Tarvitsemme sisäisen turvallisuuden työtä

Euroopan turvallisuuteen kohdistuva epävakaus edellyttää pikaisesti panostuksia siviilivalmiuden johtamiseen ja ohjauksen vahvistamiseen. Tämä koskee myös aluehallinnon varautumista. Pelastustoimi ja väestönsuojelu ovat keskeinen osa yhteiskuntamme siviilivalmiutta. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka on perustellusti tuonut esille, että pelastustoimen, väestönsuojelun ja aluehallinnon yhteiset puutteet kansallisen tason voimavaroissa näkyy toimialan heikossa ohjauksessa eikä varautumistoimenpiteitä toimeenpanna riittävän tehokkaasti. Pelastustoimen kalustossa materiaalisen avun antamisessa suuronnettomuuksiin on investointi- vajetta. Selvitystä väestönsuojelun tilasta ja väestönsuojelupaikkojen kunnosta on välittömästi vauhditettava. Väestönsuojien rakentamis- ja ylläpito ja suojajärjestelmien käyttö korostuu.

Turvallisuuden kriittinen ympäristö ei hoidu vain puolustusvoimien hankinnoilla, vaan entistä enemmän varautuminen edellyttää pelastustoimen ja väestönsuojelun toimintakykyä. Sotilaallisen voimankäytön uhka ja ennakkovaroitusajan lyheneminen ja ennakoimattomuus edellyttävät viranomaisten keskinäisen päätöksentekokyvyn ja valmiuden vahvistamista.

Ensimmäinen sisäisen turvallisuuden ohjelma laadittiin johdollani 2004 nimellä Arjen turvaa.

Se perustui laajan turvallisuuden käsitteeseen sisältäen myös sosiaalisen turvallisuuden. Selontekoa on nyt tarkennettava sisäisen turvallisuuden uhkakuvista, kansalaisten turvallisuuden tunteesta, viranomaisten suorituskyvystä. Viranomaisrajat ylittäen on tarkasteltava operatiivisesti, millaisia onnettomuuksia tapahtuu ja keitä ne koskettavat. Kyse on siitä, millaista apua viranomaisilta ja yhteiskunnalta on saatavissa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman on katettava laajemmin turvallisuusviranomaisten ohella muutkin yhteiskuntapolitiikan alueet mukaan lukien koulutus ja sosiaalityön osa-alueet. On keskityttävä heihin, jotka inhimillisesti ja taloudellisesti syrjäytyen kokevat enemmän kielteisiä vaikutuksia turvallisuuteensa.

Nyt voimakas paine ajaa Suomea Naton etulinjaan luo turvallisuusvajetta, jota ei hoida ex- pääsihteeri ja hallitusten konsultti ”yhden yön” Rasmussen.

Pelastustoimen rahoitusvaje alueilla on 81 milj.e. Hätäkeskuksen turvaaminen edellyttää lisää 40 henkilötyövuotta. Pelastustoimen toimintavalmiuden parantaminen vaatii vuoteen 2030 tuhannen henkilön lisäystä. Sopimuspalokuntalaisia tarvitaan lisäksi n.450. Pelastusopistolla on tilojen ja korkeatasoisen henkilöstön puolesta edellytykset huolehtia näistä alan kehittämisen kannalta tärkeistä tehtävistään.

Suomen sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon pysyvän rahoituksen tasokorotustarve on 10 % vuoteen 2030 mennessä.

Suomi oli ensimmäinen maa, joka laati siviilikriisinhallintaa koskevan lain v. 2005. Perustamalla siviilikriisinhallinnan keskuksen Pelastusopiston yhteyteen loimme edellytykset ulkoministeriön ja sisäministeriön sekä puolustusministeriön yhteistyön kehittämiselle. Tavoitteemme oli estää yhteiskunnallisen häiriötilan puhkeaminen aseelliseksi konfliktiksi, toimia aiheutuneiden tuhojen torjumiseksi ja väestön elinmahdollisuuksien turvaamiseksi sekä palauttaa yhteiskunnan häiriötön toiminta.

Kriisit ovat pääsääntöisesti pitkään jatkuneiden ongelmien kasautumia, joissa yhteiskunnan järkkyminen on sekä syy että seuraus köyhyydestä, työttömyydestä, rikollisuudesta, demokratian puuttumisesta ja puuttuvasta laillisesta järjestyksestä. Turvallisuuteen kuuluu tällöin näiden rajat ylittävien kielteisten vaikutusten ennaltaehkäisy ja hallinta eli siviilikriisinhallinta. Asiantuntijoita lähetetään edelleen vuosittain 120-150 alueille, joilla on suurimmat turvallisuusvaikutukset Suomeen ja Eurooppaan. Se, että siviilikriisinhallintaan osallistumisesta päätetään hallinnollisesti ulkoministeriössä ei riitä, vaan se on nostettava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa samaan painoluokkaan kuin sotilaallinen kriisinhallinta myös presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan työssä. Entisten sisäministereiden Mykkänen (kok) ja Ohisalo (vihr) päätös siviilikriisinhallinnan keskuksen lopettamisesta Kuopiosta ei aikaansaanut edes laajempaa arviointia.

Pelastusalan liiton aktiivien työ kodin- ja vapaa-ajan turvallisuuteen on tärkeätä. Yhteinen tuki tarvitaan palokuntanuorten ja ohjaajien määrän kasvattamiseen.

KARI RAJAMÄKI

valtiopäiväneuvos, sisäministeri, tp-utvan jäsen 2003-2007,(sdp)

+1
karirajamaki
Sosialidemokraatit Varkaus

Kansanedustaja 1983 - 2015, sisäasiainministeri 2003-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu