Mikä Liikenne- ja viestintäministeriötä oikein vaivaa – kolme pointtia Suomiradasta

LVM:stä tulee hankeyhtiöihin ja niiden suunnittelu-, rakennus- ja operointivaiheen rahoitukseen liittyen sellaista tuubaa, että hallintoalamaista hirvittää. Onko ministeriössä sukupolvi vaihtunut uusiin kaivojensa pohjilla koulutettuihin maistereihin, ja monialainen kokemus eri alojen vuorovaikutuksesta on kadonnut eläkkeelle?

Erityisesti nyt ihmetyttää tämä kolmen pointin setti:

1. Suomessa toistaiseksi noudatettava maankäytön suunnittelujärjestelmä

Ministeriölle ja ministeri Harakalle (ja häntä ennen ministeri Marinille) ei tunnu menevän jakeluun, että Suomessa ei vedetä uutta ratalinjaa minnekään ilman maakuntakaavaa. Otteita ratalain 10 §:stä:

”Rautatien rakentamista koskevan yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa rautatiealueen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty.”

”Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaava ja yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään.”

”Yleissuunnitelmaa tai ratasuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa.”

Kuten kuvasta näkyy, suoran ratalinjan veto Tampereelta Helsinkiin / lentoasemalle ei ole mahdollista muuten kuin Hämeen maakunnan läpi.

Maakuntakaavan valmistelee maakuntahallinto ja vahvistaa osaltaan maakuntavaltuusto, joka koostuu jäsenkuntien nimeämistä luottamushenkilöistä, yleensä pääosin valtuutetuista.

Nykyisen pääradan varrella olevien kuntien edustajat muodostavat 2/3 enemmistön Hämeen maakuntavaltuustossa. Häme ei tule valmistelemaan tai vahvistamaan sellaista maakuntakaavaa, jossa uusi rata kulkisi sen alueen läpi ohi keskeisten taajamien.

LVM ja Tampere, suck it up.

2. Suomiradan linjauspäätöksen delegointi hankeyhtiöneuvotteluihin

Valtioneuvoston verkkosivuston mukaan ”Elokuussa 2018 voimaan tulleeseen liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettuun lakiin perustuvan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa ja vuorovaikutteista toimintaa.”

Miten on mahdollista, että niin keskeinen asia kuin Suomiradan linjaus on delegoitu yksityisoikeudellisen hankeyhtiön muodostamisneuvotteluihin?!

Kenen toimesta ja millä mandaatilla tällainen päätös on tehty?

Ja vielä, onko kellään parlamentaarisen ohjausryhmän jäsenellä palleja kyseenalaistaa tällaista delegointia?

3. Hankeyhtiöneuvottelijoiden mandaatti

Hankeyhtiöneuvotteluja käyvät kuntien puolesta niiden apu- ja varsinaiset kunnan- tai kaupunginjohtajat.

Eihän näillä Hämeen neuvottelijaraukoilla ole mitään mahdollisuutta, saati mandaattia mennä sopimaan, että juu, otetaan vaan hankeyhtiön tavoitteeksi vetää uusi ratalinja Hämeen läpi, ja aloitetaan siinä samalla muutaman vuoden prosessi maakuntakaavan uusimiseksi.

Hämeen maakuntakaava 2040 hyväksyttiin 27.5.2019 ja kuulutettiin tulemaan voimaan 12.9.2019 maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Uutta suoraa ratalinjausta siinä ei ole, eikä tule.

LVM:n, Tampereen ja Uudenmaan käytössä on sokaisevan ilmeiset tosiseikat, joiden mukaan Suomiradan ainoa mahdollinen linjaus on nykyinen päärata.

Tästä huolimatta esim. kallisarvoista EU:n CEF-hakuaikaa tuhlataan kinaamiseen ongelmasta, jota ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Mitä sieniä LVM:ssä on syöty, kun tätä pelleilyä ei vihelletä poikki?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu