Suomi etääntyy edelleen Ruotsin työsuhdeturvasta

Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten aikainen tavoite Euroopan parhaasta työelämästä on karkaamassa yhä kauemmas Petteri Orpon hallituksen toimilla. Kataisen ja Stubbin hallituksissa yhteistyö työministerin, entisen SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kanssa sujui hyvin.

 

Sen sijaan Orpon hallitus esittää rajua heikennystä työntekijöiden asemaan myös työsuhteiden keston osalta tavalla, jolla Suomi etääntyy yhä enemmän Ruotsin mallista. Myös tältä osin puheet pohjoismaisesta mallista ja vuosikymmeniä sitten tehdyistä uudistuksista ovat perättömiä. Vaikuttaa siltä, että hallitusneuvottelijat ovat tulleet pahasti harhaan johdetuiksi.

 

Ruotsissa yrityksen ja työpaikan hyviä yhteistyökäytäntöjä pitävät yllä työntekijöiden edustus yritysten hallituksissa (lailla vuodesta 1987), paikalliset työntekijäjärjestöt, luottamusmiehet sekä työpaikkojen yritysneuvostot. Lait turvaavat työntekijöiden hyvän osallisuuden ja vaikutusvallan päätöksenteossa ja neuvottelukäytännön kaikissa yrityksissä.

 

Ruotsin malli antaa työntekijöille selkeää oikeusturvaa heidän työsuhteissaan. Vastaavaa ei ole Suomessa.

 

Määräaikaisuuksien laajennus

Työsopimuslain selkeä lähtökohta on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Hallituksen vertaamassa Ruotsissa määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen vaaditaan aina perusteltu syy. Samoin on nykyisin Suomessa lukuun ottamatta pitkäaikaistyöttömiä. Työnantaja saa tehdä heidän kanssaan enintään vuoden määräaikaisen sopimuksen.

 

Hallituksen mukaan enintään vuoden määräaikaisen sopimuksen saisi tehdä ilman perusteltua syytä. Hallitus kuvittelee, että työntekijöitä palkataan silloin enemmän – se päättelee siis, että työnantajat ottavat työntekijöitä töihin ilman tarvetta.

 

Määräaikaisuuksien lisääminen ja epävarmuuden kasvu työstä ja toimeentulosta alentaa uskallusta hankkia lapsia ja omaa asuntoa. Määräaikaisuudet lisääntyvät erityisesti naisten ja nuorten keskuudessa. Ruotsin tilastokeskuksen taannoisen selvityksen mukaan suurin yksittäinen syy alhaiseen syntyvyyteen oli määräaikaisten työsopimusten yleisyys synnytysikäisten naisten keskuudessa.

 

Jo entuudestaan maahanmuuttajiin kohdistuu hyväksikäyttöä perusteettomina ja toistuvina määräaikaisina sopimuksina, syrjintää, jota hallitus on luvannut karsia.

 

Epäilemättä lain muutos lisää myös raskaus- ja perhevapaasyrjintää, mikä on myös tasa-arvolain vastaista.

 

Hallituksen suunta on muutoinkin väärä. Jo noin kolmas osa työvoimastamme on muissa kuin kokoaikaisissa pysyvissä palvelussuhteissa, mikä alentaa kulutusta.

 

Ruotsissa määräaikaisille työsopimuksille vaaditaan aina sijaisuus, sesonki tai muu peruste. Jos työntekijän mielestä perustetta ei ole, tuomioistuin voi määrätä työsuhteen pysymään voimassa, kunnes riita on lopullisesti ratkaistu. Tällaista suojaa ei ole Suomessa. Hallituksen esitys on järkyttävä heikennys verrattuna Ruotsiin.

