Sote-uudistuksen rahoitus on huteralla pohjalla

20 miljardin euron uudistuksen rahoituslain muuttaminen etenee eduskunnassa vähin äänin ja omalla painollaan, vaikka hallintovaliokunta ja sote-valiokunta antoivat jyrkät mietintönsä ja lausuntonsa viime viikolla.

Rahoitusmallin muuttaminen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeen aiheuttaa itsessään ongelmia päätöksenteolle. Hyvinvointialueiden päättäjät joutuvat tilanteeseen, jossa joudutaan päättämään hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta ilman konkreettista tietoa ja ymmärrystä, mistä alueen rahoitus muodostuu ja mitkä ovat vaikutukset alueelle. Tämä antaa erittäin huonon lähtökohdan johtamiselle ja uudistuksen tavoitteiden mukaiselle palvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle.

Muutoskustannusten, erityisesti tietojärjestelmiin tarvittavien muutosten, vuoden 2022 palkankorotuskierroksen, palkkaharmonisaation sekä mm. hoitotakuun lisäkustannusten alibudjetointi aiheuttaa tilanteen, jossa moni hyvinvointialue uhkaa joutua talouskriisiin jo vuoden 2023 aikana.

Hoito ja palvelu eivät parane, eikä henkilökuntaa ole. Alueille pitäisi ensi kevääseen mennessä löytää 7500 ammattitaitoista hoitajaa. Hoitajamitoitus tai hoitotakuu eivät auta vanhuksia tai potilaita. Kesän aikana vanhusten hoitokoteja joudutaan sulkemaan hoitajapulan takia. Pelastuslaitosten rahoitus on yli 100 miljoonaa euroa liian pieni koko maassa, tilanteessa, jossa siihen olisi pitänyt löytyä rahaa. Tuhat palomiestä tarvitaan lisää. Hyvinvointialueen rahoitusmallissa ilmenevät puutteet tulee korjata pikimmiten ennen varsinaisen toiminnan aloitusta.

Hallintovaliokunnan saamat arviot rahoitusvajeesta antavat huolestuttavan kuvan ensi vuonna toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden tilanteesta. Konkreettisen arvion antoi 11 hyvinvointialuetta ja arviot yhteen laskettuna vaje olisi noin 400 miljoonaa euroa. Huomioiduksi tulee vain 11 yhteensä 21 hyvinvointialueesta suurimpien hyvinvointialueiden puuttuessa laskelmasta kokonaan. Näin ollen vaje on todellisuudessa miljardiluokassa.

Rahoituksen varsinainen taso selviää aikaisintaan vuoden 2024 alussa. Siihen asti mennään arvioilla ja velkarahalla. Samaan aikaan tehdään historian suurin kuntauudistus, kun 12,64 prosenttia kuntaveroista siirtyy valtioille ja valtionosuudet menevät uusiksi.

Tampere saa tällä hetkellä valtionosuuksia 1 551 euroa asukasta kohti. Vuonna 2027 valtionosuuksia tulee Tampereelle enää arviolta 63 euroa asukasta kohti.

Sellaiset kunnat, joissa väki vähenee ja vanhenee, ajetaan rankkoihin säästöihin ja kohti konkurssia.

Sote-uudistus on täysin keskeneräinen. Kuvaavaa on lisäksi se, että yliopistosairaaloiden rahoitus on unohtunut kokonaan ja sen takia niiden tutkimus ja koulutus ovat vaarassa.

Päättäjät hyvinvointialueilla joutuvat todelliseen koetukseen. Hyvinvointialueet voivat joutua rahoituskriisiin. Kaikkia toimia ei olisi pitänyt kerralla tehdä. Seuraavilla hallituksilla on vuosikymmenen kestävät talkoot. Korjaamista ja säästämistä voi riittää.

+2
KaroliinaKhnen
Liike Nyt Tampere

Pirkanmaan aluevaltuutettu. Puolueen varapuheenjohtaja.
Eduskuntaryhmän pääsihteeri.
Väitöskirjatutkija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu