Kumpi ensin – lapsi vai koulu

Nyt hyödynaikakauden reinkarnaation vallitessa täytyy varmaankin lapsen syntymäkin ajoittaa oikein, optimoida. Jos lapsi on poika ja syntyy vuoden viimeisellä neljänneksellä, niin viimeistään peruskoulun jälkeisiin opintoihin siirryttäessä tulee kotiin ilmoitus lapsen syrjäytymisvaarasta. Ensimmäisellä neljänneksellä syntynyt tyttö mennä porskuttaa läpi kaikkien kummallisten koulukuvioiden. Monissa tutkimuksissa kerrotaan kuitenkin mielenterveysongelmista jopa 20%:lla tutkituista – enemmistö tyttöjä.

Kuulostaa horoskooppien tulkinnalta, mutta se ei ole valitettavasti sitä vaan perustuu vahvaan tieteelliseen tutkimukseen. Tänään 30.8.2021 kerrottiin uutisissa Koulutuksen arviointikeskuksen tutkimuksesta: Alkumittaus – koulutulokkaiden matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden taidot ja osaamisen taustatekijät (https://karvi.fi/app/uploads/2020/08/KARVI_T1320.pdf). Muun muassa yhtenä osaamisen riskitekijänä viidestä oli lapsen syntymäkuukausi.

Useista tutkimuksista tiedetään, että kouluikäisistä ADHD-diagnosin (oireina ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus) saavat useammin pojat kuin tytöt ja loppuvuodesta syntyneet useammin kuin alkuvuodesta syntyneet.

En usko, että lapset ja nuoret ovat biologialtaan erilaisia syntymäkuukauden mukaan ja siksi näiden ilmiöiden pitäisi herättää päättäjiä miettimään, mikä koululaitoksessa aiheuttaa kuvatun kaltaista eriarvoisuutta.

Tänään 30.8.2021 uutisissa näytettiin myös opetusministeri Li Andersson, joka lupasi kouluille psykologeja ja koulukuraattoreita. Mielenkiintoista nähdä, miten koulupsykologit puuttuvat biologisiin kehityseroihin, jotka pahimmillaan ovat yli vuoden luokkaa. Ymmärtääkseni pahimmat ongelmat ovat kuitenkin koulujärjestelmän rakenteessa ei yksittäisissä opettajissa eikä oppilashuollossa.

Koulujärjestelmä ei tarjoa oppilaille hengähdys tai tasauspisteitä ja siitä seuraa, että jos kouluun tullessasi olet huono poika tai tyttö, niin sitä olet koko peruskoulun ajan ja ajaudut jonnekin ’ammattiin’, josta et ole pätkääkään kiinnostunut. Ammattioppilaitoksissa nämä opiskelijat ovat näpyttelijöitä (pelaavat kaiket tunnit kännykällä) eivätkä seuraa opetusta. Turhautumiseen voi olla monta syytä – he voivat joutua tilanteisiin yli omien kykyjen tai olla alisuoriutujia.

Todistusvalinnat kouluasteelta tai koulumuodosta toiseen tuottavat keskimäärin hyvää oppilasainesta lukioihin ja korkeakouluihin. Ulkopuolelle jää monta esimerkiksi syntymäkuukautensa perusteella ’tyhmäksi’ leimautunutta potentiaalista oppilasta – poikaa. Toisaalta hyvä todistus ja sukulaisten painostus ajaa kilttejä nuoria aloille, joille heidän motivaationsa ja kykynsä eivät riitä ja seurauksena voi olla myös heillä masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia.

Viimeistään opintojen taitekohdissa pitäisi olla mahdollisuus ’aloittaa nollasta’ – joko valintakokeiden kautta tai hätätilassa mennä töihin paikkaan, joka edistäisi ammatinvalintaa ja jonka voisi lukea osaksi opintoja.

Opiskelu ilman motivaatiota johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen tai mielenterveyden ongelmien kautta eläkkeelle. Parhaimmilleen tavalliseen elämään, jossa omanarvontunto on haettava jostain muusta kuin työstä.

+4
karkot
Keskusta Keuruu

Kari Kotiranta on toiminut yliopiston opettajana,tutkijana ja yrittäjänä sekä kansalaisopiston opettajana ja rehtorina. Eläkepäivien harrastuksena ura vapaaehtoisena museoesineenä ja kirjailijana Tiedetilan tietokonemuseossa (romujen rassailua vuodesta -69).

Käytän arvonimeä tiedetilallinen, jonka olen itse itselleni antanut.
Tulin valituksi kaupunginvaltuutetuksi 2021 vaaleissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu