Paradoksi: Ihminen ja ihmisyys vaiko tuottavuus ja ahneus?

RATKAISEVATKO  ROBOTIT, AUTOMATISOINTI JA ALGORITMIT KAIKEN VAI EI? MITEN DUUNARIN ELÄMÄ MUUTTUU?  MILLAISTA ELÄMÄNTAPAREMONTTIA NYKYAIKA EDELLYTTÄÄ?  TOIMISIKO MAAILMA ILMAN RAHAA? ONKO KILPAILU PAHASTA? MIKÄ OLISI PARAS TALOUSJÄRJESTELMÄ? ONKO  UUSLIBERALISMI KAIKEN PAHAN ALKU JA JUURI?  OVATKO AJAN ARVOT KOHDALLAAN? TEHOKKUUSAJATTELUN LIEVEILMIÖT YKSILÖLLE JA YHTEISKUNNALLE.  OLIKO EU/EMU/€URO HYVÄ SIJOITUS SUOMELLE?  MIKSI EU:N  JA SUOMEN TALOUS ON MULLIN MALLIN? YM. MIETITTÄVÄÄ…

 

KUMPI on viime kädessä maailmassa tärkeämpi ihmiseen vaiko tuottavuuteen satsattu, uhrattu  tai investoitu pääoma?  Ahneuden maailmassa raha, rahastaminen ja pääoman sijoittaminen katsotaan  ihmiseen, palveluihin , sivistämisen, tutkimuksiin ja kulttuurin nähden ensisijaisiksi.  

Onko se  eettisesti,  poliittisesti ja filosofisesti tai poikkitieteellisesti  ja kokonaisvaltaisesti ajatellen oikein? Elämmekö liiallisen ahneuden ja mammonan palvomisen kestämättömässä virtuaalimaailmassa?

”NYKYHYVEINÄ”  ovat elintasokilpailu, kerskakulutus ja  ihmisistä ja luonnosta piittaamattomuus tai pahimmillaan hyötyminen toisten kustannuksella yksilötasolta  kansallisiin tasoihin tässä  pahoin kriisiytyneessä, virtuaalisessa talousmaailmassa.  Olipa  sitten kyse EU:sta tai globaalistikin subprime-luottoista  wallstreetteineen ja goldmansachsineen taikka  euro- ja finanssikriiseistä , EKP:n miinuskorkoista ja sisäisistä devalvaatioista jäsenmaille.  Talous pyörii mullin mallin.                                                                                                                          

AHNEUS kukkii hyötytietoisesti maailmalla  pikavoittoja etsien.  Veroparatiiseissakin. Johtavatko suurhuijarit maailmaa?  Nykymaailma ulosmittaa nyt tulevaisuuden odotukset ja maksattaa kuprunsa härskisti seuraavilla sukupolvilla.  Moraaliton perintöosa heille.

MAAILMAN  poliisivaltiot: Yhdysvallat ja Venäjä, – ehkä Kiinakin osittain  sekä  EU:n  moottorimaat: Saksa, Ranska ,Italia ja  Espanja  pyrkivät vain  maksimoimaan  tulevaisuudessa omia, tuottavia  kehityspolkujaan ja etujaan jättäen  muiden köyhimpien  jäsenmaiden kehityksen  oman onnensa nojaan.  Eriarvoisuus  koitunee EU:n kohtaloksi.  Isosten saamiset ja vastuut lykätään edelleenkin  sovituin poliittis-juridis-taloudellisin sopimuksin , normein ja maksuvelvoittein  jäsenmaille  taikka eri maissa heikompiosaisille  ihmisille  tässä kestämättömässä virtuaalitaloudellisen  maailmanlopun huijausmeiningissä.  Tyhmyydestä sakotetaan. Halvat korot  oli ansaanmenosyötteinä EMUun pyrkiville maille. JA niiden  syyttömät veronmaksajat myöhemmin maksumiehinä. Mikä autuus?

VAALIKESKEINEN , poukkoileva  ja lyhytnäköinen intressipolitiikka  jatkaa tätä tappiollista amok-juoksua  eri maiden politiikassa. ”Yhdentyminen ja hyvinvointiajattelu" ovat vain poliittista populismia ja  puppurealismia:  Mantroja ” tyhmille” äänestäjille.  MUTTA ”kyllä kansa sen tietää”, minne heitä milloinkin viedään. Eri asia on tyhmät , huijattavat ja omia etuaan ajavat poliittiset päättäjät ja nousukas-broilerit ja stubbelot tai taistolaiset.  Milloin ollaan  sokeasti ”suomettuneita milloin brysselöityneitä”.  Perästähiihtäjiä, onnenonkijoita, takinkääntäjiä ja opportunisteja löytyy aina. MUTTA  arvostelijoita ja realisteja mustamaalataan ja leimataan rähmällään olijoiden toimesta kuten lähihistoria ja nykyisyyskin vankasti todistaa. Totuuden puhujalle ei löydy yösijaa! Jälkiviisaus ei elätä!  Myöhäistä rypistellä kun potaskat on byxoreissa. Ajan painotukset ratkaisevat suunnan: onko se hyvä/huono.

AJAN KYSYMYS KUULUU: miksihän ihmiset eivät enää luota  huijaavien ja valehtelevien poliitttisten päättäjien puheisiin? Miksihän äänestysprosentit  kutistuvat kuin pyy maailman lopun edellä? Miksi politiikasta ja sen teosta  on tullut kirosana? – Politiikka on kuitenkin  asioiden hoitoa:  JOS ei ole tuottavuutta, ei ole varaa ja pääomaa BKT:stakaan investoida ja tulouttaa määrärahoja ihmisiäkään koskeviin politiikkalohkoihin, palveluihin, koulutukseen, tutkimuksiin, elinympäristöön taikka kulttuuriin. Taikka tuottavuuteen.  Rahalla on tässä taivaallinen valta.  Tyhjästä on paha nyhjästä. Tarvitaan tehokasta taloutta, yrittäjyyttä,  tuotantoa, hyvää työllisyyttä,  yhteispelitaitoa , tehokkaita investointeja, kilpailukykyä ja menestystuotteita myyntiin  ja hyviä kaupparatsuja jne.

TÄMÄ  paradoksi on  arvostus-ja kakunjako- kysymys  poliittisesti, eettisesti  ja taloudellisesti  tai   kokonaisvaltaisesti ajatellenkin.   Mutta silti on syytä pohtia kuitenkin , kumpi on  pitemmän päälle tärkeämpää  ihmisiin ja ihmisyyteen vaiko  tuottavuuteen  sijoitettu pääoma  kestämättömässä virtuaalimaailmassakin? EPÄINHIMILLISYYKSISTÄ, ympäristöstöuhista ja tulevaisuudesta puhumattakaan.                                                                                        

TULEVAISUUS pelottaakin nyt  pahoin ylirasittuneita ja burn-outisia ihmisiä. Ihminen on esineellistetty tuottavuuden oravanpyörän tehokkuusrattaisiin. Se on kostautuva asia .  Toisaalta tuottamattomat ihmiset aiotaan  ilmeisesti  kuolinpiikillä lopettaa  häiritsemästä yhteiskunnan tuottavuutta kuin eläimet. Tähänkö tämä  darvinistinen  – vahvin voittaa kulttuuri –  nähtävästi pohjimmiltaan pyrkinee ääriarvoinaan? Tuottavuus ja raha yksioikoisesti  MR. Markkinatalouden  UKKO-ylijumalanaan. EI kait?

ELI ovatko Nykyajan Arvot kohdallaan vaiko ei?  MITÄ pitäisi korjata nykyisessä, ahneuden oravanpyörässä?  Miten tätä kuplataloutta pitäisi muuttaa inhimillisempään suuntaan?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu