Kun Drag Kids-elokuvan esitys peruttiin ja wokeisto pillastui

Helsingin keskustakirjasto Oodi järjesti viime vuonna lapsille kivan tapahtuman. Drag-artisti Gaylie piti pienokaisille satutunnin. Kun eräs kansanedustaja kysyi, mistä on kysymys, Oodi vastasi, kuinka ”moninaisuus ja erilaisuuden kokemus voi joskus myös pelottaa, mutta drag-satutunnit näyttävät konkreettisesti, että rakkaus lukemiseen ja tarinoihin yhdistää meitä kaikkia, eroistamme huolimatta.”

Drag-satutunti pienokaisille liittyi Helsinki Pride-tapahtumaan.

Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisa puolestaan järjesti viime kesänä drag-it-workshoppeja. Niissä opetettiin, kuinka tulla drag-artistiksi. Suositusikäraja oli 13-18-vuotta.

Tapahtuma liittyi nuorten Prideen.

Reilu viikko sitten Helsingin kulttuurikeskuksen oli tarkoitus esittää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä juhlivan ”Kulttuurikaappifestivaalin” yhteydessä Drag Kids-elokuva. Se kertoi drag-lapsista ja siinä esiintyi neljä 8-11-vuotiasta lasta.

Elokuvan mainoksessa sanottiin, että elokuvassa ”sukelletaan tämän päivän viriiliin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kulttuuriin ja räväytetään kaappien ovet sepposen selälleen.” Elokuvan ikäraja oli K-18.

Elokuva alkaa kohtauksella, jossa kahdeksan vuotias Stephan asettuu korkkarit jalassa kontilleen pianokoskettimen päälle vähissä pukeissa. Yleisö on täynnä muun muassa miehiä koira-naamareissa ja pakarat paljastavissa asuissa.

En kirjoita enempää. Tätä siis Helsingin kaupunki halusi tarjota, mutta joutui – onneksi – perumaan elokuvan esityksen siitä nousseen kohun vuoksi.

Helsingin apulaispormestarin, kansanedustajaksi valitun Nasima Razmyarin mukaan elokuvan esitys peruttiin siihen liittyvän turvallisuusuhan vuosi. Ok. Se on varmasti perusteltu syy. Vanhalla maalaisjärjellä olisi kuvitellut, että syynä olisi voinut olla myös lasten seksualisoiminen.

Miksi lasten pitää päästä tanssimaan drag-esityksissä aikuisille ihmisille?

Minulle on sinänsä ihan sama mitä aikuiset puuhaavat keskenään ja miten, mutta elokuva, jossa alta kymmenvuotiaita lapsia pyllistelee drag-asuissa aikuisille on silkaa pedofiliaa.

Sanna Ukkola kirjoitti Iltalehdessä aiheeseen liittyvän kriittisen kolumnin – ja joutui ennennäkemättömään pyöritykseen. Wokeisto pillastui. Ukkola on kokenut toimittaja eikä vähästä hätkähdä. Mutta mitä pitäisi sanoa, kun nyt Ukkolalta vaaditaan anteeksipyyntöä, että arvosteli aikeita esittää pedofilialla juhliva elokuva?

Muun muassa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen piti Ukkolan kolumnia vaarallisena ja vihamielisenä ja dragfobiana.

Onko tässä enää pitää järkeä?

”Drag kids” elokuvassa siis 8-11 vuotiaat pojat esiintyvät meikattuina, naisten asuissa, esimerkiksi yökerhoissa pääosin aikuisille homo-miehille. Ei tästä ole kovin kauan, kun yökerho-ympäristöä ei ylipäänsä pidetty kovin sopivana lapsille, puhumattakaan siitä, että he melko erikoisesti ja vähäpukeisesti esiintyisivät aikuisista koostuvalle yleisölle.

Eikö tämä mene jo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjenkin oikeuksia puolustavien mielestä liian pitkälle?

Ilmeisesti ei.

Laajemmin on kyse lasten seksualisoimisen normalisoinnista ja lasten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden korostamisesta ja ikään liittyvän alarajan laskemisesta.

Drag-satutunneissa, nuorille suunnatuissa drag work-shopeissa ja drag kids-elokuvissa pyritään häivyttämään lasten ja aikuisten rajaa. Taustalla on ajatus, että meillä kaikilla, myös lapsilla on erilaisia kokemuksia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.

Itseasiassa keskustelu palaa translakiin ja siihen, että suurin osa ellei kaikki ns. HLBTQIA+ – aktivisteista olisi halunnut ulottaa juridisen sukupuolen muuttamisen mahdollisuuden myös lapsille.

Jos yhteiskunta katsoo, että selkeästi esiteini-ikäiset lapset esimerkiksi voivat tuoda esiin omia käsityksiään sukupuolestaan tai seksuaalisuudestaan, mihin päädymme?

Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.

Sivistyneessä yhteiskunnassa tulisi olla olemassa rajoja, joiden yli ei mennä. Lasten seksualisoiminen on yksi niistä. Vähemmistö-aktivismilla on myös pimeä puolensa. HLBTQIA+ liikkeestä on tehty pyhä lehmä. Sen ideologiasta sekulaari uskonto. Mitään, mitä nämä tahot ehdottavat ei voi pienimmässäkään määrin kritisoida, mikäli sinulla sattuu olemaan yhteiskunnallisesti vähänkään merkittävä asema.

Jos arvostelet drag kids-elokuvan esittämistä, harrastat vihapuhetta. Vaikka sanoisit, että drag on ihan ok, ihan sama, mitä aikuiset puuhaavat, syrjit silti ja vainoat vähemmistöä. Et voi olla koskaan liian oikeaoppinen.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asioita ajavissa ryhmissä ei vallitsevan ideologian mukaan ole koskaan mitään kritisoimista. Nämä ryhmät ovat aina oikeassa. Koskaan ne eivät mene liian pitkälle. Jos epäilyksiä tässä suhteessa syntyy, kutsutaan Setan asiantuntija paikalle.

Evankelis-luterilainen kirkko on ottanut, ainakin sen eliitin taholla, hyvin myönteisen asenteen kaikkeen karnevalistiseen pride-juhlintaan ja kaikkeen siihen liittyvään. HLBtQIA+-aktivistien komppaaminen tuntuu niin mukavalta, suvaitsevalta ja oikealta. Unohtuu, että vaikkakin kirkko on avoin kaikilla, ei se koskaan saa olla avoin kaikelle.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että meille on tulossa oikeistokonservatiivinen hallitus, luojan kiitos! En ole sen mahdollisesti harjoittamasta talouspolitiikasta välttämättä kaikilta osin samaa mieltä, mutta ainakin siirrymme monta askelta arvokonservatiivisempaan suuntaan Marinin hallituksen hullutuksista.  Ja se on vain hyvä.