Kokoomuksen jäljet sisäministeriössä

Viime aikoina sisäministeriön tiimoilta tapahtuneesta on saattanut tulla kuva, että erityisesti silloin kun kokoomus johti ministeriötä, ministerit olisivat olleet katsomossa. Näin ei tietysti ole, vaan kyllä kokoomus on ollut vahvasti ruorissa ja vastuussa.

Sdp: n alkaessa 2003 vetää sisäministeriötä erityisesti Markku Salmisen saamisella poliisiylijohtajaksi vahvistimme talousrikostorjuntaa. Alkajaisiksi huomattiin, että ministeri Ville Itälän johtamassa ministeriössä oli 80 talousrikostutkijan paikkaa täyttämättä! Nämä ja uudet virat antoivat vauhtia sekä 2003 syksyllä perustettu pimeän ulkomaisen työvoiman torjuntayksikkö PUT.

Ylen Ajankohtainen kakkonen puuttui syksyllä 2003 poliisi- ja oikeustalojen rakentamisurakoiden toteuttamiseen ilman kilpailutusta. Menettely ajoittui edellisen sisäministeri Ville Itälän ja kansliapäällikkö Kari Häkämiehen aikaan, poliittisena sihteerinä heillä oli Harri Jaskari. Vaatimalla poliisijohdolta luettelon rakennetuista poliisi- ja oikeustaloista ilmeni, että monet urakat olivat menneet ilman kilpailutusta pääosin vain muutamalle rakennusliikkeelle pitkin vuokrasopimuksin. Osa hankinnoista oli annettu yritykselle jopa kokonaan ilman kilpailutusta suullisella tarjouspyynnöllä. Käytäntö oli ollut, että vuokrasopimukset olivat jopa 30 vuotta. Tämän todettuamme uuden kansliapäällikön Ritva Viljasen kanssa annoimme ohjeet kilpailutuksesta. Valtiontalouden tutkimuslaitos teetti selvityksen ja päätyi jopa 100 miljoonaa euroa lähenteleviin arvioihin poliisin rahojen menetyksissä. Kun taloustutkijat käyvät läpi poliisin rahoituksen vajetta, nämä taustat ”pyyhitään” pois. Yle. TV2:n Selvännäkijä-ohjelman pohjalta tein KRP:lle tutkintapyynnön.

Selvitysten mukaan Kouvolan ja Raision poliisitalojen vuokrauksissa oli ongelmia ja esitutkintakynnys ylittyi.

Gennadi Timtsenkon Suomen kansalaisuus oli hoidettu syksyllä 1999 ylijohtaja Matti Saarelaisen keskeisellä panoksella. Tätä ei tiedetty. Kokoomuksen ministeriön ulkomaalaisasioiden valuvikaan törmäsin Saarelaisen rekrytoiman venäläiskytkennän omaavan virkamiehen oleskelulupien myynnin paljastuessa. Kuten Jarno Liski asian hyvin kuvaa Iltalehdessä (4.1), katsoin Saarelaisen vastaavan vakavasta turvallisuuden vaarantamisesta ja hänen menettäneen luottamuksen jatkaa tehtävässään.

On vaikea kuvitella, etteikö Putinin sisäpiiristä tehtävässä tämän tason kansalaisuuslinjan päätöksessä olisi keskusteltu ministeriön poliittisessa johdossa. Catherine Belton Putinin sisäpiirissä kuvaa venäläisen rahan ja vaikutusvallan kasvua paikallispolitiikassa ja käsittelee Londongradia. Kirjoittaja toteaa, että Suomessa puhutaan Timtsenkosta ja Hartwall-areenasta, mutta venäläisen pääoman rooli paikallispolitiikassa on käymättä läpi.

Kokoomuksen ottaessa sisäministeriön ja laajemmin turvallisuusrakenteet jälleen 2007 haltuunsa ministeri Holmlund ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero lakkauttivat pimeän ulkomaisen työn torjunnan ja 32 hengen vahvana jättämäni PUT-yksikön. Satakunnan rakennusliiton tekemät konkreettiset valitukset jätettiin seisomaan ja viranomaismenettely oli tehotonta ulkomaalaisia työntekijöitä koskevien ongelmien käsittelyssä. Työntekijät viestivät turhaan vakavista verolakien rikkomuksista, lain vastaisesta toiminnasta ja työntekijöiden kiristämisestä. Kokoomus kuittasi menettelyn, jossa ulkomaisten yritysten rekisteröityminen suomalaiseen verorekisteriin oli vapaaehtoista. Varoitukseni eduskunnassa lokakuussa 2012 Olkiluoto 3:a koskien oli: ”Kun olimme hyväksymässä tätä hanketta, niin emme kuvitelleet, että tästä tehdään halpatyömarkkinoiden ja kaksien työmarkkinoiden pilottihanketta. Tällä tulee olemaan vakava vaikutus koko tämän sektorin tulevaisuuden poliittiseen selkänojaan.” Katsoin silloin, että luottamus viranomaisiin ja poliisiin oli kärsinyt pahoin.

Paateron jäljiltä oleva rikostutkinta on eriasteista ja selkeästi ministeriön ja syyttäjien ulkopuolisuus vaarantaa tutkinnan riippumattomuuden.

OECD antoi Suomelle vuoden vaihteessa kovasanaiset moitteet korruptiotorjunnan puutteista. Hylättyjä lahjontasyytteitä riittää! Järjestö antaa Suomelle aikaa kesäkuuhun mennessä raportoida toimenpiteistä. Professori Pekka Viljanen pitää osaa tuomioistuimista ”korruptiotorjunnan heikoimpina lenkkinä Suomessa”.

OECD purkaa pettymystä todeten, ettei Suomi ole ”tehnyt mitään” tai edes kertonut mitä ja milloin aikoo tehdä korruptiotorjunnan puutteiden korjaamiseksi.

Kokoomuksen ministereiden on turha olla vaatimattomia, kyllä heidän jälkensä näkyvät oikeusvaltion ja turvallisuusviranomaisten tilassa.

Se, että rikostutkija rehellisesti toteaa, että Suomessa ei ole korruptiota, koska sitä ei tutkita, on vakava muistutus oikeusvaltiosta vastaaville. Luottamuksen heikkeneminen poliisiin ja viranomaisiin ja oikeuslaitokseen on kuitenkin vakava poliittinen varoitus kaikille kansanvallan ja oikeuden rakentajille.

KARI RAJAMÄKI

valtiopäiväneuvos,

sisäministeri 2003-2007, sdp