisuus 2021.

Kehitys on heikentänyt työmarkkinajärjestöjen yhteistoimintaa ja ollut päinvastaiseen suuntaan kuin Ruotsissa. Luottamus järjestöjen yhteistoimintaan sekä työnantajien ja työntekijöiden luottamus työpaikoilla sekä työntekijöiden edustuksen lisääminen yritysten hallintoelimissä Ruotsin tapaan edistäisivät vakautta työmarkkinoilla. Sen sijaan hallitus heittää ”bensaa liekkeihin” esityksillään.

Sopimusyhteiskuntamme kolmen hallintajärjestelmän välit uhkaavat hallituksen toiminnan vuoksi horjua pahasti. Ministeri Riikka Purra totesi totesi uhmakkaasti ay-liikkeelle: ”Ei tällä puolella pöytää puntti tutise.” Puhe kuulosti kovin militantilta.