Hallitus valehtelee pohjoismaisista malleista

Hallituksen edustajat jankuttavat ja jankuttavat, että Suomessa toteutetaan uudistukset, jotka olisi pitänyt toteuttaa vuosi kymmeniä sitten. He eivät kerro, mitä uudistuksia he tarkoittavat.

Luettelen alla uudistuksia, jotka todella olisi hyvä toteuttaa Suomessa ja jotka on verrokkimaissa toteutettu vuosikymmeniä sitten. Käy ilmi, että hallitusohjelman laatijat eivät ole todellakaan tienneet ja edes viitsineet perehtyä, millaisia Saksan ja muiden Pohjoismaiden työmarkkinajärjestelmät ovat olleet jo vuosikymmeniä.

Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa ovat Suomessa olennaisesti heikommat kuin Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Kaikissa niissä työntekijöillä on edustus yritysten hallituksissa lakien perusteella (Saksassa vuodesta 1976, Ruotsissa 1987) ihan pieniä yrityksiä lukuun ottamatta. Tätä koskeva kirjoitukseni julkaistiin Lapin Kansassa (26.2.), Turun Sanomissa (3.3.), Helsingin Sanomissa (4.3.) ja Kalevassa (7.3.) sekä Uuden Suomen plogina (5.3.) vain vähäisin eroin.

Kirjoituksiin ei tullut yhtään vastinetta, ei siis ollut kenelläkään tietoa ja kykyä kiistää kirjotustani. Siis että hallitus vetoaa perättömästi verrokkimaihin. Olisi erinomaista, jos verrokkimaiden tapaan Suomessa olisi työntekijöiden edustus yritysten päättävissä elimissä.

Miten tätä pitäisi kuvata? Oikea kuvaus on se, että hallitus valehtelee.

Pohjoismaissa ja Saksa työrauha, työehtosopimukset ja paikallinen sopiminen perustuvat työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen keskinäisiin ja alakohtaisten järjestöjen sopimuksiin ja yrityskohtaisiin neuvotteluihin. Neuvotteluyhteys on siis sekä valtakunnallisella, alakohtaisella että paikallisella tasolla.

Hallituksen vetoamissa verrokkimaissa on ollut myös yrityksissä tai työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöelimet: Saksassa yritysneuvosto, Tanskassa yhteistoimintakomitea ja Ruotsissa yritysneuvosto. Norjassa kansallisen tason työehtosopimuksia sovitetaan yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Nämä kaikki ovat puuttuneet Suomesta.

Suomessa työnantajapuoli on vienyt pohjan tältä mallilta. EK luopui keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista ja kaikista keskusjärjestösopimuksista vuonna 2017. Metsäteollisuus ilmoitti luopuvansa valtakunnallisista työehtosopimustoiminnasta vuonna 2020 ja Teknologiateollisuus 2021. Tällaista ei ole ollut Saksassa ja muissa Pohjoismaissa.

Summa summarum: hallituksen perustelut ovat kauttaaltaan valheellisia.

Työntekijäliitot vastustavat syystä hallituksen aikeita. Niiden virhe on ollut se, että ne ovat liian ylimalkaisesti kiistäneet hallituksen väitteet puhumalla muun muassa rusinoiden poimimisena. Olisi ollut syytä jo varhain kuvata Saksan ja muiden Pohjoismaiden malleja, mitä hallitus ei ole tehnyt.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu