Pienyrittäjät ovat hiljainen enemmistö

Työjärjestelyitä koskeneessa tutkimuksessa saatiin yllättäviä vastauksia. Ihmiset eivät pääse päättämään omista asioistaan, sillä politiikka pitää vahvaa portinvartijan roolia. Järjestelmä on hajoamassa sisältä, koska ihmiset eivät halua enää noudattaa elämää rajoittavia sääntöjä.

Tulevan syksyn budjettiriiheen mennessä hallituksella tulisi olla kasassa päätökset, joilla saavutetaan 30 000 uutta työpaikkaa. Nyt meillä on lakkoa ja lakonuhkaa toisensa perään, ja ne iskevät pahasti yrittäjiin. ”Työntekijä sanoi, että vaikka ei haluaisi olla pois töistä, niin on pakko, koska liitto määrää,” kuvaa pirkanmaalainen yrittäjä tilannetta.

Yrityksistä ja yrittäjyydestä valtio saa lisätuloa. Jostain syystä juuri mitään ei haluta tehdä niiden hyväksi, vaikka keinoja olisi. Pienyrittäjien ääni puuttuu lähes täysin yhteiskunnallisesta keskustelusta. Pienyrittäjät tarvitsevat kipeimmin poliittisia toimia, joilla alennetaan työllistämisen kustannuksia tai saadaan aikaan joustoa yritysten talouteen.

Yrittäjyys ei tarkoita vaurautta. Vuosituhannen alusta saakka noin puolet pienyrittäjistä on elänyt tilastojen mukaan alimmassa tuloluokassa. Suomalaisista yrityksistä 93,2 prosenttia on 1-9 hengen mikroyrityksiä ja yksinyrittäjistä joka neljäs on köyhä. Opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten lisäksi yksinyrittäjätaloudet kuuluvat Suomen pienituloisimpiin. Tilastoinnista tekee vaikean se, että moni yksinyrittäjä tekee myös palkkatyötä. Pienyrittäjälle on tärkeää, että yhteiskunta tukee mahdollistamalla taloudellisen turvaverkon. Hallitus on korostanut oikeudenmukaisuutta ja pienemmän puolella olemista; toivottavasti tämä koskee myös yksinyrittäjiä. Suomessa on satoja tuhansia yrittäjiä, joiden elämä on todella tiukkaa. Heidän taloutensa ei kestä ylimääräisiä yllätyksiä.

Keskusta on todennut, että paikallinen sopimisen kehittäminen on keskeisessä asemassa pienten yritysten kasvumahdollisuuksissa. Suomessa onkin tehtävä uudistuksia, jotka parantavat yritysten työllistämismahdollisuuksia. Työllisyysasteen pitää olla 80 prosenttia ja tämän vaalikauden aikana päästävä ainakin 75 prosenttiin. Tämä ei tapahdu itsestään. Verotusta on uudistettava ja työllistämisen kustannuksia ja riskiä madallettava.

Yrittäjä ottaa aina ison riskin palkatessaan työntekijän. Yhteinen ongelmamme onkin työnantajayritysten liian pieni määrä. Työpaikkasopimista on edistettävä, jos haluamme saada ihmisiä työllistettyä. Tänä päivänä liittoon kuulumaton yritys ei voi sopia vaikkapa työajan joustoista. Juuri tällaiset eduskunnan säätämät kankeat kiellot koskevat suurinta osaa työnantajayrityksistä. Työnantajaliittoihin kuulumattomia ns. järjestäytymättömiä yrityksiä koskevia paikallisen sopimisen kieltoja on yhteensä noin 50. Kieltoja on työsopimus-, vuosiloma-, työaika- ja opintovapaalaeissa. On tärkeää mahdollistaa sopiminen kaikilla työpaikoilla, jos osapuolet sitä haluavat. Vapaassa yhteiskunnassa kaikilla pitäisi olla sopimisvapaus.

Yrittämiseen liittyy aina myös epäonnistumisen riski ja epävarmuus tulevaisuudesta, mutta ilman rohkeita yrittäjiä meillä ei ole työtä. Tarvitaan järkevämpi eläkevakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmä. Miten nuoret uskaltavat seurata unelmiaan yrittäjinä, jos he joutuvat ottamaan lainaa ja heittäytymään samalla täysin sosiaaliturvan ulkopuolelle?

Suomalaiset yritykset pärjäävät ja kilpailukykymme paranee jos kykenemme parempaan yhteistyöhön. Luottamus vahvistuu vastuulla ja Suomi tarvitsee työmarkkinoiden uudistamista.

Liike Nyt on esittänyt, että yrityksen voittojen verotus sidotaan sen investointeihin. Mikäli investointeja olisi riittävästi – esimerkiksi 30–50 prosenttia voitosta – veroa ei tarvitsisi maksaa. Yritys siis voisi käyttää puolet lisähenkilöstön palkkaamiseen ja investointeihin ja jos se näin tekee, sen ei tarvitse maksaa voitosta veroa. Tämä antaisi yrittäjille ja yrityksille aivan uusia eväitä kasvaa ja kehittyä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että paikallista sopimista edistetään laajennetussa kolmikannassa. Asiaa pohtii parhaillaan hallituksen asettama työryhmä. Milloin saamme tuloksia? Suomi lähtee käyntiin vasta kun ihmiset ja yritykset sitä lähtevät toteuttamaan, ja alkavat luottaa hallitukseen.

Karoliina Kähönen
Liike Nyt -eduskuntaryhmän pääsihteeri

KaroliinaKhnen

Liike Nyt -eduskuntaryhmän pääsihteeri. Kansanedustaja Hjallis Harkimon poliittinen avustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu