MITÄ KAIKKEA KATOAA LUKUTAIDON MUKANA?

Koen, että maailmaa ja ihmisiä on mahdotonta ymmärtää ilman lukemista, kirjoja ja lehtiä. Mahdotonta tietääkään juuri mitään. Sanat määräävät maailmamme rajat. Kaikki tietomme, ajatuksemme ja puheemme muille tapahtuu sanojemme vankilan sisällä.

Muu tietoisuutesi koostuu havainnoista ja aistimuksista, mutta nekin voit ilmaista vain sanoilla. Sen mitä ymmärrät maailmasta ja yhteiskunnasta, voit kuvata vain kielessä. Ajattelusi mahdollisuudet ja rajat riippuvat siitä, mihin sinulla on sanoja ja sanojen takana merkityksiä. Lukemalla avarrat vankilasi rajoja.

Tutkimusten mukaan kirjoja omalla ajallaan lukeva 17-vuotias nuori osaa 50.000-70.000 sanaa, ei-lukeva nuori noin 15.000. Suoraan laskien lukevan nuoren maailma olisi siis jopa lähes 5 kertaa avarampi, mutta näin ei ole. Koska sanat liittyvät toisiin ja muodostavat verkostoja, pohdintoja, ajatusten rakennelmia, lukevan nuoren maailma voi olla kymmeniä kertoja avarampi, rikkaampi, monipuolisempi kuin nuoren, joka ei lue.

Pisa-tutkimuksen mukaan jo kaksi kolmesta pojasta lukee vain, jos on pakko. Tytöt lukevat enemmän. Huonoa lukutaitoa seuraa huono kirjoitustaito, heikompi kyky ymmärtää luettua tekstiä ja käsitellä asioita. Ja lähtökohdat koulutukseen ja työelämään ovat tuntuvasti heikommat.

On vahva tutkimusnäyttö siitä, että lukeminen kehittää pitkäjänteisyyttä ja älyä. 1990-luvulta lähtien on muun muassa Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Englannissa todettu väestön keskimääräisen älykkyyden lasku. Suomessa ja Norjassa älykkyysosamäärän lasku on havaittu testeissä, joita on tehty varusmiespalvelukseen astuvien keskuudessa. Tutkijat ovat arvelleet syyksi kirjojen lukemisen vähenemistä digilaitteiden käytön kustannuksella.

Lukemisen on todettu kehittävän empatiaa ja suvaitsevaisuutta. Molemmat kertovat yhteiskunnan sydämen tasosta. Kirjailija Jari Tervo on todennut, että kirjaa lukiessa katsot maailmaa toisen silmin. On iso ero kokea kirjan kautta toisen ihmisen, toisen ikäisen, toista sukupuolta tai muusta kulttuurista olevan ihmisen näkemyksiä, tunteita, ajatella toisen pään sisällä – sen sijaan, että ammuskelee näytöllä näkyviä ihmisiä tai potkii digitaalista palloa.
Tiedettä ja tutkimusta ei ole ilman kirjoja. Lukemalla saatu perusteltu tieto on sivistyksen ja teknisen kehityksen perusta. Jos ei lue, luulee. Ei-lukeva ihminen on disinformaation, moraalittomien auktoriteettien ja ala-arvoisen somen vietävissä ja altistuu helpommin hyväksikäyttäjille ja populistisille liikkeille.

Kaikkialla missä on autoritaarista vallankäyttöä, sananvapaus – kirjoittamisen ja lukemisen vapaus – on sen ensimmäinen uhri. Sen jälkeen jo ilmaisun vapaus ja muut ihmisoikeudet.

Hyvä ja laaja lukutaito on ollut Suomen kansan historiassa välttämätön edellytys, jolla on luotu kansainvälisesti korkea koulutus- ja sivistystaso. Sen ansiosta Suomessa on vakaa demokratia ja kansalaisilla kohtalaisen hyvät eväät seurata yhteiskunnan tapahtumia ja ottaa niihin harkitusti kantaa vaikkakin kunkin omien arvojen pohjalta. Lukemisen ja lukutaidon lasku rapauttaa sivistysvaltion ja demokratian perustaa.