 

Takaisinottovelvollisuuden heikennys

Suomessa työnantajan on tullut ottaa työn vähentymisen vuoksi irtisanottu takaisin, mikäli työtä ilmenee neljän, pitkissä työsuhteissa kuuden kuukauden kuluessa. Hallitus on poistamassa takaisinottovelvollisuuden alle 50 työntekijän yrityksissä eli peräti 98 %:ssa yrityksistä. Velvoite koskisi vain 2 %:ia yrityksistä. Samoin hallitus on esittämässä yhteistoimintalain soveltamisrajan nostamista 50:een eli 98 %:ssa yrityksissä ei olisi tietojen antovelvollisuutta neuvotteluista puhumattakaan.

 

Ruotsissa takaisinottovelvollisuus kaikissa yrityksissä kestää yhdeksän kuukautta. Toisin kuin Suomessa se koskee myös määräaikaisia työntekijöitä sijaisia lukuun ottamatta.

 

Ruotsissa korvaukset työntekijälle laittomasta irtisanomisesta ovat selvästi korkeammat; työsuhteen keston mukaan 16, 24 ja vähintään 10 vuoden työsuhteissa 32 kuukauden palkan määrä ja alle kuuden kuukauden työsuhteissakin kuuden kuukauden palkka.

 

Suomessa vahingonkorvaus on harvemmin yli 10 kuukauden palkka, mistä työsopimuslain mukaan vielä vähennetään työntekijän työttömyyskorvauksesta 75 tai 80 % samalta ajalta kuin vahingonkorvausta maksetaan.

 

Hallitus antaa väärää kuvaa vertailuissaan pohjoismaihin eikä tunnu ymmärtävän, millaista turvattomuutta ja haittoja esitetyt muutokset ovat tuomassa työelämään ja ihmisten elämään.

 

Irtisanominen asiallisesta syystä

Ruotsissa yrityksen ja työpaikan hyviä yhteistyökäytäntöjä pitävät yllä työntekijöiden edustus yritysten hallituksissa, paikalliset työntekijäjärjestöt, luottamusmiehet sekä työpaikkojen yritysneuvostot. Lait turvaavat työntekijöiden osallisuuden ja vaikutusvallan päätöksenteossa ja neuvottelukäytännön kaikissa yrityksissä toisin kuin Suomessa. Ruotsin malli antaa työntekijöille selkeää oikeusturvaa.

 

Ruotsissa työnantajan tulee tiedottaa tulossa olevasta irtisanomisesta työntekijää vähintään kaksi viikkoa ennen irtisanomista. Jos työntekijä kuuluu paikalliseen työntekijäjärjestöön, työnantajan tulee samanaikaisesti informoida työntekijäjärjestöä. Työntekijällä ja hänen järjestöllään on tällöin oikeus neuvotella irtisanomisesta työnantajan kanssa. Sama neuvotteluoikeus koskee varoitusta.

 

Hallitus on esittämässä henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen muutosta. Nykyinen laki edellyttää asiallista ja painavaa syytä. Jatkossa vaadittaisiin vain asiallinen syy. Ruotsissa irtisanomisperusteena on vastaavasti asiallinen syy (saklig skäl). Hallitusohjelman sanamuoto viittaa siihen, että irtisanomista pyritään helpottamaan: ”työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy”.

 

Asiallisen syyn tulkinnassa merkitystä tulee olemaan hallituksen esityksen perusteluilla ja tuomioistuimissa vuosien kuluessa muotoutuvalla käytännöllä.

 

Ruotsin työtuomioistuimessa asiallisen syyn tulkinta vaikuttaa vastaavan aika lailla Suomen nykyisen säännöksen tulkintaa. Irtisanomiseen eivät riitä yksittäiset huolimattomuudet (enstaka misskötsamhet), vaan työntekijän toiminnalta, laiminlyönniltä tai soveltumattomuudelta on edellytetty vakavaa luonnetta.

 

Kun otetaan huomioon Ruotsin oikeuskäytäntö asiallisen syyn tulkinnassa, se vastaa Suomen lain vaatimusta painavasta ja asiallisesta syystä sekä Suomen oikeuskäytäntöä. Sen sijaan painavuuden poisto merkitsee, ettei irtisanomissyyltä enää edellytettäisi painavaa tai vakavaa luonnetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu