Kaikki raha on velkaa, kertoo Suomen Pankki

Ministeri ja sakset Valtionvelkakeskustelussa harva tuntuu olevan perillä edes muutamasta perusasiasta, jolloin debatti karkaa usein laukalle erilaisiin uskomuksiin ja väittämiin.  Erään vähän vanhemman selvityksen mukaan vain viidesosa kansanedustajistammekaan oli perillä esimerkiksi rahan velkaluonteesta.  Ja he tekevät asiaan liittyen aika merkittäviä päätöksiä.

Suomen Pankin mukaan kaikki raha on velkaa. Sitä syntyy kun joku ottaa pankkilainan ja raha katoaa, kun velka maksetaan pois. Jos kukaan ei ota pankkilainaa, meillä ei ole rahaakaan.

Mistä päästään siihen, että velkapelottelulla ja huonoilla ajoilla on yleensäkin se vaikutus, että kuluttajat siirtävät isoja hankintojaan eivätkä ota velkaa. Samoin yritykset siirtävät investointejaan parempiin aikoihin eivätkä julkisyhteisötkään halua velkaantua.

Rahaa siis katoaa kierrosta. Kyllä ne kotimarkkinatkin ovat taloudelle tärkeitä, ei kaikki raha vain viennistä tule.

Sitten vielä keskuspankkiraha, josta harva tietää yhtään mitään. Vielä 2023 heinäkuussa Suomen Pankista oli tullut Suomen valtionvelan suurin yksittäinen velkoja.   Olimme siis paljon velkaa itsellemme. Niin kuin aivan ilmeisesti olemme suurelta osin edelleen.

Minäkään en kuvittele, että valtiontaloutta pitäisi hoitaa leväperäisesti.  Toisaalta ihmisten tietämättömyys antaa mahdollisuuden talouspolitiikalle, joka ei aivan välttämättä ole meille hyväksi.  Ainakaan valittu politiikka ei ole koskaan se ainoa vaihtoehto, jota väitettä kuulee usein käytettävän.

Kaikki hallitukset joutuvat ottamaan velkaa ja kukaan ei yleensä ole yksin syyllinen.  Ei Marin, Orpo, Purra eikä edes Kekkonen.

EDIT:  Taidamme muuten itse asiassa olla jo deflaatiossa. Deflaatio ei ole inflaation peilikuva, vaikka niin voi usein kuvitella. Kun inflaation huomaa helposti hintojen noususta ja palkkojen noususta viiveellä hintojen perässä, deflaatio onkin salakavala ja sitä on vaikeampi havaita kuin inflaatiota. Talous on deflaatiossa, kun kierrossa olevan rahan määrä supistuu. Hyödykkeitä on tarjolla enemmän kuin kuluttajilla tai yrityksillä on varaa tai halua hankkia niitä. Deflaatio ja inflaatio voivat vaikuttaa myös samanaikaisesti, kirjoitti myös dosentti Mauri Grönroos Talouselämä -lehden debatissa ”Deflaatio tulee hiipien” jo vuonna 2014.

karilaurila
Sitoutumaton

Kaikki tässä blogissa esitetyt mielipiteet ovat omiani.
Niitä ei pidä sekoittaa edustamieni yhdistysten tai minkään muunkaan yhteisön kantoihin, jos en sitä erikseen mainitse.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu