Jussi Niinistö on oikeassa, Karjala on palautettava

Kunnioitettavaa rohkeutta suomettuneessa Suomessa  
Terve oikeustunto vaatii palautusta  
Palautusoikeus on selvä  
Restituutio-oikeus on itsestään selvä  
Nykyinen valtiojohto pakoilee  
Suomalaiset haluavat purkaa sotasyyllisyyden  
Palaus ei minkään puolueen vaaliohjelmassa  
Mikään ei ole mahdotonta  
Virallinen Suomi vain lahjoittaa lähialuerahoina  
Rohkeus toivottavasti palkitaan  

Kunnioitettavaa rohkeutta suomettuneessa Suomessa

Uusi Suomi –verkkolehti uutisoi 04.03.2011, että perussuomalainen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston dosentti Jussi Niinistö haluaa Karjalan takaisin.

Erityisesti vaalien alla tällaista selväsanaista ilmaisua voidaan pitää poikkeuksellisen kunnioitettavana. Vanhojen puolueiden edustajat varovat syvästi koskettelemasta heidän itsensä kannalta arkaluontoista asiaa eli pakkoluovutetun alueen palauttamista.

On mielenkiintoista nähdä, miten tämä viesti leviää ja miten äänestäjät suhtautuvat asiaan. Karjalan palautuksen ohella syvää suomettumista ilmentää edustajien suhtautuminen sotasyyllisyyden purkamiseen. Mitä suomettuneempi ehdokas, sitä enemmän hän kauhistuu sotasyyllisyystuomioiden purkamiseen ja palautusasiaan.

Terve oikeustunto vaatii palautusta

Kuitenkin kyse on erittäin luonnollisesta asiasta. Kuten Niinistö US:n mukaan sanoo: ”Neuvostoliitto teki väärin Suomen kohtaan toisessa maailmansodassa, kun se vaati Karjalan alueiden luovuttamista”.

Eikö joka ainoa terveellä oikeustunnolla varustettu ihminen sen jälkeen totea, että ilman muuta alue pitää saada takaisin?

Onko oikeustunto, isänmaallisuudesta puhumattakaan, kohdallaan, jos Suomen eduskuntaan pyrkivä sanoo, ettei meillä ole mitään vaatimuksia Venäjää kohtaan, eikä meillä ole mitään syytä vaatia omia alueitamme takaisin?

Palautusoikeus on selvä

Takaisinsaantioikeus on selkeä. Suomi ja Neuvosto-Venäjä allekirjoittivat 1920 Tarton rauhansopimuksen. Siinä sovittiin rajat. Sopimus ei ollut väkivaltasopimus. Siinä kumpikaan osapuoli ei uhannut toista väkivallalla.

Sen sijaan Moskovan rauhansopimus ja Pariisin rauhansopimus olivat väkivaltasopimuksia. Niissä Neuvostoliitto yksin määräsi sopimuksen sisällön. Suomen tehtäväksi jäi allekirjoittaa tai tuhoutua. Viisas valitsi pakkoallekirjoittamisen.

Väkivaltasopimus ei anna sitä oikeutta, mitä tasapuolisesti tehty, molempien osapuolien aitoa omaa tahtoa ilmentävä sopimus antaa. Pariisin rauhansopimus on silti voimassa olevaa sopimusoikeutta, mutta asia voidaan neuvotella uudelleen. Ja se tuleekin neuvotella.

Restituutio-oikeus on itsestään selvä

Tilanne on yksiselitteinen myös pakkoluovutetulla alueella olevien kiinteistöjen osalta. Suomalaiset evakot ja heidän jälkeläisensä yhä omistavat kiinteistönsä rajan takana. Ei ole olemassa ainuttakaan asiakirjaa, jolla evakot olisivat luopuneet omaisuudestaan.

Tämä restituutio-oikeus on viime aikoina tullut erittäin selkeästi esille mm. YK:n resoluutiossa, joka käsittelee ns. Pinheiron periaatteita.

Nykyinen valtiojohto pakoilee

Suomen valtionjohto on määrätietoisesti presidentti Tarja Halosen johdolla dementoinut evakkojen oikeuksia. Halonen on ilmoittanut, ettei hän suostu ottamaan palautusasiaa (tai restituutiota) esille.
Voidaan kysyä, mitä nämä Suomen presidentti, hallitus ja eduskunta ovat, jotka eivät suostu edes käsittelemään 1 – 2 miljoonaan suomalaiseen kohdistuneita rikoksia ja niiden oikaisua?

Suomalaiset haluavat purkaa sotasyyllisyyden

Suomen kansa on nämä asiat ymmärtänyt poliitikkoja paremmin. Loviisan Sanomien teettämän gallupin mukaan 57 % suomalaisista kannattaa perustuslain vastaisten sotasyyllisyystuomioiden purkamista. Vain 18 % vastustaa purkamista.

Ilta-Sanomien kyselyn mukaan peräti 83 % suomalaisista kannattaa sotasyyllisyystuomioiden purkamista. Se jo kertoo, että valveutunut nettikansa ei hyväksy valtiojohdon toimia.

Palaus ei minkään puolueen vaaliohjelmassa

Perussuomalaisten, puhumattakaan minkään muun merkittävän puolueen, vaaliohjelmassa ei puhuta sotasyyllisyyden purkamisesta tai Karjalan palautuksesta. Yhdelläkään puolueella ei ole rohkeutta ilmaista näitä asioita selkeästi.

Kuitenkin puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että Karjalan vieminen oli vääryys ja alue on palautettava. Hän ei lupaa puhua asiasta oma-aloitteisesti, mutta vastaa kysymyksiin.

Mikään ei ole mahdotonta

Neuvostoliiton kukistumisen jälkeen mikään ei ole mahdotonta. Presidentti Mauno Koivisto torppasi pahasti sekä Neuvostoliiton Politbyroon että presidentti Boris Jeltsinin hallinnon lähettämät viestit neuvotteluvalmiudesta.

Tämän päivän Venäjä on vakavassa turbulentissa tilanteessa. Mikä tahansa siellä on mahdollista. Separatismi nostaa Venäjällä varovasti päätään. Alueet haluavat itsenäisyyttä pois Moskovan ylivallasta ja tulojen viemisestä.

Onko Suomen valtionjohto valmis neuvotteluihin, jos syntyy sama tilanne kuin 1990-luvun alussa? Silloin jopa Duuman jäsenet keskustelivat keskenään, miten suhtaudutaan, kun Suomi vaatii alueitaan takaisin.

Virallinen Suomi vain lahjoittaa lähialuerahoina

Oli isänmaallisilla venäläisillä ihmettelemistä, kun Suomi ei tehnyt mitään vaatimuksia. On Venäjän johdolla ollut varmasti monta kertaa hauskaa, kun presidentti ja hallitus ovat kilvan vakuuttaneet, ettei Suomella ole mitään vaatimuksia.

Suomi sen sijaan jatkaa lähialuerahoituksen nimellä kulkevaa lahjoitustoimintaa. Rahat ovat suurelta osaltaan menneet Venäjän pohjattomaan korruptioon. Korruptio on Venäjällä suurempi kuin koskaan. Suomen on aika lopettaa tämä lahjoitustoiminta.

Rohkeus toivottavasti palkitaan

On kiitettävä asia, että löytyy edes yksi tunnettu eduskuntaehdokas, joka uskaltaa ”ministerisalkunkin varjosta” puhua siten, kuinka isänmaallisen ja oikeudentuntoisen suomalaisen suu sanoo.

Voitaneen myös arvioida, että tällä kertaa ehdokas ei vedä sanojaan takaisin, kuten eräät muut poliitikot ovat tehneet saatuaan puoluejohdoltaan pahat haukkumiset avattuaan suunta sotasyyllisyyden purkamiseen ja Karjalan palautukseen.

On nähtävissä, että suomalaiset äänestäjät antavat näissä vaaleissa vanhoille, ylimielisiksi ja itseriittoisiksi tulleille puolueille, jotka eivät ole halunneet tai osanneet suomalaisten asioita hoitaa ja oikeuksia puolustaa, kunnon varoituksen. 

0
karjala
Helsinki

Karjalan Kuvalehden päätoimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu