Venäjä vihreän siirtymän uhriko?

On arvailtu, mikä on perussyy Venäjän operaatioille Ukrainan rajalla – mitä tapahtuu piilossa julkisuudelta – jotain tärkeämpää.

Venäjä on ongelmissa vihreän siirtymän vuoksi. Se selviää muutamien talouslukujen perusteella. Öljyn ja kaasun vienti edustaa vajaata 70% Venäjän tavaraviennistä ja loputkin viennistä on erilaisia raaka-aineita. Tuontipuolella ovat taas korkealle jalostetut tuotteet. Venäjä ei ole pystynyt kehittämään talouttaan runsaista raaka-ainetuloista huolimatta. Perustoimeentulo on venäläinen, mutta elintaso on riippuvainen tuonnista.

Euroopan (EU) pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2050. Se tarkoittaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttö energiatuotannossa loppuu. Ja se taas on myrkkyä Venäjälle – länsimaat ovat uhka Venäjän taloudelle.

Vihreä siirtymä on ase ilmastonmuutosta vastaan, mutta se on myös ase Venäjää ja muita raaka-aineiden tuottajia vastaan. Venäjän talouden muutokset ovat hitaita eikä ’kleptokraattinen’ yhteiskunta pysty sopeutumaan riittävällä nopeudella maailman muutoksiin.

Kolistelu Ukrainen rajalla tukee kaasun hintakehitystä ja näyttää toimivan hyvin Venäjän näkövinkkelistä. Monet viimeaikaiset päätökset Euroopassa (EU) näyttävät toteuttavan Venäjän päämääriä joko venäläisen vaikuttamisen tai eurooppalaisten omien intressien kautta.

Esimerkiksi Saksa päätti sulkea toimivia ydinvoimaloita ja korvata puuttuvan energian maakaasulla. Tätä kehitystä tukee vuodettu taksonomiaehdotus, jossa maakaasu ja ydinvoima kuuluisivat hyväksyttäviin energiamuotoihin. Päätökset tukevat maakaasun hintakehitystä ja Venäjän taloutta. Vihreän siirtymän kannalta maakaasu on askel taaksepäin.

Ydinvoiman suhteen Venäjä on hyvässä asemassa. Se tuottaa paljon ydinsähköä mm. Suomeen ja ydinlaitosten suhteen Venäjä on harvoja luotettavia toimittajia vrt. Hanhikivi Suomessa.

Venäjällä ei ole paljon vaihtoehtoja. Fossiilisia polttoaineita ja raaka-aineita täytyy saada myydyksi, jotta kansantuote ja ihmisten hyvinvointi pysyisi joltisellakin tasolla suhteessa muuhun maailmaan.

Samanaikaisesti huomio pitää kiinnittää ulkoisiin uhkiin, jotta kansalaiset eivät suhtautuisi liian kriittisesti maan hallintoon ja hallitsevaan luokkaan. Tällaiseen tarkoitukseen sopivat hyvin puheet Natosta ja lännen uhasta sekä konfliktit valtakunnan rajoilla.

Mutta Venäjään kohdistuvat ulkoiset uhat ovat todellisia vihreän siirtymän muodossa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon EU on valmis tukemaan Venäjää omien enrgiapäätöstensä kautta.

0
karkot
Keskusta Keuruu

Kari Kotiranta on toiminut yliopiston opettajana,tutkijana ja yrittäjänä sekä kansalaisopiston opettajana ja rehtorina. Eläkepäivien harrastuksena ura vapaaehtoisena museoesineenä ja kirjailijana Tiedetilan tietokonemuseossa (romujen rassailua vuodesta -69).

Käytän arvonimeä tiedetilallinen, jonka olen itse itselleni antanut.
Tulin valituksi kaupunginvaltuutetuksi 2021 vaaleissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu